Ghosting ja sen kaverit

Some ja älypuhelimet ovat muuttaneet deittailua ja tuoneet siihen uudenlaisia ilmiöitä. Ilmiöillä on usein hauskoja nimiä, jotka eivät välttämällä heti ensivilkaisulla aukene, mutta auki selitettyinä paljastuvat varsin kuvaaviksi. Ja vaikka nimiä ei tietäisikään, ovat ilmiöt itsessään usein tuttuja varsin monelle. Otetaanpa siis pieni katsaus muutamiin deittailutermeihin, jotka itse hiljattain opin: tiesitkö sinä nämä ja onko sinulla näistä kokemusta?

1. Ghosting

Tämän tiesin jo entuudestaan, siitä puhuttiin jo silloin pari vuotta sitten kun olin edellisen kerran sinkku. Ghostaaminen on siis sitä, kun suhde lopetetaan yksinkertaisesti katkaisemalla yhteydenpito ja lakkaamalla vastaamasta viesteihin. Valitettavasti joudun myöntämään, että olen ehkä joskus saattanut muutamia suhteita tällä tavoin lopettaa, ja se on ollut minulta aika raukkamaisesti tehty. Kirjoitin kokemuksistani myös tänne blogiin marraskuussa 2015, tästä voit käydä lukemassa!

2. Zombieing

En ihan tiedä mikä tälle olisi hyvä sana. Kuolleista herääminen? Joka tapauksessa kyse on siis tilanteesa, kun joku ensin ghostaa ja sitten laittaakin ehkä viikkojen tai kuukausien päästä yllättäen taas viestiä. Useimmiten viestit tulevat siinä kahden kolmen aikaan aamuyöstä ja yleensä aina juuri silloin, kun ghostattu olisi pikku hiljaa ollut valmis unohtamaan ja jatkamaan eteenpäin. Mutta ei, koko toipumisprosessi alkaa alusta siinä vaiheessa, kun se viesti kilahtaa puhelimeen.

Tämä oli minullekin kyllä erittäin tuttua vielä jokunen vuosi sitten. Aina silloin tällöin tuli puhelimeen vanhoilta heiloilta jotain "moi, mitäs sulle"-tyyppisiä viestejä, aika usein joskus lauantai-iltaisin tai sunnuntaisin. Erikoisin viesti oli sellainen, missä mies kertoi löytäneensä hiukseni pesukoneestaan. Siis yhden hiukseni. Että kaikesta sitä voikin repiä syitä laittaa toiselle pitkän ajan jälkeen viestiä.

Harvemmin ne viestit kuitenkaan johtivat mihinkään ja tuskin niiden oli tarkoituskaan: niiden lähettäjillä oli todennäköisesti vain tylsää, tai ehkä teki mieli seksiä. Homma jäi joka tapauksessa aina muutaman viestin mittaiseen kuulumisten vaihtoon, ja sen jälkeen zombit raahustivat zombeilemaan muualle.

3. Breadcrumbing/benching

Tällä tarkoitetaan nimensä mukaisesti turhien toivonkipinöiden heittelyä kuin leipää nälkäiselle sorsalle. Eli siis lähetellään flirttailevia ja vihjailevia viestejä ilman mitään aikomusta toteuttaa kyseisiä asioita käytännössä tai viedä suhdetta muutenkaan pidemmälle: kyse on siis vain oman egon pönkittämisestä. Viestejä tulee ripotellen silloin tällöin, ja, kuten edellisessä kohdassa, usein kolmelta aamulla lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. Hieman samantyyppistä asiaa kuvaa myös termi benching, jossa toista istutetaan vähän kuin "vaihtopenkillä" varamiehenä niitä tilanteita varten kun ei ole ketään muuta, ns. lupaillaan niillä viesteillä peliaikaa ja tapaamisia mutta ei toteuteta lupauksia käytännössä ollenkaan.

Itsellenikin tulee kyllä mieleen muutama tapaus, kun on puhuttu ja puhuttu vaikka kuinka pitkään että koska nähdään mutta ikinä ei sitten ole nähty. Tajusin myös vasta nyt tuota edellistä lausetta kirjoittaessani, että eräs tyyppi teki minulle tuota varmaan yli vuoden. Kyllä on mieltä ylentävää tuntea itsensä nälkäiseksi pullasorsaksi! Olen ehdottomasti sitä mieltä, että tällaista harrastaviin tyyppeihin ei kannata sekaantua, ja jos huomaa istuvansa jatkuvasti penkillä pääsemättä pelaamaan, kannattaa vaan suosiolla vaihtaa joukkuetta.

4. Cushioning

Tätä ilmiötä haluaisin kutsua suomalaisittain turvatyynyksi. Sillä tarkoitetaan tilannetta, jossa ihminen on jonkinlaisessa suhteessa mutta pitää samaan aikaan muita "varalla", ikään kuin turvatyynyinä siltä varalta jos suhde päättyy. Se muistuttaa tuota edellistä kohtaa siinä mielessä, että turvatyynyjen kanssa viestitellään tasan sen verran että mielenkiinto pysyy yllä, mutta keskitytään kuitenkin enemmän siihen pääasialliseen suhteeseen. Turvatyynyiltä haetaan lohtua myös silloin, jos omassa suhteessa on vaikka joku kriisi.

Tämä oli sinkkuaikoinani minulle oikea tavaramerkki. Tinderistä niitä turvatyynyjä löytyi helposti, ja melkein aina minulla oli joku uusi odottamassa kun suhde toisensa jälkeen meni pieleen. Tein sitä siksi, että yritin suojella itseäni suhteiden päättymisen aiheuttamalta tuskalta, ja onnistuinkin, koska turvatyynyjen avulla etäännytin itseni tunnetasolla siitä pääasiallisesta heilastani ja kestin sitten reippaasti isommatkin kolhut. Turvatyynyt laimentavat siis tuskaa, mutta tekevät saman myös ihastumisen ja rakastumisen tunteille, eli jos niistä haluaa nauttia kunnolla, en voi turvatyynyjä suositella.

5. Haunting

Haunting on kirjaimellisesti kummittelua, eli kun eron jälkeen joku tyyppi muistuttelee olemassaolostaan esimerkiksi sometykkäyksillä tai esimerkiksi Instastoryja katselemalla. Erityisen häiritsevää se on silloin, jos kummittelija ei ole kummiteltavan someseuraaja, eli tulee selkeästi varta vasten katsomaan hänen profiiliaan. Kummittelukin voi toimia samaan tapaan kuin breadcrumbing: sometykkäykset voivat saada kohteen ajattelemaan, että kummittelijalla olisi vielä tunteita häntä kohtaan. Kummittelu on siitä ikävää, että jatkuvalla itsestään muistuttelulla kummittelija ei salli kohteensa unohtaa itseään.

Tätä käy minulle lähes viikoittain, sillä jostain syystä blogini Instastoryt näyttävät kovasti kiinnostavan muutamaa vanhaa säätöäni. Välillä tulee myös niitä random tykkäyksiä joihinkin kolme vuotta vanhoihin kuviin, josta kyllä voi hyvin päätellä että nyt on oltu vähän stalkkeroimassa. Jos vaan Instassakin olisi se ominaisuus mikä oli aikoinaan IRC-Galleriassa, josta näki ketkä ovat käyneet katsomassa omaa profiilia, niin päästäisiin tässäkin ihan uudelle tasolle. Ah muistoja, piti aina muistaa laittaa se "lista" pois päältä jos meni itse stalkkaamaan, mutta se piti myös laittaa äkkiä takaisin päälle että pysyisi kärryillä ketkä kaikki sitä omaa profiilia kyttäilee.

Pakko vielä sanoa, että on muuten tosi ärsyttävää kun kaikille noille termeille ei ole mitään hyvää suomennosta. En tykkää käyttää englanninkielisiä sanoja suomenkielisessä tekstissä, se tekee siitä jotenkin hölmön kuuloisen, mutta ei tässä muukaan auta. Breadcrumbing-termiä olen jossain kuullut kutsuttavan murusteluksi, mutta siitä tulee mielestäni sellainen kullanmurusöpöstely-fiilis eikä sovi kuvaamalleen asialle yhtään. Olisiko kenelläkään parempia ehdotuksia?

ps. jos selityksiini jäi aukkoja etkä ihan ymmärtänyt mistä on kyse, allaolevassa artikkelissa selitetään samoja ilmiöitä ja lisäksi muutama muu. Käy lukemassa!

Elite Daily - 8 2017 Dating Trends Defined, From Ghosting To Zombieing To Benching

Duosta tulikin soolo

Sillä lailla kävi nyt, että tämä kesä taidetaan lennellä soolona. Parisuhteeni on erinäisistä syistä määrittelemättömän pituisella tauolla, joka käytännössä tarkoittaa, että suhdetta ei ole.

Asiaan ei liity mitään erityisen dramaattista, vaan aika yhteisellä päätöksellä tähän tilanteeseen päädyttiin. Se kun on niin, että jos toinen ei ole suhteesta ihan varma, niin ei sillä toisellakaan siinä kovin kivaa ole olla. Tilanne tietysti harmittaa, mutta en halua velloa huonoissa fiiliksissa vaan yritän keskittyä positiivisiin juttuihin, ja onneksi se tuntuu koko ajan helpommalta ja helpommalta. Kissaterapia auttaa, eikä kauniista kesäsäästäkään ole haittaa.

Blogin kannalta tilanteessa on paljon hyvää, sillä sinkkuna sitä kirjoitettavaa tahtoo löytyä paljon enemmän. Vielä ei tosin ole herännyt suurempaa kiinnostusta mihinkään random säätämiseen, mutta jossain vaiheessa on varmaan tehtävä paluu Tinderin metsästysapajille. Ihan vaan blogimateriaalin takia, jos ei muuten. Enemmän yritän kuitenkin nyt keskittyä itseeni ja minua kiinnostaviin asioihin, kuten tähän bloggaamiseen, sekä kesästä nauttimiseen kavereiden kanssa. Minua saa siis erittäin mielellään kutsua mukaan kaikenlaisiin kesärientoihin, sillä yksin kotona märehtiminen on viimeinen asia mitä haluan tässä elämäntilanteessa tehdä.

Mutta että tällaista. Ihan en tällaista kesää suunnitellut, mutta elämä antoi sitruunoita ja niistä täytyy nyt vaan tehdä niin hyvä limonaadi kuin mahdollista ja katsella tulevaisuutta eteenpäin päivä kerrallaan. Ja onneksi tasapainoa tuovat mukavat jutut esimerkiksi blogirintamalla, joista saatte pian kuulla lisää!

ps. jos siellä on muita samanlaisessa suossa rämpiviä, niin tsempit ja jaxuhalit teille! Tässä postauksessa pari kultaista neuvoa erotilanteiden varalle, kummallekin osapuolelle.

Miksi en tykkää yhden illan jutuista

Yhden illan sekoilut on kyllä sellainen juttu, mitä en yhtään kaipaa entisestä elämästäni. Tein aiheesta videon, jossa kerron miksi yhden illan jutut eivät todellakaan ole minua varten. Kuvasin samasta aiheesta videon jo aikaisemmin parvekkeellani ja ehdin jo innoissani huudella siitä Instastoryssanikin, mutta siitä ei tullutkaan hyvä joten kuvasin sen uudestaan sisätiloissa ja kunnollisella valaistuksella. Toivottavasti tykkäätte!

Ja jos tosiaan kiinnostus heräsi ja huvittaisi tietää lisää näistä seikkailuistani tähän aiheeseen liittyen, niin esimerkiksi tässä tekstissä kerron kolme tarinaa vanhoista yhden illan jutuista ja tässä taas muun muassa ensimmäisestä ja ikimuistoisimmasta yhden illan jutustani koskaan. Saa nauraa. :D

edit. 22.5. 18.56: Huomasin vasta liian myöhään että videon loppu ei toiminut kunnolla, joten poistin alkuperäisen videon ja lisäsin sen uudestaan. Nyt toimii kunnolla, eli jos jäi vikat pari sekuntia näkemättä niin käykääpä katsomassa uudestaan. Tästä opimme ettei videoita kannata julkaista kuolemanväsyneenä klo 23.30...

Annettaisiinko vaan niiden kaikkien kukkien kukkia?

Tänään vietetään kansainvälistä homo-, trans- ja bifobian vastaista päivää. Se muistuttaa minua eräästä tapauksesta, kun minulle esitettiin seuraavanlainen väite: jokainen ihminen on sisimmässään biseksuaali, ja ne, jotka muuta väittävät, eivät ole sitä vain tajunneet. Tämän väitteen esittäjän mukaan heterous on pelkkää kulttuurimme ja kasvatuksemme aiheuttamaa harhaa, jonka vuoksi suurin osa ihmisistä tukahduttaa todellisen seksuaalisen luontonsa. Minusta väite oli jossain määrin hölmö, koska se jättää kokonaan huomioimatta homot: tuskin yksikään ihminen on homo siksi, että hän toteuttaisi jotain kulttuurin sanelemaa normia. Kirjoitin aiheeseen liittyen tämän postauksen, jonka luettuaan väitteen esittäjä totesi, ettei ollut ajatellut asiaansa ihan loppuun asti. Tästä huolimatta väite ei ehkä ole täysin älytön: osa heteroiksi idenfioituvista on sitä ihan oikeasti, mutta varmaan osan sisällä kytee myös pieni bi-uteliaisuus, joka odottaa sopivaa hetkeä päästä valloilleen.

Itse koen olevani hyvin pitkälti sitä umpihetero-osastoa, sillä vaikka kuinka olen yrittänyt löytää sisältäni jotain bi-kipinää, en vaan kerta kaikkiaan koe mitään seksuaalista tai romanttista kiinnostusta muita kuin miesoletettuja kohtaan. Ja uskokaa pois, olen ihan oikeasti yrittänyt, sillä olen saanut tosi paljon kyseenalaistusta siitä, miten en muka voi tykätä tytöistä. Tuntuu, että minulta seksibloggaajana odotetaan vapaampaa suhtautumista myös tällaiseen asiaan, mutta kun ei, niin ei. Ne muutamat kerrat, kun joku nainen on osoittanut kiinnostusta minua kohtaan, ovat olleet minusta tosi vaivaannuttavia ja epämukavia tilanteita, joista en ole yhtään osannut nauttia. Myös ajatus esimerkiksi kolmen kimpasta, jossa olisi mukana toinen nainen, on epämiellyttävä, sillä se toinen nainen näyttäytyisi minulle pelkkänä kilpailijana, johon vertailisin itseäni. Kun tapaan uusia ihmisiä, miesoletettujen kohdalla usein herää takaraivossa pieni ajatus seksistä kyseisen ihmisen kanssa, mutta muiden kohdalla ei, vaikka he olisivat miten kauniita ja mukavia. En siis usko, että minun sisälläni sitä pientä biseksuaalia majailee, vaikka kuinka haluaisin.

Siitä huolimatta, että itse identifioidun heteroksi, en voi tulla väittämään että minun seksuaalisuuteni olisi se ainoa oikea ja kaikki muut jotenkin vääriä. En kerta kaikkiaan jaksa ymmärtää niitä ihmisiä, jotka ottavat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt jotenkin henkilökohtaisena loukkauksena: miksi ihmeessä meidän kaikkien pitäisi olla samanlaisia ja elää jonkun yhden ja saman totuuden mukaan? Homot, lesbot, transihmiset, muunsukupuoliset tai muut LHBTIQ-ihmiset eivät yleisesti ottaen ole minkäänlainen uhka kenenkään hyvinvoinnille, joten minun on vaikea ymmärtää miksi heidän olemassaolonsa on joillekuille niin hirveän iso ongelma. Onko näiden tyyppien oma seksuaalisuus tai sukupuoli-identiteetti niin hauras, että muiden erilaisuus sen vuoksi pelottaa? Emmekö voisi vaan pitää huolta omista asioista ja antaa toisten elää rauhassa parhaaksi katsomallaan tavalla?

Seksuaalivähemmistöjen tilanne on nyky-yhteiskunnassa sentään parantunut huomattavasti vanhoista ajoista, mutta sukupuolivähemmistöjen tilanne on huonompi. Käsitteet cis-sukupuolinen, transsukupuolinen tai muunsukupuolinen ovat vielä monelle outoja, ja kaksijakoinen sukupuolikäsitys, jonka mukaan naisen tunnistaa pimpistä ja miehen pippelistä, porskuttaa vahvasti edelleen. Kaikki eivät miehen ja naisen ahtaisiin määritelmiin kuitenkaan istu, ehkä useampi istuisi jos niitä vähän lavennettaisiin, mutta siltikin jäisi ulkopuolelle ihmisiä, jotka eivät koe olevansa kumpaakaan sukupuolta tai ovat ikään kuin osittain kumpaakin. Ja toki on vielä transsukupuoliset, joiden sisäinen sukupuolen kokemus ei vastaa syntymässä määriteltyä: toisin sanoen, he ovat miehiä naisen kehossa ja toisinpäin. Joidenkin cis-sukupuolisten (= sukupuolen kokemus vastaa syntymässä määriteltyä sukupuolta) tuntuu olevan niin vaikeaa nähdä tätä sukupuoliasiaa mistään muusta kuin omasta näkökulmastaan, että he jopa kieltävät esimerkiksi muunsukupuolisuuden olemassaolon, vaikka eihän minkään konkreettisen asian olemassaolo riipu siitä, uskotaanko siihen vai ei. Ei kenelläkään ole oikeutta sanoa toiselle, että sinun kokemuksesi sukupuolestasi on väärä, koska minä en usko siihen.

Tämän kylän homopoika-blogin Eino kirjoitti muuten osuvasti siitä, kuinka myös seksuaalivähemmistöjen keskuudessa esiintyy transfobiaa ja kuinka joillain kova tarve määritellä normaaliutta esimerkiksi tietyn seksuaalivähemmistöryhmän sisällä. Voisi kuvitella, että ennakkoluuloja ja syrjintää kohdanneena sitä seisoisi herkemmin toisten vastaavassa tilanteessa olevien rinnalla, vaan ei. Lue Einon postaus tästä.

Pelkojen ja ennakkoluulojen taustalla lienee osaltaan primitiivinen tuntemattoman pelko, joka syntyy kun jotain asiaa ei pystykään heti lokeroimaan. Luokittelu ja kategorisointi on meille ihmisille tyypillistä, kykymme siihen on lähestulkoon välttämättömyys olemassaolollemme, mutta tuntuu siitä olevan harmiakin: esimerkiksi transfobia johtunee hyvin pitkälti siitä, että transsukupuolisuutta on vaikea ymmärtää kaksijakoisen sukupuolikäsityksen valossa. Meidän pitäisi ymmärtää, että mustavalkoisuuden ja kahtiajaottelun sijaan lokeroissamme voi olla erilaisia janoja, liukumia, joiden ääripäiden väliin mahtuu kaikenlaista. Asiat eivät ole siis mustavalkoisia, vaan väliin mahtuu niitä kuuluisia harmaan sävyjä 50 tai enemmänkin. Voisi siis ajatella, että seksuaalisuuskin on kuin jana, jonka toisessa päässä ovat heterot ja toisessa päässä homot, ja siihen väliin mahtuu yhden jos toisenlaistakin hiihtäjää. Samalla tavalla sukupuolenkin voi nähdä janana, vaikka omassa päässäni se muotoutuu ehkä vieläkin kompleksisemmaksi jutuksi, joka on kaikkea muuta kuin suoraviivainen ja jolla ei välttämättä ole alkua, loppua tai keskikohtaa. Näiden asioiden pohtiminen ilman omakohtaista kokemusta vaatii aktiivista halua muokata omaa ajattelutapaa ja saattaa olla liikaa joidenkin pienille aivoille, joten he valitsevat helpomman vaihtoehdon ja vastustavat kaikkea ihan vaan siksi, ettei tarvitsisi ajatella. Asioiden olemassaolon kieltäminen tai vastustaminen pelkästään siksi, ettei niitä ymmärrä, on kuitenkin aika älytöntä.

Juuri nyt minusta ei tunnu bi-uteliaisuutta löytyvän, mutta sehän ei suinkaan tarkoita sitä, etteikö mieleni saattaisi joskus muuttua. Ihmisen seksuaalisuus muuttuu läpi elämän, ja vaikka tuskin heräänkään minään kauniina aamuna lesbona, on pienen uteliaisuuden kipinän syttyminen ihan mahdollista. Niin voi käydä kenelle tahansa, ja siinä vaiheessa lienee vaikeaa jatkaa elämää itsensä kanssa, jos omaa varsin homo- tai bifobisia ajatuksia. Sukupuoli-identiteettikään ei ole kiveen hakattu, ja jonakin päivänä voi tavallisessa heterosuhteessakin olevan ihmisen kumppani ilmoittaa olevansa transsukupuolinen. Siinä on äkkiä parisuhdekriisi käsillä, jos ei pysty asiaa hyväksymään transfobisten ajatustensa vuoksi. Eli ihan oman ja toistemme onnellisuuden ja hyvinvoinnin vuoksi, päästetään jo irti näistä turhista peloista, lopetetaan tiukka lokerointi ja no, syleillään avoimesti sitä omaa sisäistä biseksuaalia, jos sellainen sattuu sisimmästä löytymään!

ps. tässä vielä tekstini sukupuolesta ja sukupuolirooleista, jossa myös avaan hieman sukupuolineutraaliuden käsitettä.

pps. loppukevennys:

10 suosituinta blogitekstiäni

Heippa hei ja kivaa uutta viikkoa! Aivoni uiskentelevat tällä hetkellä niin syvällä pääsykoemateriaalin suossa etten saa uutta tekstiä oikein tuotetuksi, joten tarjoilen teille sen sijaan vanhaa. Tarkemmin sanottuna kymmenen suosituinta ja luetuinta tekstiä koko blogin olemassaolon ajalta. Selaimella blogia lukevat tosin näkevätkin viiden kärjen helposti tuosta oikeasta sivupalkista, mutta mobiiliversiosta kyseinen palkki puuttuu, eli uutta tietoa suurimmalle osalle lukijoista. Kirjoitan otsikoiden viereen pienet kuvaukset postauksen aiheista, niin voitte poimia heti ensivilkaisulla luettavaksi ne kiinnostavimmat!

Eli tässä siis Teekutsuilla top 10 postaukset kautta aikojen:

1. Mun keho on ihan hyvä näin (kehopositiivisuus ja oman kehon hyväksyminen)

2. Kokemuksia friends with benefits-suhteista (friends with benefits- ja fuckbuddy-suhteet)

3. Kokemuksia Wonderlust-seksifestivaalista (kertomus Wonderlust-seksifestareiden päätösbileistä)

4. #tissiviikko: Millaiset tissit saavat näkyä? (tissit ja niiden näkyminen ympäristössämme)

5. Seksillä ei saa rakkautta (kun yritin saada poikaystävää panemalla ja olemalla paras kaikessa)

6. Pinkki vibra ja musta muna (esittelen seksileluja)

7. Ärsyttävimmät asiat sinkkuna olemisessa (tätä tuskin tarvitsee avata)

8. Munanlutkuttajan käsikirja (suihinottovinkkejä)

9. Mitä jos rakkaasta on tullut pullukka? (parisuhde ja lihominen)

10. Saanko panna sua? (suostumus seksissä)

Nauttikaa!

Kolme vinkkiä, joilla pelastat parisuhteesi seksielämän

Moni suomalainen elää parisuhteessa, jossa seksiä ei syystä tai toisesta harrasteta. Asia selviää muun muassa tästä ja tästä Helsingin Sanomien artikkelista. Seksin puuttuminen ei tietenkään ole mikään ongelma silloin, kun asia on suhteen osapuolille ok, mutta useimmiten tilanne on kuitenkin se, että toinen haluaisi seksiä ja toinen ei, tai toinen haluaisi sitä enemmän kuin toinen. Ja se jos mikä on varsin nihkeää.

Nyt siis silmät käteen ja korvat hörölle erityisesti kaikki te, jotka olette onnellisessa suht tuoreessa parisuhteessa, jonka seksielämä kukoistaa. En halua särkeä kuplaanne, mutta teidänkin seksielämänne saattaa ajan myötä hiipua olemattomiin, ellette nosta päätänne puskasta (pun intended) ja tee asialle jotain jo nyt. Voitte esimerkiksi lukea tuosta alta kolme vinkkiäni, jotka keksin kun tätä asiaa eräs päivä pohdiskelin. Ei niillä mitään onnistumistakuuta ole, vaikka toimisittekin niiden mukaan, niin silti voi tulla vaikka syöpä tai masennus tai repeämä synnytyksessä, jonka vuoksi seksi saattaa lopahtaa. Mutta noistakin tilanteista ehkä selviää noiden vinkkien avulla vähän helpommin. Mene ja tiedä, tuskin niistä ainakaan haittaa on.

No mutta tässä nyt ne vinkit siis.

1. Muista, että seksi on muutakin kuin yhdyntää

Lempivirteni, jota veisaan täällä blogissakin säännöllisin väliajoin, koska se tuppaa ihmisten mielistä lipsumaan. Yhdyntäkeskeisyydestä luopuminen ratkaisee aika monta sellaista ongelmaa, jotka voivat olla seksihalujen vähenemisen taustalla. Tässä pari esimerkkiä:

• Jos sattuu olemaan keskivertonainen, joka ei saa orgasmia yhdynnässä, on vaikeaa löytää motivaatiota seksiin, joka on pelkkää yhdyntää. Tai siis, onhan se muna pillussa ihan kiva, mutta kiireisenä ja väsyneenä sitä jyystämistä tuskin jaksaa, jos hommaan ei kuulu toivon hiventäkään omasta orgasmista.

• Erektio-ongelmat ja suorituspaineet ovat yleinen syy seksihalujen vähenemiseen. Paineet todennäköisesti vähenisivät, jos peniksen ei tarvitsisikaan aina näytellä seksissä pääosaa. Miehet ja muut penikselliset kun voivat saada nautintoa (ja orgasmeja) muillakin tavoilla kuin sitä munaa koskettelemalla.

On olemassa paljon ihmisiä, jotka jotenkin pelkäävät ja vierastavat ihan kaikkea vähänkin lähetyssaarnaaja-emätinyhdyntää erikoisempaa. Tietenkään kaikkien ei tarvitse tykätä kaikesta, mutta vähän tuntuu kuin he kävelisivät onnensa ohi, kun on olemassa niin paljon muitakin ihania seksitapoja. Pelot ja arkailut liittynevät usein seksiin ja seksuaalisuuteen liittyvään häpeään, josta minun puolestani voisimme pikku hiljaa jo alkaa päästä eroon, koska mitään sen turhempaa asiaa ei ole olemassakaan. Vapautukaa, ihmiset, ja nauttikaa seksuaalisuudestanne, siinä ei ole mitään hävettävää!

2. Sano ääneen, mitä haluat

Toiveista, haluista, mieltymyksistä ja fantasioista puhuminen on ehkä paras tapa taata toimiva seksielämä parisuhteessa. Se on ehkä aluksi vaikeaa, mutta se kannattaa silti tehdä, koska se ei muutu yhtään helpommaksi siinä vaiheessa, kun on oltu kymmenen vuotta panematta puhumatta asiasta sanaakaan. Ja jos ne seksikeskustelut jättää väliin, niin todennäköisyys sille kymmenen vuoden panemattomuudelle kasvaa moninkertaiseksi.

Seksistä on tärkeää puhua myös siinä suhteen alkuhuumavaiheessa, kun seksiä on paljon ja se on kummastakin kivaa. Vaikka alussa seksi tuntuisikin maailman upeimmalta eikä tarvetta sen kummemmille keskusteluille tunnu olevan, siihen tunteeseen ei pidä tuudittautua: nautintoa lisää alkuvaiheessa ihastumisen ja rakastumisen tunne ja erityisesti naisilla oksitosiinihormonin eritys, jolloin keskinkertaisestakin seksistä tulee tajunnanräjäyttävää. Mutta suhteen vakiintuessa ja tunteiden tasaantuessa se alkuhuuma katoaa ja jäljelle jää seksi, joka ei välttämättä sitten vastaakaan ihan sitä mitä haluaisi. Sen vuoksi on tärkeää sanoa ääneen, millaista seksiä haluaa, jotta se jaksaisi kiinnostaa myös alkuhuuman hälvettyä.

Tiedän myös muutaman ihmisen, joille seksistä saatava mielihyvä liittyy lähes pelkästään läheisyyden ja yhteenkuuluvuuden tunteeseen kumppanin kanssa. Heille seksin harrastaminen tuntuu siis suunnilleen yhtä kivalta kuin halailu tai hipsuttaminen. Näen sen hieman huolestuttavana, sillä jos kiireisen päivän jälkeen vaihtoehtona on tunnin panosessio tai nukkuminen vierekkäin ja kummastakin saa saman verran mielihyvää, on nukkumaan käyminen varsin ilmiselvä vaihtoehto. Eli kyllä siitä seksistä pitäisi saada jotain muutakin irti kuin pelkkää läheisyyttä, elleivät suhteen molemmat osapuolet ole tyytyväisiä tilanteeseen: siinä tapauksessahan mikään ei estä heitä hipsuttelemasta toisiaan, mutta jos suhteen toinen osapuoli haluaisi myös seksuaalista nautintoa, voi käsillä olla isompikin ongelma. Tällaisestakin asiasta on tärkeää puhua ääneen jo suhteen alussa.

3. Mieti parisuhteen vuorovaikutusta

Tuntuu aika turhalta edes sanoa tätä, mutta seksielämä tuskin kukoistaa, jos parisuhteen sisäinen kommunikointi on pelkkää tiuskimista, huutoa, nalkutusta tai epämääräistä murahtelua. Puhu kumppanillesi kauniisti ja ystävällisesti, vaikka vituttaisikin. Kukaan ei halua antaa mäkättävälle ämmälle tai ärisevälle ukolle.

Mieti myös sitä, miten mahdollisista seksielämän ongelmista puhutaan. Vonkaaminen ja painostus tuskin ovat niitä parhaita mahdollisia tapoja, vaikka niihin saattaakin helposti sortua. Myös läheisyys on tärkeää, ja nimenomaan sellainen fyysinen läheisyys, joka ei johda seksiin. Koska jos toista ei seksi niin kiinnosta, ja toinen taas tulkitsee jokaisen lähestymisyrityksen seksialoitteeksi, alkaa sitä haluttomampaa osapuolta todennäköisesti ahdistaa. Ja sitten sitä ollaan entistäkin syvemmällä suossa, kun suhteessa ei ole seksiä eikä mitään muutakaan läheisyyttä.

Eli nyt te kaikki jatkuvasti paneskelevat umpirakastuneet aropuput siellä, ottakaapa haltuun nämä kolme juttua, niin pupumeininki jatkuu toivottavasti vielä pitkään! Tästä voit lukea lisää vinkkejä toimivaan parisuhteeseen.

ps. blogissa on seuraavan parin viikon ajan hieman hiljaisempaa, sillä yliopiston pääsykokeet lähestyvät ja haluan keskittyä enemmän niihin. Toivottakaa onnea!