perjantai 26. elokuuta 2016

Perus anaali

En liiemmin harrasta yhden illan juttuja. Tänä kesänä sain hyvän muistutuksen siitä, miksi en.

Olin päätynyt pikkutunneilla kotiini baarissa tapaamani varsin mukavalta vaikuttavan miehen kanssa. Siinä hommia aloitellessamme tokaisin hänelle, että pidän hieman rajummasta lähestymistavasta ja ettei hänen tarvitsisi varoa tai pelätä että minuun sattuu. Sanon sitten jos oikeasti tekee kipeää, sanoin, ja hän oli vaan että joojoo asia selvä kuulostaa hyvältä. Seuraavaksi hän melko kovakouraisesti tunki kaksi sormea peppuuni, ja heilutteli niitä siellä. Tuntemus oli kaikkea muuta kuin miellyttävä, ja ilmoitinkin hänelle melko nopeasti, että nyt tuli raja vastaan. Ei siinä mitään, jatkettiin touhua tavalliseen tapaan ja se oli ihan kivaa, mutta kumpikaan ei oikein meinannut laueta. Tiesin miehistä ja alkoholista sen verran, etten pitänyt asiaa mitenkään ihmeellisenä, mutta sen sijaan hämmästyin suuresti, kun tyyppi aika yhtäkkiä ehdottikin peppuun panemista. "Tiiän yhen jutun miten laukeisin varmasti", hän sanoi ja kutitteli sormellaan. Hyvä etten revennyt nauramaan, koska minun oli vaikea uskoa hänen olevan tosissaan. Siis, anteeksi mitä?

Missä vaiheessa peppuseksistä on tullut niin peruskauraa, että sitä tuosta noin vain ehdotetaan random yhden illan tuttavuuksille? Onko kaksi sormea pyllyssä ihan perus juttu, no big deal, kun hän niin kasuaalisti ne sinne lykkäsi? Olenko missannut jotain, kun kuvittelin sen olevan pikkuriikkisen spesiaalimpi juttu?


Eikä tuo jätkä ollut mikään yksittäistapaus. Pari päivää sitten sain viime vuonna kirjoittamaani anaaliseksipostaukseen kommentin, jonka kirjoittajalla oli paljon hyvää sanottavaa pyllyjutuista. Seuraan myös Instagramissa muutamaa tyyppiä, jotka julkaisevat tilillään paljon seksiaiheisia meemejä, ja niistä välittyy hyvin vahvasti sellainen kuva, että jos tyttö ei anna persettä, häneen ei kannata vaivautua tuhlaamaan aikaa. Kakkonen on ykkönen, tuntuu maailma ympärilläni huutavan. Joka puolelta painostetaan raottamaan takaovea, mutta en oikein tiedä mitä mieltä siitä olisin.

Olen sängyssä hyvin miellyttämisenhaluinen, ja minulle on tärkeää, että miehille jää minusta seksikumppanina positiivinen mielikuva. Tahtoisin ajatella itseäni avoimena ja kokeilunhaluisena, sellaisena "kaikki käy"-tyyppinä joka lähtee mukaan kaikenlaisiin leikkeihin. Mutta olenko sittenkään sitä, vai onko sittenkin tylsä? En tahdo olla sellainen, mutta en toisaalta myöskään tahdo suostua sellaisiin asioihin sängyssä, jotka pelottavat minua tai joista en vain yksinkertaisesti nauti. Eikä sellaiseen pitäisikään suostua, eikä seksi ole mitään kilpailua siitä kuka uskaltaa tehdä hurjimmat temput. Siitä huolimatta joku pieni ääni huutaa takaraivossani "tylsimys", kun joku nykymaailmassa ilmeisesti hyvin tavallinen juttu on minulle dealbreaker.

Totuuden nimissä on kuitenkin myönnettävä, että pyllyseksin hehkutuksessa on hieman perääkin. Joku yksittäinen sormi kunnolla liukastettuna tuntuu oikeastaan aika kivalta, jos samaan aikaan tapahtuu alakerrassa muutakin. Haluaisin kuitenkin painottaa sitä liukkariasiaa, koska kaksi suht paksua miehen sormea ei ihan tuosta noin vain sujahda sisään ilman minkään sortin liukastusta, ja sitten sattuu. Eikä ajatus ainakaan jostain niitä sormiakin paksummasta tunkeutumassa sisään kuulosta hirveän houkuttelevalta. Ei varmaan auta muu kuin hyväksyä se, että tähän villitykseen minua ei saa mukaan. Ehkä voin olla asian suhteen hipsteri, joka ei lähde valtavirran peppuseksihömpötyksiin mukaan vaan suosii enemmän sitä vaihtoehtoista menetelmää. Who's with me?

5 kommenttia:

Barbitch kirjoitti...

No ei todellakaan pidä tehdä sängyssä mitään sellaista josta ei nauti! Mun mielestä peppu on sellanen paikka, että pitää kysyä ensin ennenkuin laittaa sinne yhtään mitään. Varsinkin kun sen vastaanottavan pepun rentoudella on suurta merkitystä siinä tuntuuko hyvältä vai pahalta.

Itse tykästyin peppuseksiin vasta kun olin useamman kerran rauhassa kokeillut sitä parisuhteessa. Ja mulla kyllä sattuu peppuun melkein joka kerta aluksi, mutta kun homma alotetaan hitaasti se tuntuu lopulta aivan taivaallisen hyvältä.

Anonyymi kirjoitti...

Aiempaan aihetta koskevaan kommenttiini, jonka mainitsit tässä yhteydessä: Ei peppuseksi ole minulle välttämätöntä. Se vaatii rauhaa ja luottamusta. Mutta mielestäni onnistuessaan, se on vaivan arvoista. Moni mies vaan pilaa jutun hätäilemällä. Koko homman tulee aina edetä hänen ehdoillaan, kenen pepussa touhutaan.

Seksi on täysin tyydyttävää ilman pepputouhuja. Ne ovat vaan joskus kivaa vaihtelua. Ihan kuten vaikkapa suuseksi. Kannustan sopivan tilaisuuden tullen kokeilemaan. Ja miehet voivat opetella oman pepun kautta liukastuksen ja maltin tärkeyttä. Herkkä laji.

Anonyymi kirjoitti...

Moi! Kiitos hyvästä postauksesta! Tuli tosi surullinen fiilis sun puolesta, kun sanoit että mietit suhtautumistasi peppuseksiin sen perusteella, mitä muut naiset sinusta ajattelevat. Ei sinun seksielämäsi heille kuulu. Sanoit kuitenkin itsekin nauravasi naisille, jotka eivät ole yhtä hurjia kuin sinä. Toivoisin, että pystyisit näkemään nämä asiat jokaisen omana valintana, joka tulisi tehdä omien lähtökohtien kautta, eikä miettien, mitä muut ajattelevat. Varsinkin sellaiset henkilöt, joiden kanssa et edes harrasta seksiä.

Hyvää syksyn alkua!
Terveisin Henna

Larissa kirjoitti...

Hei ihanaa et kommentoitte, tuun aina iloiseksi kun jollain on jotain sanottavaa mun teksteistä! :)

Barbitch ja Anonyymi: Teillä on tosi hyvä pointti, mun oma trauma tähän asiaan liittyen johtunee just siitä että ei olla tosiaan mun ehdoilla menty vaan sen toisen osapuolen, jolloinka kokemus on ollut suht epämiellyttävä. Uskon että homma voi oikein tehtynä olla tosi kivaa. Kurjaa minun kannaltani, että kohdalleni on osunut vain näitä tyyppejä, joilla riitää pepputouhuihin intoa mutta ei osaamista.

Ja Henna: Totta kyllä, mitäpä muiden seksielämä minulle kuuluu tai toisinpäin, olet ihan oikeassa. En nyt tarkoittanutkaan sitä, että ilkeästi naureskelisin muille tai heidän valinnoilleen. Ehkä hain enemmänkin sitä, että minusta seksissä kokeilunhalu ja avoimuus ovat hyviä juttuja ja joskus hieman ihmettelen ihmisiä joilla on seksin suhteen paljon rajoja, mutta tuntuisi aika tekopyhältä puhua suureen ääneen avoimuudesta jos itsellänikin on tuollainen raja, mitä en tahdo ylittää. Missään nimessä ei ollut tarkoitukseni ryhtyä arvostelemaan ketään tai kenenkään valintoja!

Anonyymi kirjoitti...

Moi! Olen aiemmin lueskellut silloin tällöin blogiasi, nyt eksyin taas tänne ja huomasin tämän postauksen. Mulla myös pisti silmään sama kuin edellisellä kommentoijalla, että naureskelisit toisten rajoittuneisuudelle. Ymmärrän toki ettet tarkoittanut mitään pahaa, kuten asiaa selvensitkin.

Avoimuus on toki hyvä asia ja olisi mahtavaa jos kaikki koittaisivat sitä kohti pyrkiä, ja että seksistä myös puhuttaisiin enemmän, avoimesti ja kunnioittavasti (siitä pisteet blogillesi!). Tuli vaan mieleen että usein erilaisilla rajoilla ja avoimuuden puutteella voi olla kuitenkin monia syitä, joista monet eivät ole edes tietoisia valintoja.

Esimerkiksi itse olen tahattomasti ollut seksin suhteen hyvin epävarma ja rajoittunut, ja tästä on koitunut aika paljon ongelmia parisuhteissa ja lyhyissäkin jutuissa. Olen nuorempana traumatisoitunut seksuaalisesti ja oma seksuaalinen kuva itsestä pääsi muodostumaan todella vääristyneeksi. Tällä on ollut niinkin hölmöltä kuulostavia seurauksia kuin jonkin asennon kokeminen epäkunnioittavana tai alistavana. Fantasioissani ja toiveissani olen ollut aina hurja ja halunnut kokeilla vaikka mitä, mutta kun joistakin ihan 'tavallisistakin' toiveista on keskusteltu kumppanin kanssa ja yritetty kokeilla uusia asioita, on lopputuloksena monesti ollut itkua ja ahdistusta. Myös kumppanille on tullut usein epävarma tai ahdistunut olo kun en ole osannut sanoa mistä nämä tuntemukseni johtuvat ja miten niistä voisi koittaa oppia pois.

Vasta hiljattain olen alkanut todella tiedostaa näitä asioita ja tietoisesti koittanut pyrkiä vapautumaan seksuaalisesti. Itsensä tutkiskeleminen ja tunteista ja traumoista avoimesti puhuminen ovat pikkuhiljaa auttaneet hyväksymään itseäni ja kokemaan itseni vapautuneemmaksi, vaikka se onkin tehnyt kipeää.

Tulipas pitkä kommentti, tuli vaan sellainen fiilis että haluan tuoda tämänkin pointin esille!
:)