tiistai 28. kesäkuuta 2016

Friends with no benefits

Minulla on paljon ihania kavereita ja ystäviä, mutta elämässäni on sellaisen hyvän miespuolisen ystävän mentävä aukko. Sellaisen läheisen ihmisen, jonka kanssa voisi viettää aikaa niin kahden kesken kuin kaveriporukassakin, ja puhua mistä tahansa, mutta jonka kanssa suhde olisi kuitenkin puhtaasti kaverillinen. Harmillisesti tälläisen suhteen syntyminen miehen kanssa tuntuu olevan yllättävän vaikeaa. Tällä hetkellä voin jakaa miespuoliset kaverini kahteen leiriin: on sellaiset etäisemmät kaverit, joiden kanssa hengataan porukassa mutta joita en tunne erityisen syvällisesti, ja sitten on sellaiset jätkät, joiden kanssa tuttavuus on lipsahtanut fyysisellä puolella kaveria läheisemmäksi.

Minulla on kyllä ollut moniakin läheisiä miespuolisia ystäviä. Sellaisia tyyppejä, joiden kanssa olemme nähneet silloin tällöin, katselleet leffoja ja käyneet baareissa, jutelleet WhatsAppissa ja no, harrastaneet seksiä. Tämä johtuu siitä, että suurin osa entisistä läheisistä miespuolisista ystävistäni on ollut entisiä tapailukumppaneitani, joiden kanssa suhde meni syystä tai toisesta mönkään. Monen kanssa kuitenkin päädyimme jatkamaan kaverilinjalla, ja jotenkin vahingossa sitten tuli päädyttyä jonkin viinihuuruisen leffaillan päätteeksi verestämään vanhoja muistoja sängyn puolelle. Minkäs sille voi, liha on heikkoa ja friends with benefits-suhteethan ovat ah niin kovin muodikkaita. Minulle näissä suhteissa tärkeämpää oli kuitenkin se henkinen puoli: oli ihanaa voida keskustella vapautuneesti mistä aiheesta tahansa, kun toisen tunsi niin hyvin. Harmillisesti olen kuitenkin menettänyt kaikki nämä ihanat miehet elämästäni siinä vaiheessa, kun he ovat alkaneet tahoillaan seurustelemaan eikä aika ja kiinnostus ole enää riittänyt ylläpitämään ystävyyttä kanssani. Joidenkin tyttöystävät eivät myöskään suhtautuneet minuun hirveän suopeasti ja kielsivät miehiään olemasta tekemisissä kanssani, mikä on tavallaan ihan ymmärrettävää mutta myös erittäin harmillista.




Jep?

Tänä vuonna olen tutustunut muutamaan kivaan mieheen, joiden kanssa olen yrittänyt kehitellä jonkinlaista ystävyyssuhdetta. Mutta jälleen kerran se seksin pirulainen on vaikeuttanut asioita hirvittävän paljon. Keväällä tutustuin erääseen mieheen, joka on mukava ja hauska ja jonka kanssa juttelimmekin tutustumisemme jälkeen paljon, mutta nään häntä vain silloin tällöin bileissä. Ehdotin kerran että tekisimme joskus jotain kahdestaan, mutta se jotenkin unohtui enkä kehtaa kysyä uudestaan, koska en halua vaikuttaa siltä että yrittäisin sabotoida hänen parisuhdettaan. Erään toisen jätkän kanssa taas tein sen virheen, että kuvittelin voivani kieltäytyä seksistä noin viiden gin&tonicin jälkeen. Itse touhussa ei ollut sinänsä mitään vikaa, mutta olin niin kovasti toivonut hänestä puhtaasti sellaista kaverillista kaveria. Ja nyt kun ilmoitin, että haluaisin mielummin viettää hänen kanssaan aikaa vaatteet päällä, hän ilmeisesti tahtoo olla viettämättä kanssani aikaa ollenkaan. Tai kuten hän asian ilmaisi, hän viettää aikaansa mielummin "potentiaalisten" ihmisten kanssa, eikä viitsi tuhlata aikaansa tälläiseen tylsään naiseen, joka tahtoo pitää kaveruuden kaveruutena. Höh.



Story of my life..

Välillä tulee väkisinkin ajateltua, että miehet vain esittävät pitävänsä minusta ihmisenä päästäkseen lakanoideni väliin. Että kanssani voi viettää aikaa jos on mahdollisuus saada seksiä, mutta kun suhde olisi muuttumassa pelkäksi ystävyydeksi, yhteyttä ei huvitakaan enää pitää. Minulle nämä kaikki miehet ovat olleet tärkeitä ja olen välittänyt heistä aidosti: tuntuu siis kurjalta ajatella, että olisin ollut heille pelkkä panopuu. En haluaisi uskoa sitä heistä, joten olen miettinyt vaihtoehtoisia selityksiä heidän käytökselleen. Yksi mahdollisuus saattaa olla se, että olen yrittänyt olla heidän kanssaan sellaisessa ystävyyssuhteessa, joka on miehille epätavallinen. Ainakin omien havaintojeni mukaan miehet viihtyvät useimmiten isoissa kaveriporukoissa, ja yhdessä vietettyä aikaa leimaa jokin yhteinen aktiviteetti, kuten pelailu tai vaikkapa urheilun katsominen. Tytöt sen sijaan viettävät enemmän aikaa kahden kesken esimerkiksi viinilasillisten äärellä keskustellen, vähän niin kuin treffeillä. Voi siis olla, että miespuoliset ystäväni ovat kokeneet yhdessä viettämämme ajan niin paljon treffejä muistuttavina, että olisi ollut suorastaan outoa olla harrastamatta seksiä. Ja ihana ja kunnollinen mies, jollaisia kaikki miespuoliset ystäväni ovat olleet, kokee seurustelemaan alettuaan tietysti huonoa omaatuntoa viettäessään aikaa kanssani, koska se on tuntunut heistä kuin he olisivat treffeillä toisen naisen kanssa, eikä se kai ole ihan sallittua useimmissa parisuhteissa.

Täytyykin siis vissiin ryhtyä seuraamaan enemmän urheilua ja pelaamaan Pleikkaria, sillä kaverisuhdetta haluavan tie miehen sydämeen ei kerta kaikkiaan voi käydä seksin kautta.

maanantai 27. kesäkuuta 2016

Kannattaako kesäheilastelu?

Kevät ja kesä ovat romanssien kulta-aikaa, ja nimenomaan sellaisten kevyiden romanssien. Heiloja löytyy joka juhlapyhälle vapusta sadonkorjuuseen ja kesäkissan tai -kollin ottaminen on edelleen suosittua, vaikka eläinsuojelujärjestöt sitä vastustavatkin. Tälläiselle heilastelulle ja lomaromantiikalle on tyypillistä se, ettei sen odoteta kestävän loppuelämää ja toisinaan suhteen tarkka päättymispäivä saattaa olla tiedossa heti alusta lähtien. Toisin sanoen, suhteella on parasta ennen-päivämäärä.

Minulle kesä on aina ollut sellaista vapauden aikaa, jolloin elämäni on tosi erilaista kuin muina vuodenaikoina. Siinä missä lukukausien ajan olen painanut kouluhommia niska limassa ja juossut illat ja viikonloput töissä, kesäisin olen keskittynyt lähinnä lomailemiseen, lepäämiseen ja kaikenlaiseen kivaan puuhasteluun, johon ei arkena riitä aika. Tavallaan kesä on sellaista ikään kuin taianomaista aikaa, joka tuntuu olevan irrallaan muusta elämästäni. Näin ollen kevyt heilastelu sopii ja on sopinut kesänviettooni kuin nenä päähän: mitä muutakaan tekisin kaikella vapaa-ajallani, kuin tapailisin ihania miehiä? Parhaimmillaan kesäheilastelu on mielestäni silloin, kun on itse jossain reissussa:esimerkiksi festareilla on kiva tutustua uusiin miehiin, pitää hauskaa yhdessä ja reissun jälkeen muistella kohtaamista ilman, että juttu kehittyy koskaan sen pidemmälle. Tai esimerkiksi silloin, kun olin 16-vuotiaana kielimatkalla ja tutustuin ihanaan ruotsalaiseen poikaan, jonka kanssa kävelimme merenrannassa ja pussailimme. Se oli ihanaa hetken huumaa, jota kesti sen pari viikkoa, enkä kuullut hänestä enää reissun jälkeen mitään.


Tällä kertaa kuvituksena otoksia juhannuksen mökkireissulta, jossa en heilastellut kenenkään kanssa.

Määräaikaisuudessa piileekin kesäheilastelun ihanuus ja samalla haikeus. On tavallaan ihanan huoletonta nauttia kesästä sellaisen ihmisen kanssa, jonka kanssa on hyvä olla siinä hetkessä mutta jota ei koskaan tarvitse tuoda osaksi omia arkikuvioita. Sitä ei ehkä myöskään aseta rimaa niin korkealle kuin loppuelämän kumppania etsiessä: tyypin ei tarvitse täyttää kaikkia kriteereitäsi, koska hän on kuvioissa vain hetken. Toisaalta suhteen päättyminen voi olla sydäntäsärkevän kamalaa, vaikka olisi alusta asti tiennytkin jutun loppuvan. Kesä on kuitenkin pitkä aika, ja muutamassa kuukaudessakin ehtii jo kiintyä toiseen sen verran, että ero sattuu. Erityisen masentavaa on, että suhteen loppuessa loppuu kesäkin, ja ilmojen viiletessä myös kuuma romanssi kylmenee ja lopulta hiipuu pois pelkkään harmauteen. Runollista, ja samalla kovin raadollista.



Näppäräkätisen kesäharrastus voi olla heilastelun sijaan myös seppeleen solmiminen

Ei parasta ennen-deittailu kuitenkaan ole mikään pelkästään kesälle ominainen juttu. Ihmiset matkustavat nykyisin niin paljon, että tuntuu ettei voi laukkuaan heilauttaa törmäämättä viiteen mieheen, jotka ovat kuukauden parin päästä höntyilemässä toiselle puolelle maailmaa. Vaikka suhteiden lyhytaikaisuus ei ole ainakaan omalla kohdallani mitenkään poikkeuksellista, suhtaudun silti vähän varauksellisesti miehiin, jotka ovat jonkun tarkasti määritellyn ajan kuluttua lähdössä muualle. On nimittäin ihan eri asia ryhtyä määräaikaiseen suhteeseen silloin, kun on itse jossain reissussa tai lähdössä sellaiseen, kuin silloin, jos on se taakse jäävä osapuoli.

Parasta ennen-suhteet ovat mielestäni vähän niinkuin määräaikaiset vuokrasopimukset. Jos vastaan tulee ihana asunto pienellä vuokralla varustettuna, se on mitä todennäköisimmin vapaana vain muutaman kuukauden. Tai sitten siihen tulee putkiremontti, jonka jälkeen vuokra nousee pilviin. Sama juttu pätee miehiin: kun vastaan tulee joku upealta vaikuttava yksilö, hän on mitä todennäköisimmin puolen vuoden sisällä lähdössä vaihtoon, muuttamassa Jyväskylään tai vähintäänkin Tampereelle (välihuomautus: Tampere on erityisen taikavoimainen paikka: siellä on ainakin Tinderin tarjonnan perusteella mielettömän upeita miehiä, ja täällä Helsingissäkin vastaan tulevista miehistä parhaat ovat aina joko nykyisiä, tulevia tai entisiä tamperelaisia). Ja vaikka kämppä olisi kuinka ihana, en ottaisi vastaan asuntoa jossa saisin asua vain pienen hetken tai jossa asuminen olisi sen pienen hetken jälkeen vaivalloista ja kallista. Ellei kyseessä olisi joku kesälomareissun majoitus: silloinhan vaihtoehto olisi mitä mainioin. Sama pätee miehiin: kesällä ja lomalla parasta ennen-deittailu toimii, keskellä tavallista arkea ei ehkä yhtä hyvin. Tai no, en sanoisi ihan niinkään. Lyhytaikaisen heilastelun voisi myös yrittää nähdä ikäänkuin pitkittyneenä yhden illan juttuna, tai vaikkapa friends with benefits-suhteena. Ei kaikkia ihmissuhteita ole tarkoitettu kestämään, vaikka myönnettävä onkin, että useimmiten miellyttävämpi lähtökohta ihmissuhteen aloittamiselle on se, ettei loppupäivämäärää ole tiedossa.


 Fiilaamassa tamperelaista taikavoimaa Pyhäjärvessä

keskiviikko 22. kesäkuuta 2016

Seksipäiväkirja osa 3: Teekutsujen homoilta

Viime viikolla oli taas kaksi seminaaripäivää Sexpon seksuaalineuvojakoulutuksessa. Seminaarien aiheena oli melko kattavasti seksuaalisuuden monimuotoisuus, ja käsittelimme muun muassa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä sekä erilaisia ihmissuhdemuotoja.

Aiheet olivat sattumalta hyvinkin ajankohtaisia, sillä joitakin päiviä ennen seminaareja minulle esitettiin kaksi väitettä. Väitteistä ensimmäinen oli, että blogini on hirvittävän heteronormatiivinen. Ja niinhän se tosiaan on, enkä ollut edes miettinyt asiaa sen kummemmin ennen kuin vasta nyt. Täällä kyllä puhutaan aika pitkälti pelkästään heterosuhteista, ja kaikki seksi- ja suhdevinkkini on suunnattu pääasiassa heteroille. Se ei johdu siitä, että minulla olisi jotakin homo- tai biseksuaaleja vastaan. Se johtuu vaan lähinnä siitä, että koska minulla ei ole minkään sortin kokemuksia suhteista oman sukupuoleni edustajien kanssa, sitä näkökulmaa ei tule huomioitua kun kirjoitan omista kokemuksistani tai niihin pohjautuvasti jostakin aiheesta. Minä en vaan kerta kaikkiaan koe minkäänlaista halua harrastaa seksiä tai olla suhteessa oman sukupuoleni edustajien kanssa. Josta päästäänkin sopivasti väitteeseen numero kaksi, jonka mukaan kaikki ihmiset ovat jossain syvällä sisimmässän biseksuaaleja, ja ne jotka muuta väittävät, eivät vain ole tajunneet sitä vielä. Me ihmiset olemme kuulemma niin kulttuurin ja kasvatuksemme orjia, että me heterot olemme mitä olemme vain siksi, että meidät on aivopesty ajattelemaan niin, ja jos vapauttaisimme itsemme näistä turhista ahdasmielisyyden kahleista, voisimme valaistua ja päästää biseksuaaliset taipumuksemme valloilleen.

Okei, en puhunut äsken ihan totta. Onhan minulla kokemusta tyttöjen kanssa säätämisestä, melko paljonkin. Olen pussaillut kavereideni kanssa, laittanut käden toisen naisen rintsikoiden sisälle ja antanut ystäväni hiplata tissejäni. Mutta näitä kokemuksia leimaa vahvasti sellainen "kännissä ja läpällä"-meininki, että hihitellään ja vähän lääpitään toista. Kaikki edellämainituista tilanteista ovatkin tapahtuneet tilanteissa, joissa kukaan osapuolista ei ollut selvinpäin. Joten sitä ei minusta ehkä ihan lasketa. En kerta kaikkiaan voisi kuvitella sellaista tilannetta, että toisin vaikkapa jonkun tytön baarista kotiin harrastaakseni seksiä hänen kanssaan. Puhumattakaan siitä, että ryhtyisin vaikkapa tosissani suhteeseen toisen naisen kanssa. Ei, ei ei, ei vaan kerta kaikkiaan sytytä. Ja se on kurjaa, sillä tavallaan haluaisin tykätä myös tytöistä. Ihan vaan jo senkin takia, että jotenkin viime aikoina on alkanut tuntua siltä, että heterouteni mielletään hyökkäykseksi seksuaalivähemmistöjä ja kaikkia sellaisten edustajia kohtaan: siis että minä olisin jotenkin suvaitsematon ja ahdasmielinen siksi, etten halua harrastaa seksiä naisten kanssa. Minusta se on aika epäreilua, koska pidän homo- ja biseksuaalisuutta ihan yhtä normaalina ja luonnollisena asiana kun heteroseksuaalisuuttakin. Se, että heterous nyt sattuu olemaan se yleisesti hyväksytty muoto, ei ole minun valintani. Oma heteroutenikaan ei ole minun valintani, vaan satun nyt vaan olemaan tälläinen enkä sille mitään voi, vaikka kuinka haluaisin. Joten loukkaannuin hieman siitä yllämainitusta väitteestä, jonka mukaan heterouteni johtuu vain siitä, että minut olisi aivopesty uskomaan siihen. Koko teoria on mielestäni aika älytön, koska se jättää kokonaan huomioimatta homot. Tuskinpa vain homot ovat homoja siksi, että heidät olisi kasvatuksella aivopesty siihen? Olisivatko hekin ehjiä ja kulttuurin kahleista vapaita ihmisiä vasta sitten, kun he kiinnostuisivat myös vastakkaisen sukupuolen edustajista?


Tässä sitä nyt sitten haettiin yhteyttä sisäiseen lesbooni eräänä vappuna.

Kuitenkin siitä huolimatta, etten itse ole homo- tai biseksuaali, voisin vallan mainiosti ottaa heitä enemmän huomioon tekstejä kirjoittaessani. Yksi asia, jota painotettiin myös koulussa seminaaripäivien aikana paljon, on sukupuolisensitiivinen kielenkäyttö. Käytän täällä blogissa aika paljon sukupuolittuneita substantiiveja, kuten mies, nainen, tyttö, jätkä. Käytän myös neutraalimpaa tyyppi-ilmaisua, mutta sekin ehkä viittaa hintsusti enemmän mieheen kuin naiseen. Sen kummempaa miettimättä puhun tuiki tuntemattomistakin ihmisistä miehinä tai naisina, vaikka mistä minä voin tietää, mitä sukupuolta he kokevat olevansa. Kirjoitan tänne että joku mies tuli juttelemaan baarissa, vaikka kyseessä voi yhtä hyvin olla transsukupuolinen, intersukupuolinen tai sukupuoltaan pohtiva ihminen. Tai vaikkapa muunsukupuolinen, joka kokee olevansa jotakin aivan muuta kuin mies tai nainen. Toki ulkonäöstä voi joskus päätellä jotain, mutta ei aina. Koulussa tuli ilmi sellainenkin kiinnostava ilmiö, että eräs transnainen piti aikaisemmin yllä todella vahvaa maskuliinista roolia tukahduttaakseen kokemuksensa naiseudestaan. Mistäs minä tiedän, vaikka se minua baarissa iskemään tullut machoista machoin mies olisikin todellisuudessa transsukupuolinen nainen? Vastaisuudessa yritän siis kiinnittää enemmän huomiota sanavalintojeni sukupuolisensitiivisyyteen. Ja hei, eiköhän nämä täällä käsiteltävät ilmiöt kuitenkin ole aika samoja sukupuolesta riippumatta, joten kun minä puhun ärsyttävästä miehestä joka ei vastaa viesteihin, siihen voi varmasti samastua myös jonkun toisen sukupuolen edustajalta vastausta odottava ihminen.

Toistan tähän loppuun vielä, että minä tiedän aivan järkyttävän vähän seksuaalivähemmistöjen asioista. En tiedä mitään homokulttuurista tai niistä asioista, jotka ovat seksuaalivähemmistöjen edustajille arkipäivää, kuten ennakkoluuloista tai omien oikeuksien puolustamisesta. En edes tiedä, kuinka paljon nuo edellämainitut asiat koskettavat esimerkiksi seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ystävieni elämää. Mutta onneksi tiedän sentään jotain: luin nimittäin koulussa erään tauon aikana miesten kanssa seksiä harrastaville miehelle suunnatun oppaan nimeltä Anaaliseksin ABC. Joten siitä asiasta jaan mielelläni vasta hankittua vankkaa asiantuntemustani, jos jotakuta sattuu kiinnostamaan!

tiistai 14. kesäkuuta 2016

Kokemuksia Wonderlust-seksifestivaalista

"Wonderlust on monimuotoista ja tiedostavaa seksiä juhliva festivaali. Se kutsuu yhteen heteroita ja queereja, seksuaaliaktivisteja ja uteliaita aloittelijoita, kinkyjä ja ujoja, sekä kaikkia niitä ihmisiä, jotka eivät olisi aiemmin kuvitelleet osallistuvansa seksifestivaaleille."

Tiesittekö te, että Helsingin Suvilahdessa järjestettiin reilu viikko sitten tälläinen tapahtuma? Kolmipäiväinen festivaali, jonka ideana on perinteisten seksimessumeininkien sijaan tarjota jokaiselle osallistujalle mahdollisuus tutkia ja ilmaista omaa seksuaalisuuttaan muun muassa erilaisten työpajojen, elokuvanäytösten ja bileiden muodossa. Erityisen kiinnostava osa festivaalia oli valmistujaislauantaina juhlittu Play Party, jossa juhlijoille tarjottiin tanssilattian ja menevän musiikin lisäksi mahdollisuus harrastaa seksiä paikan päällä. Olin itse kyseisenä päivänä juhlimassa toisaalla: en ollut varma riittäisikö uskallukseni näin rohkeisiin bileisiin, puhumattakaan siitä olisinko saanut ketään lähtemään juhliin kanssani. Hauskan sattuman kautta tapasin kuitenkin viikonloppuna erään bileisiin osallistuneen ihmisen, ja hän ystävällisesti kertoi suhteellisen yksityiskohtaisen kuvauksen kokemuksestaan. Joten, hyvä seksin- ja tiedonjanoinen lukijakuntani, luvassa raporttia suoraan kuumalta pelikentältä!

Play Partyjen miljöönä toimi Suvilahden Tiivistämö. Bileistä löytyi paljon erilaisia tiloja, kuten tanssilattia, jossa kuulemma soi joku synkähkö konemusiikki, alkoholittomia drinkkejä tarjoileva baari, halailunurkkaus jossa musiikki soi hiljaisempaa ja jossa sai rauhoittua, halailla ja pussailla, sekä sitten kolme patja-aluetta, jotka oli varattu sekstailijoille. Patjojen vierellä oli ämpäreitä, joista löytyi muun muassa kondomeja, kumihanskoja ja liukuvoiteita. Ulkoa löytyi myös muutaman euron maksanut parakkisauna, ja bileistä löytyi myös jonkinlainen katosta riippunut köysiviritelmä, jossa jossakin vaiheessa ilmeisesti pidettiin joku show. Pukukoodina bileissä oli mikä vaan maan ja taivaan väliltä, kunhan päällä on jotakin muuta kuin tavalliset arkivaatteet. Paikan päältä löytyi kuulemma kaikenlaisia asuja kunnon PVC-kokovartalopuvuista lastenvaatteisiin ja tutteihin. Tietolähteeni itse oli liikkeellä BDSM-henkisessä asussa farkuissa, ilman paitaa ja mukavalla kidutusvälinearsenaalilla varustettuna. Hänellä oli mukanaan myös seuralainen, jota tietolähteeni piti talutushihnaan sidottuna.


Tälläistä tarvikearsenaalia tietolähteeni kuulemma kantoi bileissä mukanaan.


Tietolähteeni seuralaisineen oli kuulemma viettänyt ison osan illasta baarin vieressä sijaitsevassa cuddling-nurkkauksessa, seurassaan paikan päällä sovitusti tavatut nainen ja bi-mies. Siellä he olivat kaikki neljä yhdessä nipussa pussailleet ja halailleet toisiaan, ja oli kuulemma ollut kivaa. Ennen halailua tietolähteeni oli seuralaisineen viihtynyt hetken verran kuulemma myös patjaosastolla, jossa he olivat pistäneet pystyyn kunnon dominointisession. Varsinaista yhdyntää he eivät kuitenkaan kuulemma harrastaneet, mutta yhtä sun toista muuta tuli kuulemma tehtyä. Heidän vieressään patjalla oli kuulemma muutama pariskunta panemassa, ja lähistöllä makoili myös ihmisiä juttelemassa samalla kun tietolähteeni ruoski seuralaistaan piiskalla pakaroille. Paikan päällä oli kuulemma paljon ihmisiä ihan vain katselemassa ympärilleen ja nauttimassa tunnelmasta ryhtymättä itse kuitenkaan mihinkään sen kummempaan touhuiluun. Kanssajuhlijat olivat kuulemma erittäin kohteliaita, eikä kukaan tunkenut kyselemään että lähdetkö panemaan, vaikka sellaista toki olisi voinutkin odottaa. Tietolähteeni oli kuulemma odottanut paljon pervompaa meininkiä, ja oli yllättynyt positiivisesti kun homma ei sitten ollutkaan ihan niin hc kuin odotuksissa.

Ovet bileisiin avattiin kello 21 ja sisään pääsi kello 23 asti. Sen jälkeen juhlista pääsi vain ulos, millä taattiin että porukka bileissä pysyy samana ja tutustuminen uusiin ihmisiin on helpompaa. Bileissä ei myöskään tarjoiltu ollenkaan alkoholia, sillä siten ne voitiin pitää käynnissä niin kauan kuin porukkaa riitti eikä tarvinnut lopettaa pilkun aikaan. Tietolähteeni oli kuulemma juonut ennen bileitä pari lasia viiniä, joten oli koko kekkereiden ajan aika lailla selvinpäin. Se oli kuulemma hyvä juttu siinä mielessä, että hän pitää enemmän seksistä selvinpäin kuin kännissä, mutta toisaalta alkoholi olisi voinut vapauttaa estoja ja vapauttaa ihmisiä kokeilemaan juttuja enemmän kuin nyt. Tietolähteeni mukaan bileistä jäi positiivinen fiilis, ja erityisesti patja-alueella monen katselijan edessä tapahtunut BDSM-sessio jäi hänen mieleensä hyvällä tavalla tuhmana kokemuksena.

Paikan päällä oli kuulemma ollut myös Sexpon seksuaaliterapeutti sitä varten, jos joku juhlijoista olisi tahtonut keskustella seksistä ja seksuaalisuudesta. Ja varmasti tahtoikin, sillä huomasin itsekin tänä viikonloppuna, että uuden opiskelupaikkani ja tämän blogin ansiosta ihmiset halusivat keskustella kanssani seksistä ja omasta seksielämästään. Tuntuu aika mahtavalta, että moni sellainenkin ihminen, jota en vielä niin hyvin tunne, kokee minut niin luotettavaksi että uskaltaa tulla puhumaan omista kokemuksistaan tai kysymään neuvoa seksiin liittyviin pulmiinsa. Ja sekin on mahtavaa, että sitä lähtee lauantai-iltana baariin ja tulee sunnuntaiaamuna takaisin tälläisen mehukkaan tarinan kera. Suuri kiitos tietolähteelleni kokemustesi jakamisesta!

Ensi vuonna minäkin ehkä menen katsomaan tätä meininkiä ihan paikan päälle. Käy sinäkin katsomassa tästä linkistä, mikä on homman nimi.

maanantai 13. kesäkuuta 2016

Näin ei kannata viritellä tunnelmaa ensimmäiseen suudelmaan

Ensimmäinen suudelma uuden ihmisen kanssa on aina jännittävä. Tai oikeastaan jännittäviä ovat suudelmaa edeltävät hetket, kun mitään ei ole vielä tapahtunut, mutta ilmassa on käsinkosketeltavaa sähköistä jännitettä. Sitä istuu jonkun vieressä sohvalla, aistii että kohta tapahtuu, vatsassa lepattaa tuhat perhosta ja tuntuu ylitsepääsemättömältä rohkaistua ja ottaa se ratkaiseva askel. Tai sitten sitä istuu siinä sohvalla, jutustelee mukavia ja yllättyy perinpohjaisesti, kun joku yhtäkkiä ilmoittaakin suuteluhalukkuudestaan. Koin tuollaisen jälkimmäisen kaltaisen tilanteen tässä hiljattain, ja siitä tuli kertaheitolla hämmentävin ja absurdein kokemukseni johdattelusta pussailuhommien suuntaan.

Olimme siis erään jätkän kanssa treffeillä, ja päätyneet teenjuonnin jälkeen juttelemaan hänen kotiinsa. Tyyppi vaikutti erittäin asialliselta, ei ujolta mutta ei varsinaisesti kovin flirttailevaltakaan, ja minusta tuntui kuin olisin keskustellut jonkun hyvän ystäväni kanssa. Istuimme juttelemassa olohuoneen sohvalla, minä toisessa päässä ja hän toisessa, ja yhtäkkiä hän totesi että "mietin tässä että haluaisin ehkä suudella sua". Olin kuin puulla päähän lyöty, enkä tiennyt yhtään mitä sanoisin. Pöllämystyneenä kuuntelin vain, kun jätkä jatkoi; "Niin, haluaisin ehkä suudella sua, koska kiinnostais tietää mitä tapahtuu, mutta mietityttää vaan, että ollaanko me liian väsyneitä." "Ei mulla siis sellanen fiilis oo että tyyliin seisois hullun lailla, kunha vaan mietin että mitäköhän sit tapahtuis." Tyyppi siis istui siinä metrin päässä minusta analysoimassa hyvin asialliseen sävyyn, että saattaisi mahdollisesti olla kiinnostunut tietämään, miltä tuntuisi suudella minua. En pystynyt kuuntelemaan tyypin juttuja vakavalla naamalla, vaan repesin nauramaan. En tiennyt yhtään mitä sanoa, ja tunsin oloni hieman kiusaantuneeksikin. Jätkä sen sijaan ei nolostunut yhtään, jatkoi vaan juttuaan ja se eskaloitui koko ajan pidemmälle ja pidemmälle, ja kohta olimme eksyneet jo aika pitkälle alkuperäisestä aiheesta. Lopulta tyyppi sentään kysyi "No, voinko mä nyt sit suudella sua?", siirtyi lähemmäksi sieltä sohvan toisesta päästä ja painoi huulensa omiani vasten. Eikä se sitten ollut yhtään hullumpaa, vaikka aluksi kyllä keskityin aika paljon pidättelemään naurua: sen verran hämmentävän pohjustuksen tyyppi oli touhulle antanut. 

Että sillä lailla. En sentään saanut mitään jälkianalyysia siitä, miltä se homma nyt sitten tuntui, vaikka kyllä kysyinkin läpällä sen ekan pusun jälkeen, että onko odotettavissa sellainen. Ilmeisesti hän vain halusi sanoa ajatuksensa suoraan sen sijaan että olisi vähitellen hivuttautunut lähelleni ja viritellyt sitä jännittynyttä tunnelmaa, ja se oli toisaalta ihan hyvä. Toivoisin kuitenkin, että seuraavan kerran vastaavassa tilanteessa homma hoituisi vähemmällä puhumisella, koska pitkä ja polveileva analyysi aiheesta ei varsinaisesti vähentänyt tilanteen kiusallisuutta..

torstai 9. kesäkuuta 2016

Ihme ja kumma - Outouksia makuuhuoneessa

Seksuaalineuvojakoulutuksessa olen oppinut, että kaikenlaiset fantasiat ovat sallittuja ja on ihan ok tykätä vähän erikoisemmistakin jutuista, kunhan ei kajota kenenkään toisen koskemattomuuteen. Välillä kuitenkin toi tulla pieniä mutkia matkaan, jos mieltymykset menevät kovin ristiin kumppanin kanssa. Silloin voi syntyä kiusallisia tilanteita, jos toisen toivomus on toisen mielestä kummastuttava tai suorastaan vastenmielinen. Omalle kohdallenikin on muutama sellainen sattunut, mutta ei siinä vielä kaikki: pääsette lukemaan lisäksi myös kavereideni kohdalle osuneista hupaisista tai hämmentävistä ehdotuksista makuuhuoneen puolella.

Kun minua pyydetään kertomaan hupaisin seksitarinani, kerron usein tämän seuraavan stoorin. Se taisi olla ensimmäinen yhdenillanjuttuni koskaan, ja se alkoi mielenkiintoisella tavalla jätkän pitäessä minulle epämääräisen strippausesityksen. Kun vaatteet oli lopulta saatu pois, ryhdyimme toimeen ja kävi ilmi, että tyyppi oli erittäin puheliasta sorttia. Tuhmien puhumisessa ei sinänsä ole todellakaan mitään vikaa, mutta tämän jätkän jutut eivät ikävä kyllä olleet mielestäni kovinkaan kiihottavia, vaan lähinnä pidättelin naurua koko ajan. Muistan painaneeni kasvojani tyynyyn tukahduttaakseni naurukohtauksen, kun jätkä huuteli takaapäin paukuttaessaan "nyt saat vittu kunnolla isoa ja paksua munaa". Noh, kun edellämainuttua hetken aikaa saanut, jätkä päätti, että ehkäisy on hänelle ylitsepääsemätön asia, ja haluaa ottaa kondomin pois. "Mä haluun tulla sun sisään, pliis, jooko", mutta pysyin kannassani järkähtämättömänä. Sitten jätkän kasvoille levisi oivalluksen virne ja hän pomppasi sängystä pois. Hetken kuluttua hän palasi takaisin mukanaan pullo kookokselta tuoksuvaa liukuvoidetta. "Anna mä vähän hieron sua", tyyppi sanoi, enkä ällistykseltäni osannut oikein kieltäytyäkään. Kuitenkin siinä vaiheessa kun hieronta eteni melko määrätietoisesti kohti pakaroideni väliä, hommalle oli kerta kaikkiaan laitettava stoppi. Ilmoitin kohteliaasti, että nyt ei ihan nappaa. Onneksi jätkä otti sen ihan coolisti, tyytyi kohtaloonsa ja nappasi minut tiukkaan lusikkaan. Siinä hetken oltuamme hän kysäisi: "Onko sulla ovulaatio vai nyt, kun et anna tulla sisään? Tunnetko sä kun sulla on ovulaatio? Miltä se tuntuu?" Siinä vaiheessa tokaisin, että hyvää yötä ja kun tyyppi oli nukahtanut, keräsin vaatteeni ja hiippailin kookokselta lemuavana tieheni aamun sarastuksessa.


Tässä on jätski. Siitä voisi keksiä vaikka mitä outoja perversioita, mutta en ole tähän mennessä kohdannut mitään sen kummallisempaa, kuin jätkän joka halusi nuolla jäätelöä päältäni. Siitä tosin tuli outoa kun kissanikin halusi osallistua jäätelökesteihin..

Olen aika avoin, ja lähden ihan mielelläni mukaan vähän oudompiinkin ehdotuksiin. Olen muun muassa joskus istuskellut jätkän naaman päällä ja katsonut samalla jääkiekkoa (Suomi teki maalin samaan aikaan kuin minäkin, ihanaa Leijonat ihanaa), ja kerran antanut sitoa silmäni ja odottaa sängyllä maaten suu auki jätkän lastia. Jossain se raja kuitenkin menee, enkä ihan tiedä kuinka suhtautuisin esimerkiksi tilanteessa, josta ystäväni kertoi. Hän oli lähtenyt kaverinsa ja kahden miehen kanssa jatkoille, ja vetäydyttyään toisen miehistä kanssa makuukammarin rauhaan seurasi miehen kaveri hetken päästä perästä ja totesi: "Mä vaan katon, jatkakaa vaan". Tai, kuten eräs tuttuni joskus kertoi, kun hän oli ollut erään tytön kanssa Tinder-treffeillä kahvilassa, ja rauhallinen kahvitteluhetki oli saanut yllättävän käänteen tytön ilmoittaessa, että hänellä on tappi pyllyssä ja hän haluaisi tietää mitä tuttuni aikoo asialle tehdä. Kaikenlaisista pyllyjutuista olen aina kieltäytynyt kohteliaasti, samoin kaikista epäluontevalta tuntuvista pornosta matkituista jutuista. Kuten siitä, kun eräs jätkä toivoi minun puhuvan hänelle tuhmia Lontoon kielellä. En halua tuntea oloani vaivautuneeksi seksin aikana, oli kyseessä sitten kuinka tahansa suuri toisen osapuolen haave.


Vaikka mitä outouksia on tullut vastaan, niin näitä en ole vieläkään päässyt testaamaan. Liian normisettiä outoilijoille nykyään vai?

Välillä oudoimpia juttuja ovat sellaiset, joita ei osaa yhtään odottaa. Vaikkapa se, että joku jätkä oli joskus pyytänyt kaveriani olemaan dominoivampi osapuoli. Ei sinänsä mitenkään epätavallinen juttu, mutta hieman odottamaton. Samoin kuin se, että kaikkien merkkien viittaavan siihen että kohta peittoa heilutetaan, toinen osapuoli haluaakin yhtäkkiä vain käpertyä sen alle nukkumaan. Ottaisin mielummin melkein isoa ja paksua munaa-tyypin uudestaan kuin tuollaisen ihme pihtarin, jonka kuva on sanakirjassa siinä kohtaa missä selitetään mitä tarkoittaa sanonta "antaa ymmärtää, mutta ei ymmärrä antaa". Hieman kummeksuntaa eräässä ystävässäni ja minussakin silloin tällöin ovat herättäneet innokkaat peppumiehet, joita oli yhteen aikaan tosi paljon liikkellä ja jotka janosivat kuola valuen sisäänpääsyä ruskeaan pyhättöön. Peppuseksi-innokkuutta enemmän  silloin hämmensi kuitenkin se, kuinka näitä innokkaita miekkosia putkahti jostain yhtäkkiä niin paljon, että sitä tunsi itsensä suorastaan hipsteriksi kieltäytyessään ilmeisen mainstream-jutuksi muuttuneesta kakkoseen panosta.

Välillä käy niinkin, että kumppanin kummastuttavat mieltymykset vain tulevat ilmi ilman että niistä ehtii edes kieltäytymään. Kerrankin seksin aikana Spotifysta kajahti soimaan sänkykumppanini bändin tekemä biisi, ja se jos mikä sai jätkän syttymään lujaa. Ja kerran pyysin erästä jätkää palauttamaan hänen luo unohtamani pyyhkeen, ja sain sen takaisin pienen muiston kera: jätkä oli käyttänyt sitä iltarunkkaussessiossaan lastin laskeutumisalustana. So there's that.

Mikä on oudointa, mitä teille on sattunut sängyssä?

tiistai 7. kesäkuuta 2016

Seksipäiväkirja osa 2: Matkalla rakkauden ammattilaiseksi

Ensi viikolla pääsen taas hetkeksi koulun penkille istumaan, kun seksuaalineuvojakoulutukseni jatkuu kahdella seminaaripäivällä. Ennen sitä pitäisi kuitenkin saada palautettua muutama tehtävä, joista toinen on tiivistelmä oppimispäiväkirjasta. Ja koska päätin, että oppimispäiväkirjani on tämä blogi, tässä teille pientä tajunnanvirtaa ensimmäisistä seminaaripäivistä ja tulevaisuudestani seksialan kentällä.

Pohdi, mitä opit ensimmäisessä seminaarissa ja minkälaisia ajatuksia sinussa heräsi. 

Noh. Tuntuu aika vaikealta lähteä edes erittelemään mitä kaikkea opin, koska uutta tietoa tuli niin järkyttävä määrä. Muistiinpanovihkooni olen kirjoittanut ylös mm. kiihottumista kuvaavan kaasu-jarru-mallin, sekä sen, että miehille kiihottuminen on keskimäärin naisia helpompaa, joka osaltaan selittää muun muassa sitä, miksi suurin osa seksuaalirikollisista on miehiä. Ja PLISSIT-malli, se oli tärkeä. Vaan mihin se nyt taas liittyikään? Olisi voinut ehkä olla vähän hedelmällisempää kirjoittaa tätä oppimispäiväkirjaa aikaisemmin, kun asiat olivat vielä tuoreessa muistissa. Vaan ei, kun olen tälläinen asiat viime tinkaan jättäjä, niin mitään ei todellakaan tehdä ajoissa.

Vaikka nyt kun tuli puheeksi, niin tämänkin tehtävän palautuspäivä on vasta kolmen päivän päästä, eli olen nyt suorastaan hämmästyttävän ajoissa liikkeellä.

Mikä ajatus tai tunne yllätti?

Yllätyin jonkin verran omasta ennakkoluuloisuudestani kanssaopiskelijoitani kohtaan. Jotenkin aika monesta tuli sellainen fiilis, että tuokin on taas sellainen kuivakka ja huumorintajuton kukkahattutäti, eikä meillä varmaankaan ole mitään yhteistä. Kuitenkin mitä enemmän juttelin uusien opiskelutovereideni kanssa, sitä enemmän huomasin olevani väärässä. Oli hölmöä tehdä olettamuksia ihmisistä sen perusteella, miltä he vaikuttivat muutaman tunnin tapaamisen perusteella: minäkin varmaan jäin monen mieleen sellaisena vähän hiljaisena ja ujona tyyppinä, koska en hirveästi tykkää olla äänessä luennoilla tai isossa porukassa. Ja voiko ketään syyttää siitä, että seksistä ja seksuaalisuudesta puhuttaessa tuikituntemattomien ihmisten kanssa sitä lähtee ensimmäisenä lähestymään aihetta ns. akateemisemmasta näkökulmasta sen sijaan että alkaisi saman tien avautua henkilökohtaisesta elämästään? En pidä itseäni ennakkoluuloisena ihmisenä, vaan näköjään olen hieman sittenkin. Siinä siis kehittämiskohde tulevaisuutta varten.

Mitkä seminaarissa käsitellyt asiat koit itsellesi luonteviksi, entä missä asioissa tällä hetkellä koet olevasti oman mukavuusalueen ulkopuolella?

Koin luontevaksi seksistä puhumisen. Tai siis, koko koulutushan pyörii seksistä puhumisen ympärillä, mutta tarkoitan tässä nyt sitä näkökulmaa, kun puhutaan siitä itse toiminnasta mitä seksiksi kutsutaan. Minusta on erittäin mielenkiintoista keskustella erilaisista tavoista harrastaa seksiä ja mitä kaikkea siihen voikaan liittyä, ja koin myös seminaarissa näytetyt videot erittäin kiinnostavina ja no, vähän kiihottavinakin. Vaikka elokuvissa tapahtuneet asiat olivatkin osittain sellaisia, että en haluaisi sellaista toteuttaa käytännössä omassa elämässäni, en kokenut mitään ahdistusta siitä, että niiden näkeminen sai oloni kiimaiseksi. Se tuntui tosi normaalilta ja luontevalta eikä mitenkään ihmeelliseltä.

Oman mukavuusalueeni ulkopuolella koen olevani selkeimmin silloin, kun puhutaan seksuaalisuudesta poliittisena ilmiönä. Minä en tiedä mitään esimerkiksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asioista, tai vaikkapa vammaisten ihmisten seksuaalioikeuksien toteutumisesta. Koin myös oloni hieman vaivaantuneeksi, kun seminaarin aikana jotkut opiskelutovereistani kertoivat koskettavia tarinoita jotka saivat heidät itsensä tai muut ympärillä liikuttumaan, koska en ole oikein hyvä käsittelemään suuria tunnekuohuja. Osittain epämukava oloni johtui kyllä siitäkin, että koin painetta kokea liikutusta kun kaikki muutkin kokivat, mutta en voinut sille mitään, ettei asia herättänyt minussa sellaisia tunteita.

Pohdi, miten sinä saisit koulutuksesta sekä asennetasolla että tiedollisella tasolla, mahdollisimman paljon irti. Minkälaista työskentelyä se sinulta edellyttää?

No, ainakin se ennakkoluulojen romukoppaan heittäminen, mistä sanoin aikaisemmin, olisi tosi tärkeätä. En saisi sortua ajattelemaan, että seksi ja seksuaalisuus on vain meitä nuoria, avoimia ja seksuaalista aktiivisuuttaan ympäriinsä mainostavia varten, tai että ihmisen seksuaalisuudesta voisi päätellä jotain ulkonäön tai ensitapaamisen perusteella. Luulisin kuitenkin, että tämän läksyn oppimisesta ei tarvitse huolehtia, kun se heti aluksi jo kolahti näin lujaa.

Tiedollisesti hyötyisin koulutuksesta todennäköisesti eniten silloin, jos jaksaisin opiskella ahkerasti ja tehdä kaikki tehtävät ajallaan ja huolella. Onneksi siihen auttaa paljon se, että opiskeltavat aiheet ovat erittäin mielenkiintoisia. Pitäisi nyt kuitenkin ottaa tähän touhuun sellainen asenne, että en tapani mukaisesti menekään sieltä mistä aita on matalin, vaan tähtään hieman korkeammalle. Luen kaikki annetut aineistot kunnolla, keskityn tekemään tehtäviä, kuuntelen ja osallistun seminaareissa ja oikeasti mietin näitä asioita. Ei minusta voi tulla hyvää seksuaalineuvojaa vain sen perusteella, että osaan kirjoittaa hauskoja juttuja seksistä blogiin, vaan se vaatii paneutumista myös niihin seksiin ja seksuaalisuuteen liittyviin asioihin, jotka eivät minua henkilökohtaisesti kosketa.

Eipä mulla muuta. Palataan myöhemmin kevyemmillä aiheilla.

torstai 2. kesäkuuta 2016

Maaliin asti, fiksusti ja tyylillä

Eilen olimme ystäväni kanssa puistossa nauttimasta auringosta ja siinä Instagramia selaillessa törmäsimme hauskaan mainokseen. Siinä oli kuva banaanista, jonka kärki juuri ja juuri hipaisee hunajapurkin pintaa, ja seuraavanlainen teksti:

"Jääkö samettisapelisi hunajapurkin huulille heilumaan, koska ehkäisy jäi hoitamatta? Mies, tee itsellesi palvelus ja opiskele vähän ehkäisyasioita ;)"

No eihän tälläistä mainosta voinut siitä vain sivuuttaa, joten klikkasimme mainoksen alla olevaa "lue lisää"-linkkiä. Siitä avautui lääkevalmistaja Bayerin Maaliin asti-kampajan nettisivu, josta löytyi sekä erittäin kattavasti tietoa erilaisista ehkäisymenetelmistä, myös testi, joka lupasi selvittää itselle sopivimman ehkäisymenetelmän. No ei muuta kun testaamaan!

Oma taipaleeni ehkäisymenetelmien viidakossa alkoi 16-vuotiaana, kun hankin ensimmäiset e-pillerini. Ne ajoivat asiansa oikein hyvin ja toivat mukanaan myös pari ihan mukavaa sivuvaikutusta, kuten helpotusta inhottaviin vatsakramppeihin. Ne kuitenkin aiheuttivat myös säännöllisiä päänsärkyjä, joista muutaman vuoden sisällä kehittyi migreeni. Koska käyttämäni pillerimerkki oli myös suhteellisen kallis, päätin vaihtaa halvempaan merkkiin toivoen migreeninkin helpottavan samalla. Ikävä kyllä merkin vaihtaminen ei kuitenkaan auttanut, vaan migreenitaipumus pysyi ennallaan, ja lisäksi sain liudan muita ikäviä sivuvaikutuksia. Minusta tuli yhtäkkiä todella itkuherkkä, pienet asiat tuntuivat järkyttävän isoilta ja mielialani oli jatkuvasti kehno. Iho meni huonoon kuntoon ja seksiä ei tehnyt mieli lähes ollenkaan. Aika pian rupesin epäilemään pillereiden olevan syynä yhtäkkisiin muutoksiin, ja päätin lopettaa niiden syömisen hetkeksi jotta näkisin olenko oikeassa. Muutos oli hälyttävä: parissa viikossa tuntui kuin joku olisi ottanut suuren painon pois harteiltani ja poistanut hämärtävät lasit silmiltäni. Olin iloinen ja hyväntuulinen, ja yhtäkkiä huomasin haluavani seksiäkin ihan eri tavalla kuin koskaan aikaisemmin. Ihoni kunto ei ikävä kyllä parantunut, mutta se oli pieni hinta maksettavaksi kaikista niistä positiivisista muutoksista, jotka pillerien lopettaminen sai aikaan. Heitin pillerit roskikseen ja päätin vastedes karttaa hormonaalista ehkäisyä viimeiseen saakka, sillä paluuta entiseen ei todellakaan ollut.

Lopetettuani pillerit käytimme silloisen poikaystäväni kanssa ehkäisynä kondomia, ja kortsut ovat pysyneet matkassani myös eromme jälkeen. Vaikka välillä ärsyttääkin säätää kumien kanssa kesken touhujen, on kondomi varsin mainio ehkäisyväline tälläisessä tilanteessa, kun kumppanit vaihtuvat suht usein ja raskauden ehkäisyn lisäksi pitää miettiä myös taudeilta suojautumista. Joudun kuitenkin ikäväkseni myöntämään, että olen toisinaan ollut suorastaan häpeällisen huolimaton kondomin käytön kanssa. Välillä tuntuu vaan niin ihanalta ja jännittävältä panna menemään ilman sitä kumia, ja sitten on käynyt niin, että koska jätkä ei ole sanonut asiasta mitään, olen itsekin vaan pitänyt tyytyväisenä suuni kiinni. Seksin harrastaminen tuntemattomien ihmisten kanssa on kuitenkin niin järjettömän vastuutonta ja suoraan sanottuna tyhmää, että yritän jatkossa petrata asian suhteen enemmän. Ja sen takia yöpöydältäni löytyykin kulhollinen herkkuja. joiden avulla pysyy turvassa kaiken maailman pöpöiltä.



Mutta, tein siis tuon alussa mainitun ehkäisytestin, ja selvitin itselleni sen mukaan parhaiten sopivan ehkäisymenetelmän. Testi oli hauskasti tehty muistuttamaan visuaalisesti Tinderiä, eli kysymyksiin vastattiin painamalla tutun näköisiä sydäntä tai ruksia. Tein testin kaksi kertaa, koska en ollut ihan varma yhdestä vastauksestani, ja sain sitä muuttamalla kaksi eri ehkäisyvaihtoehtoa "matchikseni". Tälläiset viestit uudet matchini, kuparikierukka (ensimmäinen) ja kondomi, lähettivät minulle testin jälkeen:

"Moro match! Onpas kiva kerrankin tavata kypsä ja fiksun oloinen nainen täällä! Mullakin toi ikä jo alkaa painaa ja siksi etsinkin myöhäisille vuosille keinutuolin lämmittäjää. Olisi ihana löytää se ihminen, jonka kanssa voi vanheta. En siis etsi mitään hetken huumaa. Ne ajat ovat jo menneet, vaan todellista kypsää aikuisten ihmisten välistä rakkautta. ;) Toivottavasti säkin olet täällä sillä mielellä. Olisi hienoa tavata ja katsoa, mihin suuntaan elämä meitä vie mukanaan."

"Uuulalalaa, mikä kuumis mimmi siellä ruudun toisella puolella! Mun nimi on luottokaveri, spärdäri, sadetakki, kumituppi, kortonki, kortsu, kumisukeltaja. Beibi toiset sanoo, että rakkaalla lapsella on monta nimeä, musta ne on legendat, jotka elää ikuisesti, mut vaan eri nimillä. Mä oon sun hitaiden aamujen ja nopeiden öiden pelastus. Mä en etsi mitään vakavaa, mut voidaan kyl nähä tänään tai huomenna. Mä oon tosi rento, sosiaalinen, helppo tyyppi ja mulla ei oo tauteja. Joten miten olis, oisko huomenna netflix and chill?"

Jos näistä kahdesta nyt pitäisi ruveta valitsemaan, niin kyllä edelleenkin kallistuisin tuon jälkimmäisen viestittelijän eli kondomin puoleen. Sen lisäksi, että kuparikierukka oli ehkäisytesti-Tinderissä selkeästi eri meiningillä kuin minä, en myöskään tahdo sitoutua kierukan kaltaiseen monivuotiseen ehkäisymenetelmään tai varsinkaan joutua kärsimään kauheista kivuista, runsaista kuukautisista tai kaikesta muusta inhottavasta mitä olen kierukoista kuullut. Myös kaikenlainen hormonaalinen ehkäisy on ihan poissuljettu vaihtoehto, sillä en enää koskaan tahdo palata takaisin siihen mielialojen heittelyyn ja haluttomuuteen, joita pillerit minulle aiheuttivat.

Käy sinäkin tekemässä Sexbuddy-ehkäisytesti tästä linkistä! Samalla kannattaa tutustua myös Maaliin asti-kampanjan sivuihin ja sieltä löytyvään toiseen hauskaan testiin, joka mittaa tietämystä nuorten käyttämistä seksitermeistä. Linkki kampanjan sivuille löytyy postauksen alkupäästä!