maanantai 24. elokuuta 2015

Goodbye Tinder

Olen ollut Tinderissä reilun vuoden verran, melkein puolitoista. Se on aika pitkä aika. Hieman liian pitkä jopa jos rehellisiä ollaan. Olen jaksanut olla positiivinen ja antaa mahdollisuuksia aina uusille ja uusille miehille, ja sitten kerta toisensa jälkeen pettynyt. Viimein totesin että nyt saa riittää. En jaksa enää.




Tänä vuonna olen tavannut Tinderin kautta muun muassa miehen, jolla oli pahoinpitelysyyte ja yhteyksiä uusnatseihin. Sitten miehen joka käytti huumeita useita kertoja viikossa. Sen jälkeen kaiken huippuna tyypin, jolla oli vakavahkoja mielenterveysongelmia ja joka kertoi vasta hyvin pitkän ajan jälkeen valehdelleensa ikänsä ja olevansa oikeasti 3 vuotta vanhempi kuin oli väittänyt. Näiden lisäksi on miljoona tyyppiä jotka ovat viritelleet keskusteluja, en edes viitsi kertoa mitä kaikkea on tullut vastaan. Puhumattakaan siitä, että muutamaa poikkeusta lukuunottamatta kaikki miehet ovat olleet ulkonäkönsä puolesta pettymyksiä. Olen kuitenkin antanut kaikille mahdollisuuden ja homma on toiminut hyvin kunnes sitten muutaman viikon päästä selviää kaikenlaista ja juttu lässähtää. En kerta kaikkiaan jaksa enää tällaista.



Onko ihan oikeasti liikaa vaadittu löytää joku mies jolla olisi elämä jotenkuten kunnossa, ei hirveän pahoja henkisiä ongelmia ja haluaisi kenties muutakin kuin sekoilla ja leikkiä tunteillani ? Ilmeisesti on ja sen takia päätin luovuttaa Tinderin suhteen. Varsinkin tuo mies joka ikänsä valehteli vei täysin uskon koko sovellukseen ja olenkin tulevaisuudessa varmasti hurmaavaa seuraa kun tarkistan kaikilta paperit ja syntymätodistuksen ennen kuin ryhdyn mihinkään. Ja koska karu totuus on, että puolentoista vuoden tinderöinnin jälkeen olen vieläkin sinkku aion siirtyä perinteisempiin tapoihin tavata uusia miehiä. Ei tässä kiire ole sen unelmien prinssin löytämisen kanssa, mutta epämääräisten netin kautta tavattujen tyyppien deittailu saa nyt jäädä historiaan. En silti aio poistaa Tinderiä vielä: kuten tapailemani huumeidenkäyttäjäkin asian hienosti ilmaisi, aion harrastaa vain harmitonta viihdekäyttöä viikonloppuisin bileissä. Luultavasti onnistun siinä hieman paremmin kuin hän.

3 kommenttia:

Pilvi Marjaana kirjoitti...

Tinderissä, kuten netissäkin, on helppo antaa itsestään toisenlainen kuva mitä oikeasti on. On ladattu pari vuotta vanhempia kuvia ja kun treffaat tyypin niin vastassa onkin ihan toisen näköinen henkilö. Lisäksi kuvissa voit tuoda esille vain ne parhaat puolet itsesi. Livenä kun tapaat henkilön, pystyt ihastumaan moneen muuhunkin asiaan kuin pelkkään ulkonäköön. Eleet, käytöstavat, ilmeet (hymyileekö) yms... Ei ulkonäöllä ole enää niin suurta merkitystä, kun saatat ihastua jo pelkkiin käytöstapoihin. Tietysti en kiellä, ettäkö ulkonäöllä olisi väliä, mutta jossain määrin se voi jäädä sivuseikaksi. Ja hei, varmasti tekee paremman vaikutuksen ihan kehen tahansa kun menee livenä suoraan juttelemaan, niin miksi luottaa johonkin Tinderiin? ;)

Lara kirjoitti...

Se onkin musta Tinderin huono puoli että kuvien perusteella luo jostain miehestä kuvan päässään ja kun todellisuus onkin väistämättä erilainen niin pettymyshän siitä useimmiten seuraa. Että todellakin liveiskeminen on huomattavasti parempi toimintatapa :D

toni.s kirjoitti...

Löysin tän googlesta kun ihan lähdin miettimään, että josko sitä joskus löytäis elämäänsä naisen, siis ihan oikeasti hyvän sellasen. Tinderi kävi mielessä kovasti ja kokeilinkin sitä aijemmin, sain osumia paljon mutta ei vaan kiinnostanut kun tuntu todella teennäiseltä ja ilmeisesti samat tytöt kuin vissiin miehetkin kiertää toinen toistaan ja kun seksisuhdetta en ole hakemassa niin ei nappaa.

Näin miespuolisena, oikeasti jopa rehellisenä ja mukavana ihmisenä koen suurta ujoutta mennä juttelemaan tyttösille, koska ei tiedä ovatko varattuja ja usein esimerkiks baareissa jos vaan astelee rohkeasti jutulle niin teilataan heti, vaikka en ole rumakaan, enkä varmasti hiljasinkaan, enkä typerinkään niin se ylimielisyys mitä naisilta tulee toisinaan niin se ei luo mussa sellasta ''Pakko kokeilla vielä jos irtois''.

Pitäs olla joku paikka missä olis ihan oikeasti sinkkuja, mukavia ja rehellisiä ja vois tutustua alkuun ihan ystävinä, ilman mitään sählinkiä ja kauheeta säätöä, mut sellasta ei ole ja kun ikääkin on nyt 28v niin ei tässä ihan liialti ystäväpiireissäkään sinkkuja ole, hissukseen kaikki kaveritkin löytävät kumppanin ja alkaa oikeasti tulemaan jo paniikki :D