tiistai 15. maaliskuuta 2016

Speksihommia ja halailupelkoa

Eilen oli vuoden odotetuin juhlapäivä Steak & Blowjob Day. En tällä kertaa valitettavasti itse osallistunut juhlintaan, se kun olisi melkein vaatinut jonkun miespuolisen seuralaisen ja sellaista ei nyt kuvioissa oikein ole. En olisi toisaalta ehtinyt pahemmin mitään pihvejä paistelemaankaan, koska eiliselle sattui myös toinen suuri merkkitapaus, nimittäin Metkan Speksin ensi-ilta. Metka eli Metropolian opiskelijakunta on ensimmäinen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta, joka on toteuttanut speksin, eli interaktiivisen opiskelijamusikaaliesityksen. Toimin itse kyseisessä produktiossa kolmatta vuotta putkeen tanssijana.

Tämän vuoden speksi kertoo nuoresta opiskelijatytöstä, joka kärsii akuutista rahapulasta ja läheisyyskammosta. Päähenkilö Katri hallitsee hyvin kevyet irtosuhteet ja yhdenillanjutut, mutta ahdistuu halailusta ja läheisyydestä. Aihe tuntuu vähän liiankin samastuttavalta, ja tunnistan itseni monesta tilanteesta joita päähenkilö käy näytelmässä läpi. Itsellänikin on vähän niin, että sellainen huoleton säätäminen käy luontevasti mutta oikea tunnetason läheisyys tuntuu tosi vaikealta. Olen ennenkin puhunut täällä siitä, kuinka en jotenkin uskalla antaa itsestäni kaikkea koska pelkään satuttavani itseni. Se fyysinen lähellä oleminen ei sinänsä tunnu mitenkään pahalta, mielelläni esimerkiksi halailen kavereitani ja olen jonkun kivan miehen kainalossa, mutta en ehkä ole niiden miesten kanssa ole ihan täysin läsnä. Hiljattain eräs jätkä, jota tapailin joskus hetken, sanoi tylsistyneensä suhteessamme koska se tuntui hänestä kuulemma pelkältä kylmältä jyystämiseltä josta puuttui tunteet kokonaan. Itse tykkäsin kyseisestä jätkästä tosi paljon joten fiilikseni asiasta olivat aika erilaiset, mutta esimerkki todistaa hyvin sen että en näköjään ole kovin hyvä antautumaan tunteideni vietäväksi tai näyttämään niitä toiselle vaikka niitä olisikin. Ja rehellisyyden nimissä on myönnettävä, että niitä tunteitakin pääsee kehittymään aika harvoin, koska suojelen itseäni niin tehokkaasti kaikelta sellaiselta.

Toisin kuin speksimme Katri, kaipaan itse aika ajoin sitä fyysistä läheisyyttä. Ikävä kyllä se puoli nousee pintaan vahvimmin silloin kun juon, mikä johtaa yleensä kahdenlaisiin tuloksiin: joko raahaan kotiini jonkun epämääräisen tapauksen joka enemmän tai vähemmän kaduttaa aamulla, tai sitten nolaan itseni yrittämällä liikaa jotain sellaista jätkää joka ei niin hirvittävän messissä ole. Hieman hävettää vieläkin kun taannoin ehdotin eräälle mielestäni tosi kivalle jätkälle nukkumista yhdessä erään bileillan jälkeen, ja aamulla vasta tajusin kunnolla kuinka huono idea se oli. Humalan taso oli nimittäin jo sellainen, että en todellakaan ollut erityisen edustavassa kunnossa. Jätkä ei onneksi lähtenyt mukaani, mutta ärsyttää kun tein itsestäni hänen silmissään typerän känniääliön jota kiinnostaa pelkkä sekava säätäminen. Ainoa lohtuni on että ehkä hän oli itsekin siinä kunnossa ettei muista kaikkia yksityiskohtia eikä muistele tapahtunutta niin pahalla..

Metkan speksiä voi tulla katsomaan vielä tänään, huomenna ja ylihuomenna Gloriaan Pienelle Roobertinkadulle. Eilisen ensi-illan jälkeen saimme yleisöltä paljon hyvää palautetta, joten kyseessä on muidenkin kuin meidän työryhmäläisten mielestä hyvä show. Olisi mahtavaa nähdä Teekutsujen lukijoita yleisössä, tarjolla kun on muun muassa mahdollisuus nähdä allekirjoittanut lavalla koulutyttöpuvussa. Lupaan halata jokaista lukijakseni ilmoittautuvaa näytöksen jälkeen, ja nauttia siitä!

Ei kommentteja: