sunnuntai 10. joulukuuta 2017

Hyvät tissit

Koska Jodelista saa aina hyviä vastauksia kaikkiin elämän suuriin kysymyksiin, päätin selvittää sen avulla ihmiskuntaa pitkään askarruttaneen kysymyksen tissien koosta. Joten ei muuta kuin @kysymiehiltä-kanavalle aloitus: kummat on paremmat, isot vai pienet, luomut vai silarit?


Jodelin miehet olivat enimmäkseen sitä mieltä, että tissien koolla ei ole juurikaan väliä. Eli jipii, yksi huolenaihe vähemmän meille naisille! Kenenkään ei tarvitse enää ottaa silareita siksi, että omat tissit olisi niin pienet ettei miehille kelpaa. (Vaikka ehkä muutenkin ne silarit kannattaa ottaa mieluummin oman itsen kuin muiden miellyttämisen takia.) Silarit olivat muutenkin vastaajien mielestä pikemminkin turn-off, suurin osa vastasi että tykkää ehdottomasti luomuista enemmän. Kukaan ei tykännyt silareista luonnollisia tissejä enemmän. Eli miehiä ei näköjään hurmata rintaimplanteilla, sehän on varsin mukava uutinen.

Jossain päin maailmaa täytyy kuitenkin olla joku, tai oikeastaan kokonainen jokujen joukko, joka tykkää enemmän isoista rinnoista, kun niitä niin kovasti ihannoidaan. Pieniä tissejä näkyy lähinnä vaan huippumalleilla, paitsi nykyään heilläkin on kunnon uhkeat rintamukset, mikä on vähän ikävää koska ennen oli sentään yksi juttu mihin tällaiset tavalliset persjalkaiset pulliaiset pystyivät malleissa samastumaan. Että vaikka ei olisikaan huippumallin kilometrisääriä tai hoikkaa vyötäröä, niin on sentään saman kokoiset rinnat. Enää ei ole sitäkään iloa. No, joka tapauksessa tuntuu ettei ole tissit eikä mitkään jos ei ole vähintään D-kuppia, ainakin jos on mediaa ja sen sellaista uskominen.

Ja sitten on tietysti vielä se muoto. Se on vielä kokoakin tärkeämpää. Harmillisesti en tajunnut kysyä Jodelissa siitä mitään, olisi ollut varsin kiinnostavaa kuulla miesten mielipiteet. Veikkaan kyllä, että suurin osa olisi kertonut tykkäävänsä eniten kiinteistä, pyöreistä ja terhakoista tisseistä. Riippuvat ja roikkuvat on aika no-no, ei sellaisista tisseistä kukaan tykkää joilla on imetetty kolme lasta. Sinänsä vähän hassua kyllä, että ajatellaan että tissit "menevät pilalle" kun niitä käyttää siihen tarkoitukseen mitä varten ne ovat ensisijaisesti olemassa, mutta miten vain. Sellaisista ketunnokkamaisistakaan ei niin kovasti taideta välittää, tai eri suuntiin sojottavista tai keskenään eri kokoisista. Normaalit keskivertotissit eivät ole kiinnostavia, vaan täydelliset ja pyöreät joita aika harvalla on, paitsi nykyään kun joka toisella on silarit. Pakko ne on ottaa, kun muuten saa kriiseillä koko ikänsä sitä etteivät tissit täytä niille asetettuja ulkonäkökriteereitä. Sitten on nätit tissit jotka sojottavat terhakkaasti ylöspäin vaikka makaisi selällään, ja kohta aletaan ihmettelemään että mikä noiden toisten tissejä vaivaa kun ne valahtavat kainaloihin päin eivätkä pysy pystyssä.

Mulla ei ole mitään silareita vastaan, eikä isoja tissejä tai isorintaisia ihmisiäkään, harmittaa vaan kun tisseistä on tullut niin iso juttu että moni oikeasti vihaa rintojaan eikä uskalla olla edes seksin aikana ilman rintsikoita kun hävettää niin paljon. Se ei kylläkään ole miesten vika, koska aika moni jätkä kuulemma ajattelee samalla tavalla kuin moni Jodel-kyselyyni vastanneista: ei sillä koolla tai muodolla ole niin väliä, kaikki tissit on kivoja. Ehkä tähänkin asiaan auttaisi se, että tissien näkyminen ei olisi sellainen skandaali kuin se nykyään on ja että mediassa ja muualla näkyisi enemmän moninaisuutta myös tissikuvastossa. Että vaihtelun vuoksi olisi niitä ketunnokkia ja eriparisia tapauksia myös. Niin sitten me naisetkin tajuttaisiin, että hyvät tissit voi olla millaiset vaan.

torstai 7. joulukuuta 2017

#tissiviikko: Millaiset tissit saavat näkyä?

Viime viikolla oli käynnissä Tissiviikko-kampanja. Kampanjan pointtina oli normalisoida tissejä ja kiinnittää huomiota esimerkiksi tisseihin liittyviin epätasa-arvoisuuksiin, tabuihin ja ajattelumalleihin. Käytännössä Tissiviikko toteutui niin, että ihmiset postailivat somen täyteen kuvia ja tarinoita tisseihin liittyen. Itsekin osallistuin julkaisemalla blogini Instagramissa kuvan omasta rintavarustuksestani, ja lupasin sen kuvatekstissä palata aiheeseen täällä blogin puolella. Nyt palaan.

Tässä ote toisen Tissiviikko-kampanjan käynnistäjän, Sanna-Mari Paakin blogista:

"Haluamme, että rinnat nähdään ensisijaisesti tavallisena osana ihmisen kehoa: hikitissit, roikkutissit, eriparitissit, ihan tavalliset tissit. Sellaiset tissit, joiden vilahtaminen ei aiheuta kohuotsikoita. Sellaiset nännit, joiden näkyminen ei ole rohkeaa vaan tavallista.

Rinnat voivat olla seksikkäät. Me tiedämme sen emmekä halua ottaa keneltäkään pitsiä pois. Haluamme ainoastaan purkaa tisseihin liittyvää tarvetta olla viehättävä: haluamme, että moninaiset rinnat saavat näkyä kaikessa tavanomaisuudessaan ilman sisäänrakennettua odotusta viehättävyydestä."


Tässä kiteytyy oivallisesti koko kampanjan idea: meidän yhteiskunnassa tissit ovat olemassa pelkästään seksiä ja miesten (ja tietty myös muiden tisseistä kiihottuvien) miellyttämistä varten. Tuntuu, että on suorastaan joku kansalaisvelvollisuus omistaa sellaiset tissit, joiden katseleminen on kiihottavaa, vaikka sitten niin että maksaa niistä tuhansia euroja. Niitä tissejä ei kuitenkaan saa esitellä julkisesti, koska jos pukeutuu paljastavasti tai julkaisee vähäpukeisia kuvia somessa, on hirveä huomiohuora ja suorastaan kerjää epäasiallista kommentointia.

Minkään muun kehonosan näkyminen ei aiheuta samanlaista kuohuntaa kuin tissien. Ei tarvitse kuin pikkuisen vilauttaa rintsikoita tai rintavakoa niin se tulkitaan suoraksi kutsuksi seksiin tai vähintäänkin tarkoittaa sitä, että niitä tissejä saa kommentoida vapaasti miten haluaa. Tissien näkymistä paheksutaan, pidetään siveettömänä ja melkeimpä pornona, verrataan suoraan siihen, että miehet kuljeskelisivat munat paljaina. Vaikka eihän tissit ole sukupuolielin. Isorintaisia pidetään automaattisesti lutkamaisina, koska heidän tissinsä ovat esillä, vaikka ei se välttämättä ole heidän oma valintansa. Ei niitä tissejä välttämättä saa piiloon vaikka olisi päällä mitä, sitä voi pukeutua vaikka roskapussiin ja silti joku tulee huutelemaan, että pitääkö niitä tissejä nyt saatana tyrkyttää. Ja entä jos niistä tisseistä tosiaan on maksettu isot rahat, miksi ne pitäisi piilottaa? Eikö se nyt ole vähän kuin heittäisi rahaa roskikseen?

Tissiviikko-kampanja on herättänyt keskustelua myös siitä, onko reilua että miehet saavat kulkea kadulla ilman paitaa mutta naiset eivät. Mitään kovin hyvää perustelua sille ei kyllä ole, koska ainoat erot naisten ja miesten rinnoissa ovat ne, että naisilla on maitorauhaset ja enemmän rasvaa. En henkilökohtaisesti koe mitään tarvetta kulkea ympäriinsä tissit paljaana, mutta olisi toki kivaa, jos voisin niin halutessani tehdä. Minun ihannemaailmassani pidettäisiin julkisilla paikoilla paidat päällä sukupuolesta riippumatta, paitsi tietty rannoilla, jossa saisi valita, kuuluuko uikkareihin yläosa vai ei. Ihannemaailmassani saisi myös käyttää istuva paitaa ilman rintsikoita ja imettää julkisesti ilman, että joku nostaisi äläkän nännin vilahtamisesta. Saisi postata someen kuvan, jossa näkyy tissivakoa, ilman tusinaa törkykommentteja. Saisi pukeutua miten haluaa ja tuntea ylpeyttä omista tisseistään ilman lutkaksi leimaamista ja huolimatta siitä, onko sinkku vai parisuhteessa (koska uskokaa tai älkää, joidenkin mielestä parisuhteessa oleminen tarkoittaa sitä, että oma kroppa pitää piilottaa jotta muut eivät ala himoitsemaan sinua).


Uskon, että tissiviikon sanoma kyllä tavoittaa monet tissilliset ja voimme kokea jonkinlaista yhteisöllisyyttä kampanjan ansiosta, mutta en tiedä saako se isompaa muutosta aikaiseksi kuitenkaan. Tuntuu vähän, että ainakin monelle miehelle tissiviikko näyttäytyy vaan runkkausmateriaalin huomattavana lisääntymisenä, eivätkä tajua ajatella sen syvemmin miksi ne kuvat ovat sinne someen yhtäkkiä ilmestyneet. Ei kai voi kuin toivoa, että edes jonkun jätkän päässä syntyisi sen runkkusession jälkeen pieni ajatuksenpoikanen siitä, mikäköhä juttu se Tissiviikko nyt olikaan ja ottaisi asiasta vaikka hieman selvää. Ehkä tulevaisuudessa kampanja kasvaa niin suureksi, että tissikuvien tulva kyllästyttää sitkeimmänkin runkkarin ja porukka alkaa oikeasti ajatella niitä asioita, joiden vuoksi tissiviikko on olemassa. Toivossa on hyvä elää.

Alun lainaus napattu täältä.

maanantai 4. joulukuuta 2017

Tällä viikolla: Tissit

Kävi taas sama juttu kun sen parisuhdeviikon kanssa pari viikkoa sitten: viime viikolla oli käynnissä Tissiviikko-kampanja, josta sain kuulla vasta kun olin jo päättänyt kaikki viikon postausaiheet, joten tissiasiaa tulee nyt sitten taas viikon myöhässä.

Somessa on siis viime viikon ajan pyörinyt paljon kuvia tisseistä #tissiviikko-hashtagilla varustettuina. Kuvia löytyy laidasta laitaan, osassa on vaatteet päällä, osassa ei, pointti on kaikissa kuitenkin sama: tissien normalisointi. Mikään ihmisen kehonosa ei ole niin yliseksualisoitu kuin tissit. Ja nimenomaan naisten/naisoletettujen tissit, miesten paidattomuudessa ei ole mitään ihmeellistä, mutta kun naisella näkyy sentti tissivakoa, hän on huomiohuora ja vapaata riistaa kaikenlaiselle huutelulle ja kommentoinnille sekä luonnollisesti halukas seksiin. Samaan aikaan tissejä on kuitenkin media täynnä, mutta vain niitä täydellisen pyöreitä ja siloteltuja versioita: aidot ja luonnolliset tissit loistavat poissaolollaan, ja sen takia moni suorastaan vihaa tissejään ja häpeää niitä, koska ne ovat niin erilaiset kuin ne, mitä ympäristö meille näyttää. Tissiviikon aikana näkemissäni kuvissa sitä aidon tissin mallia oli kuitenkin runsaasti tarjolla: näkemissäni kuvissa poseerasi upeita ja rohkeita ihmisiä, joiden tisseissä ei tosiaan ollut moitteen sanaa. Varsin voimauttavaa, varsinkin kun en itsekään ole välttynyt tissikriiseilyltä, vaan olen tosiaankin tuskaillut pikku palleroitteni kanssa yhden jos toisenkin kerran.

Jatkan tissiviikon teemoja myös tämän viikon postauksissani. Sen verran aloitin jo, että postasin blogin Instaan kuvan mistäpä muustakaan kun niistä tisseistä. Mietin pitkään laitanko edes koko kuvaa, koska sain poikaystävältäni vähän sen suuntaista palautetta ettei ihan kaikkea kuulemma tarvitsisi koko maailmalle näyttää. Laitoin kuitenkin, koska jos en laittaisi, toistaisin vaan sitä samaa piilottelua ja häpeää mistä tissiviikolla pyritään eroon. Eli siellä se nyt on.

Tissiviikko-kampanjasta voi lukea lisää esim. tästä linkistä. Tissikuvia pääsee tiirailemaan esim. Instagramissa laittamalla hakuun @tissiviikko2017 ja #tissiviikko.

sunnuntai 3. joulukuuta 2017

Missä on seksiä vonkaavat naiset?

Olin alunperin ajatellut kirjoittaa kaikista Tinderin (ja Jodelin) rinnalle tulleista deittailusovelluksista, mutta taannoinen Jodel-episodi sai minut toisiin aatoksiin. Aloin miettimään sitä, miksi Jodelissa, muissa sovelluksissa ja ihan oikeassakin elämässä seksiseuraa hakevat suurimmaksi osaksi miehet, ja naisia tuntuu kiinnostavan miehiä enemmän sitoutuminen ja parisuhde. Mistä se johtuu, etteivät agendat kohtaa?

Tein kyllä jo taustatutkimusta sitä alkuperäistä postausaihettakin varten, ja latasin Heya-sovelluksen yhdeksi illaksi. Poikaystävän luvalla tietenkin, älkää huoliko. Kovin kauaa en jaksanut sitä näpertää, kaksi matchia ehdin saada ennen kuin alkoi todellakin riittää ja  poistin koko sovelluksen. Ei minua enää kiinnostanut selailla miesten profiileita, ne ajat ovat onnellisesti takanapäin, minä olen oman osani siitä hommasta jo hoitanut. Itse sovelluksesta ei kuitenkaan ole pahaa sanottavaa, monilta osin hyvin samanlainen kuin Tinder ja siinä mielessä jopa parempi, että profiileita pystyi selaamaan ns. peräkkäin eikä niin, että pitäisi aina painaa ruksia tai sydäntä jotta pääsisi seuraavaan profiiliin. Eli kaikki sinkut Heyaan vaan, voin suositella! Tässä on hauska videopostaus Heyasta bloggarikollegaltani Henriikka Rönkköseltä ja tässä puolestaan kattavahko katsaus muihin deittisovelluksiin.


Kuvituksena kollaasi Instagram-kuvistani. Näitä samoja kuvia olen pyöritellyt Tinderissäkin.

Mutta niin, siihen varsinaiseen aiheeseen siis. Eli ihmetyttää se, mistä johtuu että miehet ovat naisia useammin kiinnostuneet kasuaalista seksistä ja naiset taas tuntuvat deittisovelluksissakin hakevan useammin vakituista kumppania ja parisuhdetta. Koska minua ärsyttää suunnattomasti kaikki kaksijakoiseen sukupuolijärjestelmään perustuvat stereotypiat että miehet aina sitä ja naiset aina tätä, en suostu uskomaan että tässäkään asiassa kyse olisi jostain biologisista sisäsyntyisistä sukupuolten välisistä eroista. Seksuaalisen halukkuuden määrässä on varmasti paljon isommat erot sukupuolten sisällä kuin niiden välillä, eli kumpaankin sukupuoleen mahtuu sekä niitä, jotka haluavat paljon, ja niitä, jotka haluavat vähemmän. Missä ovat siis seksiä vonkaavat naiset?

Ymmärrän tosi hyvin sen, miksi monet (varsinkin nuoret) miehet pysyttelevät mielellään sinkkuina ja haluavat vaan nauttia seksistä ilman sitoumuksia. Heitä tuntuu kuitenkin olevan tosi paljon enemmän kuin niitä naisia, jotka ovat samanlaisella agendalla liikkeellä. Miksei näille miehille tunnu löytyvän seksikumppaneita? Näin äkkiseltään tulee mieleen ainakin tämmöisiä syitä, miksi naisia ei random säädöt välttämättä niin paljon kiinnosta:

- Irtosuhteet katsotaan edelleenkin sallitummiksi miehille kuin naisille: vaikka naiset niitä harrastaisikin, voi olla vaikea nauttia, kun koko ajan painaa takaraivossa syyllisyydentunne ja ympäristö tuomitsee

- Seksi tuntemattoman kanssa ei välttämättä ole kovin hyvää, eikä varsinkaan naisen nautinnon kannalta optimaalisinta. Veikkaan, että jos seksin harrastamisen normina olisi yhdynnän sijaan pillun nuolenta, naiset harrastaisivat irtosuhteita paljon nykyistä enemmän.

- Naisilla voi olla miehiä isompi kynnys lähteä tuntemattoman ihmisen mukaan, koska meidät on opetettu pelkäämään ja varomaan kaiken maailman murhaajia ja raiskaajia.


Itseäni ei pelkät kertaluontoiset panot kiinnostaneet edes silloin sinkkuna, joten skippasin suosiolla  Tinderissä aina kaikki pelkkää seksiseuraa hakevat tyypit. Jotenkin se seksi edellä meneminen toi hommaan sellaisen viban, että se toinen näkisi minut vaan objektina, reikinä joihin voisi ulokkeensa työntää, eikä olisi kiinnostunut minusta ihmisenä. Minua kiinnosti silloin enemmän sellaiset suhteet, joissa olisi vähän mukana myös sitä henkistä puolta. Toisin sanoen, halusin harrastaa seksiä sellaisten ihmisten kanssa, jotka tunnen ja joista pidän myös sängyn ulkopuolella, ja veikkaan, että moni nainen ajattelee samoin. Jostain syystä toiveeni tuntui menevän miehiltä kuitenkin yli hilseen: heille tuntui olevan olemassa vain kaksi ääripäätä, tunteeton paneminen tai parisuhde. Minua ärsyttää, kun puhutaan että kaikki naiset haluaa vain rakkautta ja ruusuja eivätkä pysty seksiin ilman tunteita, koska siinä tunteet on mielestäni ymmärretty sanana ihan väärin. Ei seksiin rakkautta tarvita, mutta kyllä siinä kovasti auttaa jos on edes jonkinasteisia pitämisen tunteita sitä toista kohtaan. Ehkä sitten miehet kiihottuvat naisia enemmän erityisesti juuri siitä, että se seksikumppani on tuntematon, mutta jotenkin maalaisjärkeni sanoo, että kuka tahansa nauttii seksistä enemmän sellaisen ihmisen kanssa, joka tietää mistä toinen tykkää. Tuntematon ei voi sitä tietää. Okei, monet miehet kyllä harrastaa fwb-juttuja, mutta usein niin, ettei sen toisen kanssa tehdä muuta kuin panna. Se on okei ja ihan hyväkin juttu, mutta itse tykkäsin fwb-järjestelyissäni tosi paljon myös siitä aspektista, että seksin jälkeen makoiltiin vierekkäin sängyllä ja juteltiin. Monet naiset kaipaavat sellaista, sitä henkistä yhteyttä fyysisen yhtymisen rinnalle.

Onhan tässä toki huomioitava myös naisten biologinen kello, joka on ihan oikeasti olemassaoleva asia ja vaikka se ei kaikilla tikitäkään, monet naiset haaveilevat perheestä ja sensellaisesta vähän nuorempana kuin miehet. Niimpä saman ikäisillä ihmisillä voi mennä intressit pahasti ristiin, kun toinen haluaisi jo perheen ja toinen vielä rellestää. Onneksi meillä on näitä sovelluksia, joissa voi aika selkeästi ilmaista minkälaista meininkiä itse juuri toivoo, niin voi sitten helpommin löytää samalla agendalla liikkeellä olevaa seuraa.

perjantai 1. joulukuuta 2017

Voiko Jodelista löytää seuraa?

Sitten kun me ollaan vanhoja, on olemassa pariskuntia jotka istuskelevat kiikkustuoleissa vierekkäin ja muistelevat hykerrellen ensitapaamistaan Jodelissa.

Jodel-deittailu on ihan oikeasti juttu, ja sen verran mielenkiintoinen ilmiö, että otin vähän selvää miten homma toimii.


Jodel on siis anonyymi keskustelusovellus, jossa on yleisen etusivun eli main feedin lisäksi useita alakanavia, joissa keskustelunaiheet ovat rajatumpia. Yksi näistä kanavista on @jodeltreffit, jossa jäsenet yksinkertaisesti etsivät treffiseuraa toisistaan. Käytännössä homma menee useimmiten niin, että treffikumppania etsiskelevä postaa kanavalle aloituksen, tyyliin "Lähtisikö joku kiva nainen lasilliselle tänään", muut vastailevat ja jos löytyy kiinnostuneita lähtijöitä, käyttäjät vaihtavat Kik-nimimerkkejä keskenään jotta voivat jatkaa keskustelua privaatisti. Kanava on ainakin täällä Helsingissä suht aktiivinen: olen seurannut sitä nyt kaksi päivää tutkimusmielessä ja uusia aloituksia tulee kyllä monta kertaa päivässä. Kaikkiin ei tule välttämättä vastauksia, mutta olen todistanut varsin monta tapausta joissa on päästy etenemään ainakin siihen Kik-nimimerkin vaihtoon. Eli ilmeisesti homma voi toimia!

Äkkiseltään arvioituna kanavan käyttäjäkunta on aika miesvoittoista: ensimmäisistä 20 aloituksesta 10 on miesten laittamia, 5 naisten ja loput sellaisia, joista sukupuoli ei käy ilmi. Naisiakin kanavalla kyllä pyörii, ainakin miesten aloitusten saamien kommenttien perusteella. Käyttäjäkunta vaikuttaa myös melko heteropainotteiselta, ja olenkin kuullut että seksuaalivähemmistöjen edustajilla on jotkut omat kanavansa joiden kautta he löytävät toisiaan. Kuulemani mukaan Jodel on juuri heidän tapauksessaan kuulemma varsin hyvä keino löytää treffiseuraa, varsinkin juuri niiden heidän omien kanaviensa kautta jota eivät heterot (toivon mukaan) häiriköi.


Jodel-treffit ovat jo itsessään käsite, mutta sitten on vielä myös Jodel-seksitreffit. Jodelista löytyy nimittäin myös @seksiseuraa-kanava, jonka kautta käyttäjät hakevat no, seksiseuraa. Siellä ei paljon kierrellä ja kaarrella, vaan lyödään faktat tiskiin saman tien. Esimerkiksi tähän tyyliin:

"Panettaa! Kaipaan jotai daamia tyhjentää mun kassit ja antaa mulle kyytiä. M27"

Käyttäjäkunta on vielä selkeämmin miesvoittoista kuin treffikanavalla, ja suurin osa aloituksista on miesten laittamia. Naisten laittamat aloitukset keräävät hirveät määrät kommentteja miehiltä, kun taas moni mies ei saa aloituksilleen mitään vastakaikua. Tein tieteellisen kokeen ja kirjoitin kanavalle oman aloituksen. Siitä seurasi mielenkiintoinen keskustelu:




Tein kyllä ikävän tempun kiimaisille jodlaajille kun tuolla tavalla heitä huijasin, mutta hei, tieteen nimissä täytyy joskus kärsiä. Muutama vastaaja taisi kyllä pahoittaa mielensä tekosestani, ainakin niistä kommenteista päätellen joita keskusteluun tuli vielä tuon viimeisen viestini jälkeen. Kurja juttu, vaikka kyllä minusta on vähän kummallista että 36-vuotias mies alkaa haukkumaan tuntematonta ihmistä jossain Jodelissa siksi, ettei saanut tältä seksiä. Mutta joo, kokeilustani selvisi joidenkin miesten keskenkasvuisuuden lisäksi myös se, että seksinnälkäisiä miehiä on Jodelissa todellakin liikkeellä. Parasta koko keskustelussa on mielestäni toisen naisen mukaantulo ja se, kuinka jotkut miehistä innostuivat saman tien hänestäkin vaikka hän ei kertonut itsestään yhtään mitään muuta kuin sukupuolen. Se jotenkin huvittaa, mutta samalla harmittaa etteivät kysyntä ja tarjonta oikein tunnu kanavalla kohtaavan.

Että joo, ilmeisesti myös Jodelista voi löytää vaikka minkälaista seuraa. Mitäköhän seuraavaksi, vauva.fi-deittailu?

ps. En tee tänä vuonna blogiin joulukalenteria. Eiköhän se joulu tule ilmankin.

keskiviikko 29. marraskuuta 2017

Näin onnistut Tinderissä

Minulla oli Tinder-profiili melkein kolme vuotta. Löysin poikaystävänikin sitä kautta: hän oli se yksi helmi useiden vähemmän hyvien treffikumppaneiden joukossa, jotka hekin olivat vain murto-osa tarkalla seulalla valikoiduista matcheistani. Ja kun ne tarkkaan valikoidut matchit, joita ehti kolmen vuoden aikana olla satoja, olivatkin hekin kaikki vain häviävän pieni prosenttiosuus siitä miesmäärästä, jonka Tinder-urani aikana kahlasin läpi. Olen nähnyt valehtelematta tuhansia Tinder-profiileja, ja niissä todellakin on eroja, joten jos jossain olen asiantuntija niin tässä. Enkä edes perusta asiantuntijuuttani pelkkään omakohtaiseen kokemukseen, vaan kirjoitin aiheesta myös seksuaalineuvojaopintojeni lopputyön. Kyseessä oli toki vain hyvin pienimuotoinen kirjoitelma eikä mikään väitöskirja, mutta ihan validia tutkimustietoon perustuvaa faktatietoa sisältävä kuitenkin. Nyt jos koskaan kannattaa siis lukea ajatuksella, kun kerrankin ihan oikeasti tiedän mistä puhun.

Tinder on kuulemma vähän vanha juttu jo, mutta deittisovellukset ovat kyllä tulleet jäädäkseen, sen verran monia muita on noussut tähän Tinderin rinnalle. On siis edelleen varsin ajankohtaista miettiä millainen profiili toimii parhaiten, oli kyseessä sitten mikä tahansa sovellus. Haki niistä sitten mitä tahansa panoseurasta aviopuolisoon, hommasta saa varmasti paljon enemmän irti kun profiilin perusasiat ovat kunnossa.

(Kirjoitin muuten vahingossa ensin "profiilin persasiat". Tärkeitä nekin.)





En ole tässä kuvassa Tinder-treffeillä vaan viinittelemässä tyttökavereideni kanssa, mutta Kampin yläkerrassa sijaitseva Bar Cón toimisi varmaan hyvin treffimestanakin, ihan vinkkinä vaan.

Tärkein juttu Tinderissä on profiilikuva. Vain tarpeeksi kiinnostava profiilikuva saa selaajan klikkaamaan profiilin auki ja katsomaan läpi myös käyttäjän muut kuvat, mutta useimmiten sitä profiilikuvaa katsotaan se sekunnin murto-osa ja tehdään sen perusteella salamannopea päätös jatkoonpääsystä. Jotkut, useammin miehet, eivät kyllä juurikaan katso edes niitä profiilikuvia vaan pistävät vaan sarjatulituksella kaikki jatkoon, mutta naiset tekevät useammin päinvastoin eli vain erittäin kiinnostava profiilikuva pysäyttää vinhasti vasemmalle viuhtovan sormen. Kuvaan kannattaa siis panostaa.

Hyvä profiilikuva on tuore ja selkeä kasvokuva, jossa käyttäjä näyttää itseltään. Kannattaa hymyillä ja katsoa kameraan päin sekä jättää hatut, aurinkolasit ynnä muut kasvoja peittävät asiat pois. Profiilikuvan lisäksi on hyvä olla pari muutakin kuvaa, ainakin yksi kokovartalokuva ja yksi hauska/persoonallinen/kiinnostuksenkohteista kertova kuva. Vältä kuitenkin näitä:

- Kaveriporukkakuvat profiilikuvina, ärsyttävää arvailla kuka se kyseinen käyttäjä siitä porukasta on ja sitten kyllä harmittaa, jos se ei olekaan se porukan kuumin tyyppi.

- Kuvat autoista, koirista, lehmistä, tiikereistä, lentokoneista, traktoreista, tietokoneista tai uusista lenkkareista. 

- Netistä otetut kuvat, kuten hassunhauskat memet (paitsi jos on muuten hyvät kuvat ja joku tosi hauska juttu). Kaikista kauheinta on kun ihmisillä on jotain jääkiekkojoukkueiden logoja Tinderissä, ketä kiinnostaa?

- Kuvat, joissa käytetään päihteitä. Joku skumppalasi vielä menee, mutta rööki kädessä? Ei tyylikästä, ei jatkoon.

- Suttuiset ja epäselvät kuvat joista ei saa mitään selvää.

- Pelkät selfiet. Ja snäppifiltterikuvat.

- Kuvat entisistä heiloista. Myös ne, joista se toinen on rajattu pois mutta vähän näkyy kuitenkin hiuksia tai olkapäätä siitä kuvan reunasta. Etkö ihan tosissaan viitsinyt sen vertaa panostaa, että olisit erosi jälkeen ottanut yhden uuden kuvan itsestäsi?

- Lasten kuvat. Oli kyseessä sitten oma jälkikasvu tai vanhat luokkakuvat 90-luvulta, niitä ei tarvitse Tinderissä esitellä.

On muuten kiinnostavaa, että ihmiset kokevat tutkitusti luotettavimmiksi sellaiset profiilit, joista löytyy linkki esim. Instagram-profiiliin. Jotenkin se muualla somessa esiintyminen lisää luotettavuutta siihen, että tyyppi on oikeasti olemassa ja se kuka väittää olevansa. Kannattaa siis liittää instatili osaksi profiilia, samalla pääsee esittelemään muille laajempaa kuvarepertuaaria itsestään. Kamalan kätevää!

Kuvien lisäksi tärkeä juttu on myös bio eli esittelyteksti. Sillä on yleisesti ottaen vähemmän painoarvoa kuin kuvilla, mutta toisinaan hyvä teksti voi paikata heikompia kuvia tai tylsä teksti vähentää hyvien kuvien kiinnostavuutta. Tekstin sisällön suhteen ihmiset tuntuvat jakautuvaan kolmeen leiriin: on niitä, jotka jättävät tekstin kokonaan tyhjäksi, niitä jotka listaavat kaiken pituudesta ja painosta työhistoriaan ja lempiruokaan, ja niitä jotka kirjoittavat tekstiinsä jotakin hauskaa ja nasevaa. Ei kun on vielä neljäskin porukka, Live Love Laugh Carpe Diem-aforismityypit. Kaikille löytyy kannattajansa, mutta jos tahdot pelata varman päälle, valitse joku muu kuin se aforismi.

Hyvä esittelyteksti on sellainen, josta vastapuoli saa jotain jutunjuurta. Omasta mielestäni parhaita ovat sellaiset pilke silmäkulmassa kirjoitetut heitot, koska usein sellaisten pohjalta aloitetuissa keskusteluissa on jo valmiiksi sopivan humoristinen pohjavire. Kattava lista kiinnostuksenkohteista antaa toki vastapuolelle lukuisia vaihtoehtoja keskustelunaloitukseen, mutta vaarana on, että keskustelusta tulee liian haastattelumainen ja vakava jotta se lähtisi kunnolla käyntiin. Eikä myöskään kannata kirjoittaa mitään "Tykkään hyvästä ruuasta ja matkustelusta" koska öö, niin kaikki muutkin, ei siitä saa mitään kiinnostavaa keskustelua irti.

Esittelytekstissä on myös hyvä mainita jos:

- hakee jotain tosi spesifiä seuraa, vaikka dominaa tai pelkkää panoseuraa

- on esim. avoimessa suhteessa tai muuten poissa ns. vapailta markkinoilta

- on lapsia

- on lähdössä viikon päästä vuodeksi vaihtoon.

Siinäpä ehkä ne tärkeimmät. Eiköhän noilla pääse jotenkin alkuun.

maanantai 27. marraskuuta 2017

Tällä viikolla: Deittisovellusten ihmeellinen maailma

Jee, pääsen vihdoin taas kirjoittamaan yhdestä lempiaiheestani, eli nettideittailusta ja deittisovelluksista! Edellisestä aihetta käsittelevästä postauksesta onkin tainnut vierähtää jo yli vuoden verran aikaa. Olen varmaan jo tippunut ihan totaalisesti kärryiltä kaikista Tindereistä sun muista, kun ei ole sielläkään tullut kohta melkein vuoteen roikuttua.

Perusasiat tuskin ovat kuitenkaan muuttuneet ja sen vuoksi aloitan viikon kattavalla postauksella siitä, minkälainen on hyvä Tinder-profiili ja mitä asioita kannattaa välttää. Uskoisin vinkkieni sopivan ainakin osittain mihin tahansa muuhunkin sovellukseen, vaikka niistä en mitään käytännössä tiedäkään. Se on toki puute mikä pitää heti pikimmiten korjata, eli yhdessä postauksessa aion tutustua muihin nettideittailusovelluksiin. Eikä missään nimessä ohiteta uutta lempisovellustani Jodelia, jota kuulemma myös voi käyttää seuranhakusovelluksena, ja kolmatta postausta varten aion selvittää miten se tapahtuu.

sunnuntai 26. marraskuuta 2017

Vinkkejä toimivaan parisuhteeseen

Kokoonnuttiin tuossa taannoin ystävieni kanssa istumaan iltaa, maistelemaan glögiä ja puhumaan miehistä. No kyllä me muustakin puhuttiin, mutta aina kun nähdään niin miesasiat on kyllä puheenaiheena kestosuosikki. Tällä kertaa päätin hyödyntää ystävieni parisuhdekokemusta täällä blogissakin: kaikki kyseisen ystäväporukan jäsenet ovat nimittäin olleet jo pitkään parisuhteessa, yksi jo kihloissakin, joten kyselin heiltä vähän vinkkejä ja neuvoja hyvään ja toimivaan suhteeseen. Niitä tulikin sitten ihan reilulla kädellä, kolmen sivun verran muistiinpanovihkoon, ja tässä ne nyt ovat, jaoteltuna erilaisiin teemoihin.


Perusasiat kuntoon

- Kuunnelkaa toisianne ja olkaa kiinnostuneita toistenne asioista

- Säilyttäkää erillisyyden kokemus viettämällä sopivasti aikaa yhdessä ja erillään

- Olkaa omia itsejänne, hassutelkaa ja irrotelkaa yhdessä

- Pitäkää toistenne puolia

- Muistakaa, että olette tiimi, ette toisianne vastaan

- Älkää sortuko ahtaisiin sukupuolikäsityksiin ja odottako toisen tekevän kaikkia "miesten/naisten töitä"


Ihana arki

- Muistakaa keittää kahvia myös toiselle ja kysyä, ottaisiko toinenkin esim. aamupalaa

- Älkää metelöikö kun toinen yrittää nukkua (esim. laita kymmentä torkkuherätystä viiden minuutin välein tai huudata telkkaria keskellä yötä)

- Jakakaa kulut tasan, älä kyttää puolisosi rahankäyttöä

- Yllättäkää toisianne esim. siivoamalla tai tekemällä ruoka valmiiksi 

- Piristäkää arkea käymällä treffeillä (esim. kerran kuussa toinen keksii jotain tekemistä ja ensi kuussa toinen)


Läheisyys ja välittämisen osoittaminen

- Koskekaa toisianne, antakaa vaikka hierontaa vuorotellen tai makoilkaa hellimisasennossa ( = ystäväni ja hänen poikaystävänsä lanseeraama termi, tarkoittaa kyljellä makoilua kasvot vastakkain)

- Lähetelkää kivoja viestejä kesken päivän, vaikka sydämiä tai pusuhymiöitä tai mitä vaan

- Osoittakaa välittämistä pienillä huomionosoituksilla

- Muistakaa toistenne synttärit, suhteen vuosipäivä yms. tärkeät päivämäärät, vaikka niitä ei juhlittaisikaan niin on kiva että ne muistetaan

- Hemmotelkaa toisianne silloin tällöin vaikka tuomalla aamupala sänkyyn

- Järjestäkää ylläreitä toisillenne


Rakentava riitely

- Älkää yrittäkö "voittaa" riitaa vaan koittakaa löytää molempia miellyttävä ratkaisu

- Kertokaa mieltä painavista asioista heti, etteivät ne paisu kohtuuttoman isoiksi

- Tehkää kompromisseja, varsinkin pienistä asioista voi aina joustaa

- Älkää vähätelkö toisianne ja toistenne mielipiteitä tai kiinnostuksenkohteita

- Välttäkää henkilökohtaisuuksiin menemistä riidoissa

- Kun kiukuttaa, laskekaa kymmeneen


Kysyin lisäksi vielä mikä on ystävieni mielestä heidän parisuhteissaan sellainen "kantava voima", ja he vastasivat näin:

- Hemmottelu ja toisen huomioiminen

- Tiimityö, yhteen pelaaminen, yhteiset päämäärät

- Yhdessäoloon panostaminen silloin kun nähdään

- Omat inside-vitsit

- Se, että toisen seurassa ei tarvitse "sensuroida" itseään vaan voi olla vapaasti oma itsensä

Kiitos ystävilleni vinkeistä! Lisää neuvoja ja vinkkejä suhteen treenaamiseen ihan ammattilaisten toimesta löytyy täältä Parisuhdekeskus Katajan sivuilta.

torstai 23. marraskuuta 2017

#boyfriendtag

Minä täällä löpisen kaiket päivät poikaystävästäni kaikenlaista, niin tänään on nyt hänen vuoronsa kertoa teille juttuja minusta! Blogeissa on jo tässä jonkin aikaa kiertänyt boyfriend tag-haaste, missä bloggareiden poikaystävät vastaavat kysymyksiin tyttöystävistään. Pyysin siis tuota omaakin murupullaani kirjoittamaan vastaukset kyseisiin kysymyksiin. Lisäsin perään myös viisi omaa bonuskyssäriä, koska arvelimme että ne kiinnostaisivat teitä lukijoita todennäköisesti enemmän kuin se, mitä salaatinkastiketta poikaystäväni uskoo minun käyttävän.

Pitemmittä puheitta, tässä 30 kysymystä ja sensuroimattomat vastaukset niihin! Ja pari omaa kommenttiani.

1. Jos tyttöystäväsi katsoo telkkaria, mikä siellä todennäköisesti pyörii?

I-zombie, Once Upon A Time

(Kumpikaan ei kyllä ole mikään mun superlemppari, mutta onhan noita tullut katsottua joo)

2. Minkä kastikkeen hän valitsee salaattiinsa? (Tätä tietoa olette varmasti odottaneet henkeä pidätellen jo pitkään)

Ceasar?

(Riippuu vähän tilanteesta, harvemmin edes syön salaattia millään kastikkeella kun en osaa tehdä sellaisia)

3. Mikä on hänen inhokkiruokansa?

Niitä on monia. Sanotaan vaikka kaikki sieni ruoat

(Joo, ja esim. hernekeitto, maksalaatikko, pinaattikeitto, kaikki homejuustot ja vuohenjuustot jne. näin muutamia mainitakseni. Kyllä, olen ruokavammainen.)

4. Menette ulos illalliselle ja drinkeille, mitä hän tilaa?

Valkoviiniä

(Varmaan kyllä söisin myös jotain, mutta juomavalinta meni ainakin nappiin)

5. Mikä on hänen kengännumeronsa?

36

6. Jos hän keräilisi jotain, mitä se luultavasti olisi?

Tarroja :D

(No eskarissa kyllä keräilin joo eli periaatteessa oikein meni :DD)

7. Mitä hän voisi syödä päivittäin kyllästymättä?

Popparia ja dippiä

(Oh yes <3)

8. Minkälaista musiikkia hän kuuntelee?

Tekno

9. Minkälaisista elokuvista hän pitää?

Ei liian vakavist, eikä perus rakkausleffoist. Fantasia elokuvat on jees

(On mulla syvällä sisimmässäni myös pieni heikko kohta esim. Twilightille..)

10. Minkä väriset silmät hänellä on?

Vihreenharmaankellertävät



11. Kuka on hänen paras ystävä?

M, M, E ja K

(En viitsi huudella täällä nimiä, mutta oikein meni <3 tietäjät tietää)

12. Asia, mitä usein teet ja josta hän ei pidä?

Selitän nii ku lapselle

13. Missä hän on syntynyt?

Helsingissä (Meilahti?)

14. Jos leipoisit hänelle synttärikakun, millainen se olisi?

Triplasuklaamainen täytekakku

15. Minkä parissa hän viettää mielellään monia tunteja?

Blogia kirjoitellen, reivaten

16. Mitä hän osaa tosi hyvin?

Tanssia

17. Mikä on oudointa ruokaa, mistä hän pitää?

Poppari ja dippi

18. Mitä kolmea asiaa hän kantaa aina mukanaan?

Vesipullo, kuulokkeet ja puhelin

19. Mikä saa hänet ärsyyntymään?

Se että hän ei mukamas osaa mitään

(Tämä piirre ärsyttää kyllä varmaan poikaystävääni enemmän kuin mua itseäni..)

20. Entäs piristymään?

Seksi

(No ei kai tässä auta vastaankaan väittää :D)

21. Ketä julkisuuden henkilöä hän ihailee?

Ei ihaile ketään erityisesti

(Paitsi kaikkia siistejä bloggareita ja tubettajia yms yms jotka tekee kivoja asioita ja saa siitä rahaa)

22. Millainen hän on tyttöystävänä?

Aina menossa ja tekemässä. Ottaa minut mukaansa (mukaansatempaava?) tutustumaan omiin juttuihinsa ja kavereihin. Villi. Arvostaa antamaani huomiota.

23. Milloin hän tapasi vanhempasi?

Alle kaksi kuukautta sen jälkeen kun aloitettiin tapaileminen

24. Mikä on hänen uusin villityksensä?

Body Shopin joulukalenteri

(Joo! <3 Jos jollain lojuu nurkissa ylimääräinen voin ottaa vastaan lahjuksen :D)

25. Millainen on hänen kotilook?

Star Wars kollarihousut ja löysä t-paita

(Tätä miettiessä poikaystäväni kysyi multa "mikä on tiukan vastakohta" ja huolestuin hetkeksi, koska luulin sen olevan vastaus kysymykseen 22)

Bonukset:

26. Mikä on parasta tyttöystävässäsi?

Avoin luonne

27. Mitä ajattelet hänen blogistaan?

Välillä vähän liian jännäää mutta yleisesti arvostan ja tykkään että joku kirjoittaa tällaisista asioista ilman rajoituksia. Haluan auttaa parantamaan blogia omalla tavallani.

28. Mitkä asiat hänessä ovat yllättäneet sinua eniten?

Menemisten määrä, ruokavammat

29. Mitä olet oppinut häneltä?

Olemaan itse avoimempi ihminen > parantunut itseilmaisu > olemaan enemmän oma itseni > nautinto uuh

(Repesin ääneen vikalle kohdalle :D voi ei)

30. Mikä on parasta hänessä makuuhuoneen puolella? ;)

Anti-lahna. Oma-aloitteisuus. Halu kokeilla.

Kiitos vastauksista sinä elämäni valo ja sydämeni valittu! Anti-lahna kuittaa.

keskiviikko 22. marraskuuta 2017

Mitä olen oppinut vanhoista suhteistani

Sanon aina, että loppunutkaan suhde ei välttämättä ole epäonnistunut, koska niistä voi oppia tosi paljon, ja se jos mikä on onnistumista. Onnekseni minäkin olen ottanut onkeeni päättyneistä suhteistani ja petrannut aina seuraavaan, eli ihan selkeä kehityskaari on tässä tapahtunut. Tärkeitä oppeja saa myös niiltä random yhden illan ihanuuksilta ja muilta ex-heiloilta, mutta tänään aion nyt käydä läpi kaikki vanhat parisuhteeni ja kertoa vähän, mitä kaikkea olen niistä oppinut.

Selvennykseksi vielä, että määrittelen parisuhteeksi tässä yhteydessä sellaisen suhteen, jossa on selkeästi sovittu että nyt seurustellaan ja ollaan poika- ja tyttöystävä.


Ja bonuksena ihastuttavia kuvia teiniajoiltani! Olin ylästeella aikamoinen kuvanmuokkausvelho.

Aloitin ensimmäisen seurustelusuhteeni vähän ennen seiskaluokan alkua. Poika oli erään kaverini isoveli, jonka tiesin tulevan kanssani samalle luokalle. Olimme vähän aikaamme edellä, koska suhteemme perustui pääasiassa verkossa, tarkemmin sanottuna legendaarisessa Mesessä, tapahtuvaan kommunikaatioon, joka oli sinänsä ihan loogista, koska emme olleet suhdetta aloittaessamme nähneet toisiamme kuin etäältä vain. Emme sitten kuitenkaan uskaltaneet puhua toisillemme oikeasti edes silloin kun se koulu lopulta alkoi, vähän vaan hymyilimme toisillemme etäältä ja ehkä juuri ja juuri moikkasimme. En tiedä olinko edes ihastunut, tuntui vaan tosi jännittävältä kun oli poikaystävä, ja tein sillä tosi ison vaikutuksen uusiin kavereihini. Kyllä, olimme tosi teinejä.

Suhde kesti kaksi viikkoa ja sitten jätkä jätti minut, muistaakseni Mesessä tapahtui sekin. Se oli ensimmäinen kerta kun minut jätettiin, ja muistan kun vollotin kunnon huutoitkua ja äiti lohdutti, että kyllä se helpottaa. Ja helpottihan se, parin viikon päästä en edes muistanut koko asiaa. Sain kuitenkin tietää miltä sydänsuru tuntuu, ja pääsin pikkuisen kärryille tästä seurusteluasiasta.

Seuraavan poikaystäväni tapasin parin viikon päästä edellisestä erottuani, ja tällä kertaa ihan livenä, tarkemmin sanottuna eräässä leikkipuistossa jossa vietimme kavereideni kanssa villiä lauantai-iltaa. Tapahtui siis selkeää edistystä edelliseen suhteeseen nähden, koska tällä kertaa jopa keskustelimme oikeasti. Mitään kovin järkevää se keskustelu ei kuitenkaan ollut, jätkä ei ollut yhtään minun tyyliseni ja minua vähän ahdisti hänen sinnikäs ihailunsa, mutta toisaalta se tuntui hyvältäkin koska en ollut yhtään tottunut sellaiseen. Niimpä seuraavalla viikolla, kun istuskelimme koulun jälkeen eräässä toisessa leikkipuistossa, suostuin ihan vahingossa hänen tyttöystäväkseen.

Suhdetta kesti viikon, ja sen koko ajan minua ahdisti, koska kyseinen ihminen ei ollut minusta tipan vertaa kiinnostava. Sitten päätin, että nyt saa riittää, ja jätin hänet erään K-kaupan roskiksen takana. Jättäminen oli vaikeaa, en meinannut saada jännitykseltäni sanoja ulos suustani, mutta kun se oli ohi, oloni oli mahtava ja helpottunut. Opin siis, ettei missään nimessä kannata alkaa seurustella kenenkään sellaisen kanssa, josta ei tykkää, ja sain ensimmäisen kokemukseni jättämisestä. Se oli tärkeä kokemus, koska olin teininä niin ujo enkä oikein osannut pitää puoliani, oli minulta varsinainen uroteko sanoa ei kiitos jollekulle. Erityisesti sellaiselle, joka oli "suhteemme" aika kertonut mm. puukkotappeluista johon oli osallistunut. Joo, en pyörinyt seiskaluokan alussa kovin hyvissä porukoissa.

Koin valitettavasti myös ensisuudelmani tämän tyypin kanssa, lue tarina täältä.



Seuraavan kerran löysin itseni seurustelusuhteesta ysiluokan alussa erään pojan kanssa, johon olin tutustunut kesällä rippileirillä. Aluksi en ollut yhtään kiinnostunut hänestä, mutta riparin jälkeen aloimme hengata yhdessä ja ihan vahingossa homma kehittyi kaveruudesta seurusteluksi. Muistan, että asia sovittiin kun istuskelimme ennen balettituntiani roskalaatikon päällä ja pussasimme. Romanttiset lokaatiot ovat todellakin vahvuuteni..

Olimme yhdessä ehkä kuukauden, mutta ehdimme siinä ajassa edetä fyysisellä puolella aimo harppauksin. Aikaisemmat seksuaaliset kokemukseni olivat oikeastaan vaan ne pari pusua sen seiskaluokalla sattuneen virhearviointini kanssa, mutta jotenkin vaan yhtäkkiä löysimme itsemme puolialasti sängystä ja tyyppi oli työntämässä sormeaan neitseelliseen pimppaani. Se oli minusta kuitenkin lähinnä pelottavaa, olimme kokemattomia kumpikin eivätkä kiimaisen teinipojan hatarat otteet saaneet minua juuri syttymään. Säikähdin näitä seksikokeiluja sen verran etten halunnut jatkaa suhdetta sen pidempään, vaan pitäydyin vielä melkein vuoden verran turvallisissa teini-ihastuksissa saavuttamattomiin kohteisiin, ennen kuin uskaltauduin uudestaan kokeilemaan seksijuttuja.

Vaikka en ollutkaan kiinnostunut seksistä eksäni kanssa, tykkäsin hänestä ihmisenä paljon ja suhde jatkuikin tiiviinä ystävyytenä. Siinä samalla tutustuin hänen parhaisiin kavereihinsa, ja ihastuin vuorollaan molempiin. Ensimmäinen ihastus ei johtanut mihinkään, bro code tuli väliin, mutta toisen kanssa päädyttiin jollain ihmeen kaupalla yhteen. Hänen kanssaan valitsin sentään vähän paremman miljöön ensipusulle, se tapahtui nimittäin Töölönrannassa ilotulituksissa. Muistatteko kun oli niitä ilotulitusten sm-kisoja vai mitä lie? Nehän olivat sellainen teinien dokausparaati, samalla tavalla kuin Taiteiden yö.

Jatkoin seksikokeiluja uuden poikaystäväni kanssa siitä mihin olin edellisen kanssa jäänyt, mutta siinä missä edellinen oli ollut kokemattomuudestaan huolimatta varsin innokas ja itsevarma, tämä uusi oli toinen ääripää, erittäin ujo ja minuunkin verrattuna kokematon. Silloin tajusin ensimmäisen kerran, että kokemattomat ja ujot miehet eivät vaan ole minua varten. Minä en jaksa kouluttaa ketään, en jaksanut silloin enkä ole jaksanut sen jälkeenkään, ainakaan sellaisia joilla ei riitä intoa ja itsevarmuutta opetteluun. Ja vaikeaa se kouluttaminen olisikin siinä vaiheessa ollut, kun en itsekään osannut tai tiennyt mistään mitään.

Uutta suhdettani varjosti koko ajan myös se, ettei eksäni oikein hyväksynyt sitä. Periaatteessa hän antoi siunauksensa, mutta ei kuitenkaan halunnut kuulla suhteestamme mitään ja se rasitti välejämme, koska olin tottunut puhumaan hänelle kaikesta. Koko tilanne purkautui yhtenä iltapäivänä, hengailimme kotonani olkkarin sohvalla ja yhtäkkiä olimme toistemme kimpussa. Ja se oli kuumaa, jotain sellaista mitä en ollut kokenut aiemmin, en hänen kanssaan enkä poikaystäväni kanssa, kunnon hillitöntä kiihkoa jota vielä lisäsi se, että se oli kiellettyä. Se oli ensimmäinen kokemukseni pettämisestä. Kiimaisen pussailusession jälkeen totesimme, että minun on pakko erota poikaystävästäni, koska ei siihen suhteeseen ollut enää mitään paluuta kokemuksemme jälkeen.


Aloimme seurustella eksäni kanssa uudestaan, ja tällä kertaa pysyimme yhdessä kaksi vuotta. Siitä tuli ensimmäinen kunnon parisuhteeni, jossa opin sellaiset suhteessa olemisen perusasiat, kuten läheisyydestä nauttimisen ja tunteista puhumisen. Ja menetin neitsyyteni "virallisesti" eli sain sitä munaa pimppiin. Suhteestamme kuitenkin puuttui jotain: vaikka poikaystäväni sanoi rakastavansa minua ja sain häneltä paljon ihania lahjoja ja sen sellaista, en saanut häneltä tarpeeksi huomiota ja aikaa. Joten tilanne eskaloitui siihen, että päädyin pettämään häntä usean tyypin kanssa.

Eka kerta sattui yksissä kotibileissä, tapasin siellä jätkän jonka kanssa nukuimme vierekkäin sohvalla ja pussailimme. Tapahtuneen jälkeen koin hirveää morkkista ja kerroin poikaystävälleni, joka antoi anteeksi mutta sanoi että jättäisi minut jos sama toistuisi. No, sama toistui, kerran saman jätkän kanssa ja parin muunkin. Viimeinen niitti oli, kun tapasin baarissa erään ihanan jätkän jota halusin tosi paljon, mutta kaverini möläytti että seurustelen, ja ajattelin homman lässähtävän siihen. Kun jätkä kuitenkin jollain ihmeen kaupalla onnistui löytämään minut Facebookista ja tuli juttelemaan, pidin sitä jonain kohtalon merkkinä ja jätin poikaystäväni.

Näin upeaa baarijätkää pari kertaa, mutta tilanne ei kehittynyt sen pidemmälle. Sen sijaan pari kuukautta myöhemmin tajusin yhtäkkiä, että yksi tanssikoulumme pojista on muuten todella kuuma. Yksi asia johti toiseen ja siinä sitä taas oltiin suhteessa. Tällä kertaa kyseessä oli oikeasti kunnon parisuhde, kolme vuotta seurusteltiin ja oli yhteenmuutot ja asuntosäästötilit ja kaikki, melkein hääpäiväkin jo päätettynä. Valitettavasti en ollut oppinut riitelemään kunnolla edellisessä suhteessani, joten tappelimme välillä rajusti, varsinkin yhteenmuuton jälkeen. Opin kantapään kautta paljon siitä, kuinka kahden eri tavalla reagoivan ihmisen riitely voi toisinaan olla todella vaikeaa, kun kumpikin tahattomasti satuttaa toista omalla käytöksellään. Eihän siitä mitään tule, että toinen itkee hysteerisenä ja toinen sulkeutuu lukitun oven taakse mököttämään.


Riitelyn lisäksi myös yhteisen ajan puute alkoi hiertää suhdettamme, ja lopulta ihan vaan sekin, että kaipasin elämältäni jotain muuta. Eropäätös oli vaikea, hyppy turvallisesta suhteesta tuntemattomaan yksineloon pelotti kovasti, mutta lopulta se kannatti, koska ilman sitä en olisi se ihminen joka nyt olen. Ja minun ja eksäni elämät ovat todellakin menneet aika päinvastaisiin suuntiin: minä bloggaan seksistä, häntä kiinnostaa kirkko ja uskonto. Joten tuskin suhteemme olisi kovin pitkälle kantanut.

Ja kuten tiedätte, eron jälkeen vietin kolme vuotta villiä sinkkuelämää, jonka jälkeen tapasin nykyisen poikaystäväni. Ja olen iloinen, että olen oppinut kaikki edellämainitut asiat edellisissä suhteissani, jotta tämän nykyisen kanssa ei tarvitse niitä enää miettiä. Opittavaa riittää reilusti ilmankin niitä.

maanantai 20. marraskuuta 2017

Tällä viikolla: Parisuhteessa oleminen

Viime viikolla vietettiin Parisuhdeviikkoa Väestöliiton ja Parisuhdekeskus Katajan toimesta. Olin taas hyvin ajan hermolla ja sain tietää asiasta juuri kun olin saanut julkaistua viime viikon teeman blogissa, joten täällä parisuhdeviikkoa vietetään näin tyylikkäästä myöhässä. Hyvä puoli tässä toki on se, että pystyn hyödyntämään virallisen Parisuhdeviikon materiaalia postauksissani, löysinkin sieltä jo varsin mielenkiintoista matskua ihan noin omaakin parisuhdetta ajatellen.


Tiedän paljon seksistä, sinkkuudesta ja parisuhteistakin noin teoriassa, mutta parisuhteessa olemisessa minulla on vielä paljon opittavaa. Tämän viikon postauksissa en siis puhu asiantuntijana, vaan olen näistä jutuista ihan yhtä pihalla kuin tekin, varmasti paljon enemmänkin pihalla kuin osa.

En paljasta vielä mitä kaikkea aion kirjoittaa, mutta luvassa on ainakin pikkuisen miesnäkökulmaa kun poikaystäväni pääsee ääneen ensimmäistä kertaa tämän blogin puolella. Jee!

Parisuhdeviikko Facebookissa


sunnuntai 19. marraskuuta 2017

Vastaukset lukijoiden kysymyksiin

No niin, täältä tulisi nyt niitä vastauksia teidän lähettämiin kysymyksiin! Niitä ei kovin montaa tullut, mutta en siitä sinänsä yllättynyt, aika korkea kynnyshän se on lähteä jotain seksijuttuja kyselemään. Tai sitten olen vaan niin tyhjentävästi kertonut teille kaikesta kaiken, ettei teidän tarvitse kysellä mitään! Hah, no joka tapauksessa kiitos niistä muutamasta kysymyksestä jotka sain, tässäpä niihin vastaukset.

"Mistä voi tietää jos nainen feikkaa orgasmin?"

Riippuu siitä, onko todistanut saman naisen laukeavan oikeasti vai onko hän aina feikannut. Saa olla aika hyvä näyttelijä, jos pystyy uskottavasti feikkaamaan orgasmin niin ettei sitä aidosta erota. Jos nainen kuitenkin feikkaa aina, sitä voi olla vaikeampaa huomata. On kuitenkin olemassa merkkejä, joista voi päätellä ettei orgasmi välttämättä ole aito. Sellaisia voivat olla esimerkiksi se, että nainen tulee "käskystä" saman tien tai muuten vaan todella helposti ilman kunnon esileikkiä. Pillun lihakset myös supistelevat ihan tuntuvasti orgasmin aikana, eli jos sellaista ei huomaa, kyseessä saattoi olla feikattu orgasmi.

Pliis ihmiset, älkää feikatko orgasmeja, teette sillä vaan hallaa itsellenne! Sanokaa mielummin vaan suoraan ettette pysty tulemaan, ja antakaa vaikka neuvoja miten se voisi onnistua jatkossa paremmin, ei se kumppani siitä rikki mene. Aika hölmö ajatus feikata omaa nautintoa siksi, että toiselle ei tulisi paha mieli.

Lue tästä lisää merkeistä, jotka voivat viitata siihen että nainen feikkaa.

"Rakastan tyttöystävääni ja meillä on hyvä seksielämä, mutta fantasioin silti joskus muista naisista. Erityisesti eräs työkaverini esiintyy fantasioissani usein. Miten pääsisin ajatuksistani eroon?"

Miksi niistä pitäisi päästä eroon? Ei ajattelu ole pettämistä. Ja parisuhteessakin on täysi oikeus ajatella omassa päässä ihan mitä haluaa, saa fantasioida vaikka naapurin koirasta jos siltä tuntuu. Minusta on varsin epärealistinen ajatus ettei pitkässä parisuhteessa koskaan muka ajattelisi ketään muuta kuin omaa kumppania, enkä näe siinä mitään ongelmaa jos parisuhde ja seksielämä ovat kunnossa.

Eri asia on sitten se jos niitä fantasioita lähtee toteuttamaan. Ainakin tämän kysymyksessä mainitun työkaverin seurassa kannattaa koittaa pitää pää kylmänä, ettei vahingossa lipsahda sallitun rajojen yli. Pieni semiviaton flirttailu on toki piristävää ja minusta varatuillekin ihan sallittua, mutta raja sen ja pettämisen välillä on veteen piirretty viiva jonka voi helposti ihan huomaamatta ylittää. Jos kysyjä kokee seksuaalisten fantasioiden lisäksi ihastumisen tunteita tätä työkaveriaan kohtaan, suosittelisin ottamaan häneen hieman etäisyyttä ja keskittymään aktiivisesti siihen, että saisi ihastumisen tunteet laimenemaan. Vaikka pieni ihastuskin voi kyllä jopa parantaa parisuhdetta, joskus se tuo paremmin esiin ne omaa kumppania kohtaan koetut rakkauden tunteet. Eli toisaalta siitä ihastumisesta saa kyllä vähän nauttiakin. Joo, kuten sanoin, veteen piirretty viiva.

En osaa sanoa miten fantasiat ja mielikuvat saisi päästä pois. Luulen kuitenkin, että mitä enemmän niistä kokee huonoa omatuntoa ja yrittää aktiivisesti olla ajattelematta niitä, sitä sitkeämmin ne siellä päässä pyörivät. Niin ehkä sanoisin, että kannattaa vaan yrittää sallia niiden olemassaolo ja lakata potemasta huonoa omatuntoa niiden takia, niin ehkä ne haalistuvat pois tai ainakin lakkaavat vaivaamasta mieltä.

Tässäpä vielä luettavaksi aiheeseen liittyvä vanha postaukseni.

Viimeinen kysymys on tosi pitkä, tässä pikkuisen lyhennelty versio:

"Olen reilut 30v mies, joka on ollut saman naisen kanssa reilut kuutisen vuotta. Kun suhde on edennyt näinkin pitkäksi on intohimon ja sitä myöten seksin määrä vähentynyt niistä alkuajoista, mikä on täysin luonnollista. Itse olen meidän parisuhteessa se seksuaalisesti aktiivisempi osapuoli eli minua panettaa enemmän kuin naistani. Naiseni taas on totesi jossain kohtaa, että hänelle seksi ei ole niin välttätöntä kuin minulle. Eli hän voisi olla pitkänkin ajan ilman seksiä. Tästä taas saadaan aikaan se, että kun minua panettaa ja haluaisin panna, niin hän ei lämpene kovin helposti idealle.


Kun sitten tulee tyrmätyksi toisen osapuolen toimesta useamman kerran, niin väkisinkin sitä alkaa itseä vituttaa. Olen suoraan sanottuna melko vittumainen ihminen, jos seksiä ei ala viikkoon kuulumaan. Hän jopa tietää sen. 

Olen koittanut piristää suhdettamme hankkimalla meille seksileluja ja hänelle seksikkäitä alusasuja. Yhdestä vibrasta hän jopa pitää, mutta seksikkäitä alusasuja en ole niiden ensikäytön jälkeen hänen päällä nähnyt valitettavasti. Itse olen mielestäni hyvä kumppani, sillä haluan pitää huolen siitä, että naiseni saa orgasmin ja huomioni. Minulla ei siis ole kiire päästä panemaan. Häneltä kuitenkin kaipaisin enemmän intohimoa ja kiihkeyttä suhteeseemme.

Koska halukkuutemme on niin erilainen, niin olen vihjannut naiselleni, että olisiko minun hommattava rakastaja itselleni? On hän asiaa ajatellut, mutta en osaa sanoa olisiko se fiksu vaihtoehto. Joskus vihjailin, että olisi mukava kokeille kimppakivaa. Hieman selvittelinkin asiaa, mutta kun kerroin siitä, niin hän kummaksui, että mitä sinä nyt tuollaista.

Olen pohtinut mahtaako hänen halukkuuden vähetyminen johtua hormonaalisesta ehkäisystä. Pitäisikö hänen jättää pillerit ja siirtyä vain kondomin käyttöön? 

Myös seksin hankkiminen palveluna on käynyt mielessäni. Silloin ainakin saisin seksiä ja kokisi itsensä haluttavaksi vaikkakin rahaa vasten, mutta en usko, että naiseni sitä hyväksyisi."

Tässä onkin sitten varsin tyypillinen tilanne pitkissä parisuhteissa: toinen haluaa seksiä enemmän kuin toinen. Syitä halujen eriparisuudelle on monia, ja en pysty mitenkään yhden sähköpostiviestin perusteella sanomaan mikä juuri tässä tapauksessa on syynä kysyjän kumppanin halujen vähenemiselle. Joitain asioita tuli kuitenkin mieleen jotka voisivat ehkä olla tilanteen taustalla.

On tosi ymmärrettävää, että jatkuva torjutuksi tuleminen tuntuu pahalta ja vaikuttaa mielialaan ja myös parisuhteen vointiin. On kuitenkin hyvä, että kysyjä on ottanut asian puheeksi kumppaninsa kanssa ja yrittänyt parhaansa mukaan miettiä erilaisia ratkaisuja tilanteeseen. Vähän vaikuttaa kuitenkin siltä, että kysyjän kumppani hieman välttelee asiasta puhumista eikä myöskään joko tiedä tai halua kertoa syytä omien halujensa vähenemiselle. Kysyjä voisi ehkä yrittää ottaa asiaa puheeksi uudelleen kumppaninsa kanssa, mutta sen sijaan että kertoisi omasta pahasta olostaan ja "vitutuksestaan", hän voisi yrittää korostaa olevansa kiinnostunut kumppaninsa hyvinvoinnista ja toivovansa tämän kertovan suoraan mistä halujen väheneminen voisi hänen mielestään johtua. Voi nimittäin olla, että kumppani kokee syyllisyyttä tilanteesta, ja se todennäköisesti vaan pahenee mitä enemmän kysyjä häntä asian tiimoilta painostaa. Vähän tuli sellainen olo jopa että kysyjä syyttäisi kumppaniaan siitä, että hän tekee kysyjästä "vittumaisen ihmisen" kun ei anna seksiä. Sellainen asenne saa kumppanin halut todennäköisesti vähenemään entisestään.

Voi myös olla, että kysyjän ja hänen kumppaninsa seksuaaliset mieltymykset ovat niin erilaiset, ettei kumppani saa heidän seksistään kunnollista tyydytystä. Kysyjä kertoi hankkineensa kumppanilleen seksikkäitä alusasuja ja jotain leluja, joka on sinänsä tosi kiva ja hyvä ajatus, mutta ei välttämättä toimiva jos kumppani ei niistä asioista satu syttymään. Monilla ihmisillä on vaikeuksia puhua seksistä avoimesti ja kertoa kumppanilleen mistä pitävät, eivätkä monet edes tiedä mistä pitävät kun eivät ole itseensä ja omaan seksuaalisuuteensa kunnolla tutustuneet. Kysyjän kumppani ehkä ajattelee, ettei seksi ole hänen juttunsa, koska ei ole saanut mitään erityisiä kiksejä tähänastisista seksikokemuksistaan. En tiedä kuinka avoimesti kysyjä on kumppaninsa kanssa seksistä puhunut, tai lähinnä kuinka paljon tämä kumppani on omista toiveistaan ja haluistaan puhunut, mutta ehkä sellaiselle keskustelulle olisi nyt tässä tilanteessa tarvetta. 

Hormonaalinen ehkäisy voi toki olla yksi iso syy halujen vähenemiseen. Tiedän monta tapausta, itseni mukaan lukien, joiden kohdalla pillerien lopettaminen toi välittömän muutoksen seksihalujen määrään. Hormonaalisesta ehkäisystä voi seurata myös limakalvojen kuivumista, eli vaikka haluttaisi, kroppa ei reagoi kunnolla, ja se vähensi ainakin itselläni haluja kovasti kun otin niin kovat paineet siitä kostumisesta. Hormonaalisen ehkäisyn lopettaminen ei siis ole välttämättä yhtään hullumpi idea.

Suhteen ulkopuolinen seksi voi toki olla ratkaisu, jos se on kaikille osapuolille ok, mutta minusta ei kuulosta siltä että kysyjä erityisesti haluaisi sellaista vaan kysymyksestä paistaa selkeästi läpi halu saada se oma parisuhde toimimaan. Kimppakivat ynnä muut tuskin ovat ratkaisu tilanteeseen, vaan ehkä enemmän juttuja joita voidaan kokeilla sitten kun se suhteen sisäinen seksielämä sujuu paremmin. Ryhmäseksi ja kaikki vähänkin erikoisempi toiminta vaatii kuitenkin melkein sen että on tosi sinut oman seksuaalisuutensa kanssa, eikä tilanne tässä tapauksessa nyt ehkä vaikuta ihan siltä. Hienoa kuitenkin, että tällaisistakin vaihtoehdoista on puhuttu, se osoittaa että parin väliltä löytyy luottamus ja keskusteluyhteys, jotka ovat erittäin tärkeitä asioita tilanteen selvittämisen kannalta.

Kuten kysyjälle jo sähköpostissa vastasin, suosittelisin tässä tilanteessa visiittiä seksuaalineuvojan vastaanotolle. Tällaista tilannetta kun on melko mahdotonta selvittää ilman kunnon keskustelua, yhden sähköpostin perusteella en voi tehdä muuta kuin arvailla enkä todellakaan tiedä osuuko mikään aikaisemmin mainitsemani asia läheskään oikeaan, saatan olla ihan hakoteillä. Eli mars mars neuvojalle vaan, niin tilanne alkaa helpottaa! (Ilmainen runo kaupan päälle, olkaa hyvä.)


ps. Yritin saada lisää kysymyksiä lempisovellukseni Jodelin kautta, ja kirjoitin seksi-kanavalle aloituksen "Kysy mitä vaan seksibloggarilta". Valitettavasti aloitukseni sai jostain syystä niin paljon miinuksia että se poistui ennen kuin ehdin kertoa kysyjille edes blogini nimeä, mutta jos joku heistä jollain hullun tuurilla tämän tekstin sattuisi lukemaan, tässäpä vastaukset kysymyksiinne:

"Annatko persettä?"

No tähän mennessä en ole vielä kenellekään antanut, mutta tilanne muuttunee tulevaisuudessa.

"Jos annat, niin annatko mullekin?"

Vähän epätodennäköiseltä näyttää just nyt, mutta never say never.

"Tumma vai vaalea kikuli?"

Vaaleat viikinkimunat on parhaita.

Lisäksi kysyttiin blogin nimeä ja aiheita joista kirjoitan, mutta niihin tälle sivulle päätyminen taitaa vastata itsestään.

Kiitos kysymyksistä, toivottavasti vastauksistani oli apua!

torstai 16. marraskuuta 2017

Anaalyysi

Tänään tämä blogi menee aivan päin persettä. Kirjaimellisesti. Aiheena siis peppu, tarkemmin sanottuna peräreikä ja siihen liittyvät seksin muodot. Itse en ole varsinaisesti aiheen asiantuntija, ainakaan noin kokemusmielessä, mutta onneksenne olen hankkinut aiheesta varsin kattavan teoreettisen osaamisen. Yksi visuaalisesti mieleenpainuvimmista luennoista seksuaalineuvojaopintojeni aikana oli nimittäin anaaliseksiä käsittelevä diaesitys, jossa oli mukana varsin yksityiskohtaisia valokuvia aiheeseen liittyen. Tiedän nyt siis miltä puhkipantu perseenreikä näyttää, ja sen lisäksi luennolta tarttui mukaan myös hyödyllinen julkaisu nimeltä Anaaliseksin ABC, jota nyt tässä postauksessani referoin. Jos aihe kiinnostaa, oppaan kokonaisuudessaan löytää tästä.

Anaaliseksin ABC-opas on suunnattu erityisesti miehille, joilla on seksiä miesten kanssa, mutta samat yleispätevät ohjeet ja neuvot toimivat kyllä ihan kaikkiin anaalin omistajiin sukupuolesta ja seksuaalisesta suuntautumisesta huolimatta. 

Ensinnäkin, pari faktaa anaalista:

- Anaalin alue käsittää peräaukon, anaalikanavan sekä peräsuolen. Anaalikanava on parin sentin pituinen limakalvoputki, ja sen ja peräaukon alueella on eniten mielihyvää tuottavaa hermotusta. Peräsuolessa sitä hermotusta ei juuri ole, joten mielihyvä syntyy enemmänkin paineen tunteesta, jonka suoleen työntyminen aiheuttaa. Se paras juttu peppuseksissäkään ei siis välttämättä ole asioiden työntäminen mahdollisimman syvälle.

- Anaalissa on kaksi sulkijalihasta, joista ulommaista voi rentouttaa ja jännittää oman tahdon mukaan, mutta sisempi on tahdosta riippumaton lihas. Se siis tuppaa jännittymään kun sitä ulkoapäin lähestyy jokin esine, mutta sen saa rentoutumaan esimerkiksi syvään hengittämällä ja rauhallisella työntämisliikkeellä. Tämän vuoksi peppuun ei saa ikinä työntyä äkkiarvaamatta, vaan sulkijalihakselle pitää antaa aikaa rentoutua rauhassa.

- Miehillä anaalin etuseinämässä sijaitsee eturauhanen, jonka hyväileminen voi tuottaa suurta mielihyvää tai orgasmin. Eturauhasta voi hyväillä välilihan tai peräsuolen kautta. Eli miehet, älkää turhaan arastelko peppuleikkejä, saatatte tykätä niistä enemmän kuin arvaattekaan!


Perus sisustusteksti.

Ennen kun käyt asiaan, tutustu rauhassa omaan peppuusi.

Peppuun työntymistä pitää harjoitella rauhassa itsekseen ennen kuin sitä voi kokeilla toisen kanssa. Alueeseen voi tutustua esimerkiksi peilin avulla, ja aloittaa ihan vaan koskettelemalla peräaukon seutua. Seuraava askel on sormen työntäminen peräaukkoon, ja siinä kannattaa ehdottomasti ottaa mukaan liukkari. Liukkari on peppuseksissä ihan ehdoton, ilman sitä ei kyllä pääse puusta pitkään, eli alusta asti kunnon liukasteet mukaan. Sormen rauhallinen ja määrätietoinen työntäminen samalla syvään hengittäen on paras tapa saada sulkijalihas rentoutumaan, ja sormea voi myös hieman pyöritellä sulkijalihaksen suulla. 

Minusta on tärkeää, että jokainen peppuseksistä kiinnostunut tutustuisi ensin omaan anaaliinsa, vaikka sitten haluaisikin vaan tunkea munansa toisen ihmisen peppuun. Peppuseksi on niin herkkä ja intiimi asia, ettei sitä ole minusta reilua vaatia toiselta ellei itse ole valmis samaan. Toisekseen sitä hitaasti ja rauhallisesti etenemisen tärkeyttä ei välttämättä edes tajua ennen kun on itse kokeillut työntää peppuunsa jotain ja huomannut, ettei sitä todellakaan halua tehdä kylmiltään ja äkkiarvaamatta. Ja ainahan se uusien juttujen kokeileminen tekee hyvää, ties vaikka pepusta tulisikin uusi lemppari.




Peppuseksikin on muutakin kuin yhdyntää

Taas tullaan tähän, että varsinkin heteromiehillä on välillä niin hirveä hinku tunkea sitä munaansa milloin mistäkin reiästä sisään, että muut seksin muodot unohtuvat kokonaan. Peppuseksiä on myös peräaukon nuoleminen, erilaisten lelujen, kuten tappien työntäminen peppuun tai vaikka fistaaminen. Viimeisenä mainittu on kyllä ainakin omasta mielestäni aika hc-kamaa, mutta kaksi muuta juttua ovat enemmän sellaisia joita kannattaa ehkä kokeilla ennen kuin muna tulee edes kuvioihin. Onhan se aika loogista aloittaa nuolemisella ja sormilla ja edetä siitä pikku hiljaa tappeihin ja vasta sen jälkeen siihen munaan, koska pienemmästä isompaan eteneminen tuntuu ainakin omasta mielestäni järkevältä.

Hygienia on tärkeää

Peppuleikit vaativat jonkin verran esivalmistelua, koska fakta on se, että sieltä rööristä tulee kakkaa ja jos sitä ei halua osaksi seksileikkejä, siitä täytyy hankkiutua eroon. Puhdistautumisrituaalin laajuus riippuu siitä, minkä sortin leikkejä harrastetaan. Jos pepussa käy vain kieli tai sormi, pelkkä peräaukon alueen puhdistus riittää, mutta syvemmälle ulottuviin esineisiin saattaa jäädä sitä suolessa muhivaa kakkaa ja sen välttämiseksi kannattaa suorittaa suolihuuhtelu. Sitä varten on olemassa huuhtelupusseja ja vesiperäruiskeita (apteekki) tai sen voi tehdä käsisuihkulla, joihin on olemassa erityisiä anaalihuuhteluun soveltuvia suihkupäitä (seksikaupat). Apteekista saa myös pikaperäruiskeita, joilla saa suolen tyhjennettyä nopeasti, mutta niitä ei kannata käyttää kovin usein jotta suoli ei totu niihin ja lakkaa toimimasta kokonaan itse. 

Peppuseksissä pitää ihan aina käyttää liukkaria. Se tekee hommasta sata kertaa helpompaa ja ehkäisee esim. peräaukon haavaumien ja peräpukamien syntymistä. Kondomin käyttö on myös varsin suositeltavaa, hygieniasyistä tai ihan vaan tautiriskin minimoimiseksi.

Taudit ja vaivat

Suojaamaton anaaliyhdyntä on kaikkein todennäköisin tapa saada HIV-tartunta. Luonnollisesti myös kaikki muut taudit, kuten klamydia, tippuri ja kondylooma voivat tarttua myös peppuseksissä. Suojaamaton anaaliyhdyntä voi altistaa myös hepatiittitartunnoille, jos sen yhteydessä syntyy limakalvovaurioita tai verenvuotoa. Kannattaa siis käyttää sitä kortsua.

Peppuseksiin liittyy myös muita vaivoja, kuten ne limakalvovauriot, joita voi syntyä hankauksen vuoksi tai liian vähäisestä liukkarin käytöstä johtuen. Myös peräpukamat ovat varsin yleinen vaiva peppuseksiä harrastavilla. Myös kaikenlaista muuta hauskaa, kuten hiivasientä ja kihomatoja, voi saada riesakseen peppuseksiä harrastamalla.

Kolme tärkeintä asiaa:

- Tutustu rauhassa omaan pyllyyn ja harjoittele rentoutumista
- Huolehdi hygieniasta huolellisesti
- Käytä kondomia ja liukuvoidetta

Jos haluat tietää mitä minä itse henkilökohtaisesti ajattelen (tai olen joskus ajatellut) peppuseksistä, voit lukea tämän ja tämän postauksen.

Seuraava postaus julkaistaan sunnuntaina ja siinä vastaan teidän lukijoiden kysymyksiin, eli vielä pari päivää aikaa lähetellä niitä! Kysy mitä vaan, vastaan niihin vähemmänkin asiallisiin uteluihin kyllä ;)

keskiviikko 15. marraskuuta 2017

Paremman seksin lottorivi

Listauksia seksielämää parantavista asioista on netti pullollaan. Heitäpä vaikka hakukoneeseen "5 tapaa parantaa seksielämää" ja hakutuloksia löytyy sivutolkulla. Niinpä ajattelin kantaa korteni kekoon ja koota itsekin vastaavan listan, koska mieleeni tuli muutama vinkki, joita en ainakaan noin äkkiseltään löytänyt muista listoista. Joten tässäpä nyt sitten kuusi seksielämää parantavaa neuvoa, ja lisäksi vielä yksi ekstravinkki vähän niinkuin loton lisänumerona.

1. Älä hyljeksi liukkaria

Kuten olen aiemminkin sanonut, liukuvoiteen käyttö ei ole mikään hävettävä juttu ja se kannattaa ottaa käyttöön, vaikka ei olisikaan varsinaisesti "tarvetta". Kunnon liukkaus voi viedä seksin oikeasti ihan uudelle tasolle, ja onhan se varsin ehdoton lisävaruste esimerkiksi peppuseksissä tai kaikenlaisten lelujen kanssa. Silikonipohjainen liukkari mahdollistaa myös vesileikit esimerkiksi suihkussa tai kylvyssä, ja hyvältä maistuvat ja lämmittävät versiot tuovat omalta osaltaan kaikenlaisia uusia ulottuvuuksia tavalliseen arkiseen jyystöönkin. Liukkarin mauksi voi valita vaikka oman lempidrinkin tai -jäätelön, ja löytyypä sitä minttuisena hengitystä raikastavana versionakin. Myös erilaiset öljyt toimivat hyvin, esimerkiksi neitsytkookosöljy.

2. Sooloile kunnon varusteilla

Eli hemmottele itseäsi jollain kivoilla leluilla, joilla saat leikkiä ihan itseksesi. Itsensä kanssa leikkiminen on ihan parasta siksi, että sitä tekemällä oppii tuntemaan oman kehonsa ja sen, mistä se tykkää. Ja sitten voi jonkun toisen kanssa seksiä harrastaessa kertoa sille toisille niistä havainnoista ja helpottaa sen toisen elämää, koska on hirveän vaikeaa arvailla sokkona mistä toinen pitää, varsinkaan jos toinen ei itsekään sitä tiedä. Oma käsi toimii hyvin, mutta leluja suosittelen omien kokemusteni pohjalta: elämäni mullistui vibraattorin hankkimisen myötä. Niiden avulla saa myös vähän vaihtelua elämään silloin, kun seksielämä koostuu lähinnä kiihkeistä hetkistä sen oman käden kanssa.


3. Ajattele seksiä paljon

Olen huomannut, että mitä enemmän harrastaa seksiä, sitä enemmän sitä tekee mieli. Mutta sanomattakin on selvää, että jos seksi on viimeinen asia mielessäsi, sitä ei ehkä tule harrastettua niin paljon, eikä sitä näin ollen haluakaan niin paljon, ja kierre on valmis. Jos siis tahtoo pitää yllä aktiivista ja vireää seksielämää, asiaa täytyy ajatella. Parhaiten se pysyy mielessä ruokkimalla omaa mielikuvitusta. Eli katsele pornoa (valitse eettinen vaihtoehto jos mahdollista), lue eroottisia novelleja tai vaikka sukella omiin fantasioihisi ja anna mielikuvituksesi lentää. Kiire ei ole mikään syy, aina ehtii fantasioida vaikka aamubussissa tai kahvitauolla.

4. Nuku alasti

Toimii ainakin silloin, kun nukkuu jonkun toisen vieressä. Onhan se kivaa herätä aamulla siihen, kun toisen lämmin vartalo on siinä lähellä ja aamustondis painautuu mukavasti pakaroiden väliin. Vähemmästäkin innostuu.

5. Muista hengittää

Oikeasti validi neuvo, koska itse ainakin pidätän välillä vahingossa hengitystä kun keskityn johonkin seksin aikana. Jotkut myös arastelevat äänenkäyttöä niin paljon etteivät saa hengitettyä vapaasti, sellaiset jutut kannattaa unohtaa ja voihkia menemään vaan jos se hyvältä tuntuu. Liikaa ei kuitenkaan kannata, koska jos vaan huutaa aah aah aata työntöjen tahdissa, hengityksen rytmi menee sekaisin ja saattaa hengittää vahingossa liikaa sisään tai ulos. Joskus olen kärsinyt seksin jälkeen kovista mahakivuista kun olen vahingossa niellyt kolme kiloa ilmaa voihkiessani, ei kivaa. Kannattaa siis yrittää hengittää rauhallisesti, ja joillain toimii myös intensiivinen omaan hengitykseen keskittyminen, sitäkin kannattaa siis kokeilla.

6. Virittäydy seksiin pitkin päivää

Jos tietää, että illalla on luvassa seksiä, siihen kannattaa alkaa virittäytyä jo päivällä. Toiselle voi lähettää vihjailevia viestejä tai käydä ikään kuin mielikuvaharjoitteluna läpi seksin kulkua ja sitä, mitä kaikkea sen aikana tapahtuu. Sitten kun se hetki koittaa, niin on jo valmiiksi tosi kiimainen kun koko päivä on ollut yhtä pitkää esileikkiä.

+ lisänumero: Sulje yksi aisti pois pelistä

Eli esimerkiksi peitä silmät. Kun ei nää, muut aistit herkistyvät ja ai että kun ihan tavallisestakin seksistä tulee yhtäkkiä tosi jännittävää.

Lähetelkäähän myös niitä kysymyksiä viikon viimeistä postausta varten! Pari olen jo saanutkin, mutta vielä kaipailen lisää. Kysymyksiä voi lähettää sähköpostilla, Instagramissa, Snäpissä tai kommentoimalla tähän tai edelliseen postaukseen. Yhteystiedot löytyvät tuosta sivupalkista.