Päin pyllyä

No niin, tästä lähtisi blogin ensimmäinen kunnon seksipostaus ! Eiköhän mennä siis teeman mukaisesti suoraan asiaan (hehheh) ja nosteta pöydälle asia mikä jakaa hirveästi mielipiteitä makuuhuoneen puolella: kiistelty ja tabunakin pidetty peppuseksi. Aihe herättää jatkuvaa keskustelua ympärilläni ja yllättävän usein myös sängyssäni.

Tapailemani miehet sijoittuvat peppuseksin suhteen kolmeen kategoriaan: on miehiä jotka suhtautuvat ajatukseenkin hyvin kielteisesti eivätkä ole millään tavalla kiinnostuneita takaoven sisäänkäynnistä, ja sitten on toisen ääripään miehiä joita kiinnostaisi kovasti ja jotka vihjailevat jatkuvasti aiheesta mukamas vitsaillen. Ja sitten on miehiä tältä väliltä, jotka kyllä varmasti innostuisivat jos tekisin aloitteen mutta jotka eivät itse tuo asiaa aktiivisesti esille. Tyttöjen kanssa en ole asiasta pahemmin keskustellut ellei lasketa kahta parasta ystävääni. Heistä kumpikaan ei ole kiinnostunut laittamaan pyllyynsä yhtään mitään ylimääräistä. Joku siitä kuitenkin vissiin tykkää, kun nuo kakkoskategorian miehet (kuinka osuvaa, hahhah) ovat joltain sitä suklaista reikää saaneet. Nuo miehet pitävät todella normaalina että pyllyä on tarjolla ja jotkut ovat ihmetelleet kun en ole heidän ehdotuksiinsa suostunut. Ei se nyt kuitenkaan kai ihan peruskauraa taida olla, vai olenko minä vain tosi vanhanaikainen ?

Vaikka itselläni onkin peppuneitsyys tallella, en ole sulkenut pois mahdollisuutta että sen joskus ehkä menettäisin. Mutta koska peppujutut ovat itselleni aika uusi ja jännittävä asia, en halua ryhtyä leikkiin jonkun puolituntemattoman kanssa vaan mielummin jonkun sellaisen ihmisen kanssa johon oikeasti uskallan luottaa. Sellaisia tyyppejä ei vain ole sattunut vilisemään elämässäni viime aikoina, kun olen harrastanut vain lyhyitä suhteita joissa ei todellakaan olla saavutettu pyllyseksin edellyttämää luottamuksen tasoa. Joidenkuiden olen kuitenkin antanut hieman raottaa takaovea ja päästänyt sormen verran eteiseen lämmittelemään, ja se on oikeastaan tuntunut ihan hyvältä. Nuo miehet ovat edustaneet aikaisemmassa luokittelussani kolmoskategoriaa, eli eivät ole jatkuvasti vihjailleet kiinnostuksestaan pyllyäni kohtaan. Kuulostaa ehkä hassulta, mutta hienovarainen sormen laittaminen oikeaan osoitteeseen toimii toisinaan paljon paremmin kuin sanallinen suostuttelu. Kakkoskategorian tyypeistä (hahhah, edelleen hauskaa) tulee vain epämiellyttävä olo joka saa sulkijalihaksen tiukentumaan entisestään.

Se mikä pyllyseksissä jännittää ja mietityttää onkin juuri nämä fyysiset jutut. Niinsanotussa normiyhdynnässä kun ei ole sen kummempia kommervenkkejä, kun luonto hoitaa liukasteet ja useimmiten isompikin halko luiskahtaa sisälle helposti ilman suurempaa kipua ja tuskaa. Mutta tuo toinen reikä on kai ensisijaisesti tarkoitettu siihen, että sieltä tulee jotakin ulos ja on anatomisesti hieman hankalampi lähestymiskohde. Ihan ensimmäiseksi ennen kuin hommiin ryhtyy ollenkaan pitäisi suorittaa joku mystinen puhdistautumisrituaali, sillä suklaakuorrutettu tikkari ei kuulu kenenkään tuntemani ihmisen suosikkeihin makuuhuoneosastolla. Kun siitä on selvitty pitäisi saada kettua koloon ja siihen tarvitaan sekä kunnollinen liukkari että kärsivällisyyttä molemmilta. Pahin pelkoni on että joku idiootti survaisee meisselinsä täysillä pohjaan ja kuolen tuskaan ja sisäiseen verenvuotoon enkä luota enää ikinä kehenkään joka tulee kymmentä metriä lähemmäs peppuani. Ja vaikka sitä melaa ei ihan pohjamutiin asti heti veisikään (okei, muta metaforana ei toimi tässä ehkä ihan oikein mutta menköön) olisi silti kiva että jätkä jaksaisi huolehtia myös minun nautinnostani: miehelle tiukka puristus varmasti toimii erittäin hyvin, mutta omien kokemuksieni perusteella on sanottava että asioiden laittaminen pyllyyn toimii parhaiten silloin kun samanaikaisesti kosketaan myös johonkin muualle. Pelkkä pyllyn jyystäminen tuskin tuottaa minulle suurta nautintoa. Vaikka tosin, sitä tuskin saan kokeilematta tietää.

Lopputulemana pyllyseksistä: mahdollisesti kivaa hommaa, mutta ei ajankohtaista ennen syvemmän luottamuksen syntymistä. Tässä tapauksessa taitaa olla parempi unohtaa prinssit valkoisen ratsun selässä ja odotella rauhassa sitä omaa ruskean reiän ritaria. Hehheh.