torstai 24. tammikuuta 2019

Kuuluuko seksuaalisuuden ilmaisu julkiseen tilaan?

Kirjoitettuani hutsahtavasta pukeutumisesta sain lukijalta toiveen, että kirjoittaisin seksuaalisuuden ilmaisemisesta julkisilla paikoilla. Hän mietti, missä sopivan ja epäsopivan raja kulkee, ja kuka sen määrittelee. Pohdintaansa hän havainnollisti esimerkeillä:

Onko syvä rintavako ok? Onko se ok jos vähän häpykarvoitustakin näkyy? Onko ok jos kivekset välillä roikkuvat shortsien ulkopuolella? Onko ok jos vähän runkkailee yleisessä saunassa tai suihkussa?”

Kyseessä on varsin moniulotteinen kysymys, jonka pohtiminen on hyvä aloittaa määrittelemällä, mitä tarkoitetaan seksuaalisuuden ilmaisemisella pukeutumisen avulla. Mitä siinä oikeastaan ilmaistaan? Ensinnä tulee mieleen homot ja lesbot, jotka usein korostavat ulkonäöllään erottumistaan heteromassasta. Tällaisessa on vaikea havaita mitään ongelmaa, sillä kun vaatteet pysyvät päällä, on ok pukeutua miten vain. Kommentin lähettänyt lukija ei kuitenkaan tarkoittane tätä, vaan viittaa kysymyksenasettelullaan enemmän sellaiseen pukeutumiseen, joka jollain lailla viestii seksiä ja seksikkyyttä. Usein se mielletään synonyymiksi paljastavan pukeutumisen kanssa, vaikka seksikkyys tarkoittaakin monelle ihan eri asiaa. Olemme kuitenkin tottuneet yhdistämään paljaan pinnan ja tietynlaiset vaatekappaleet seksiin. Ydinkysymys tässä lieneekin se, missä tilanteissa tällaisia vaatteita on sopivaa käyttää, ja mihin vedetään paljastelun raja.

Jokaisella on tietty omanlaisensa käsitys siitä, mikä on ok ja mikä ei, mutta yleisen mielipiteen mukaan edelläolevista neljästä esimerkistä vain ensimmäistä voitaisiin pitää sopivana, ja loput kolme koettaisiin epäsopiviksi. Tämä ei kuitenkaan ole mikään pyhä totuus, joka olisi aina pitänyt paikkansa, vaan tähän aikaan sidottu normi. Aikaisemmin pukeutumista säädeltiin tiukemmin, ja useimmissa tilanteissa syvä rintavakokin olisi koettu todella häiritseväksi. Kontekstisidonnaisuus on olemassa toki edelleen: on tilanteita, joissa esimerkiksi paljastavaa pukeutumista paheksutaan, ja toisaalta joissain konteksteissa se on lähes oletusarvoista. On oikeastaan fiksumpaa puhua seksuaalissävytteisestä pukeutumisesta eri konteksteissa: miten seksuaalisuus saa näkyä pukeutumisessa esimerkiksi koulussa, työpaikoilla, harrastuksissa tai vapaa-ajalla. Myös eri ikäisille ihmisille on erilaisia sääntöjä pukeutumisen suhteen, samoin kuin eri sukupuolten edustajille. Myös maantiede vaikuttaa, sillä Helsingissä on ihan eri säännöt kuin pienemmillä paikkakunnilla.

Suomen lain mukaan kaikenlainen pukeutuminen on sallittua, kunhan yksityiset kehonosat eli genitaalit ja (jostain kumman syystä) naisen nännit pidetään piilossa. Mikäli joku kuitenkin kuljeskelee pillu vilkkuen tai muna heiluen ympäri kyliä, ei sekään vielä ole rikos, ellei joku pahoita siitä mieltään. Kyllä, laissa tosiaan lukee, että julkinen alastomuus on kiellettyä, mikäli se aiheuttaa pahennusta. Periaatteessa voisimme vaikka tästä hetkestä lähtien kulkea vapaasti kaduilla vaikka ilkosen alasti, jos vaan kollektiivisesti päättäisimme olla närkästymättä siitä. Aina kuitenkin löytyy joku, jolle toisen alaston keho on liikaa, ja hälyttää poliisit paikalle. Poliisit yleensä kehottavat nakuilijoita pukemaan päälleen, ja pyynnöstä kieltäytyminen johtaa sakkoihin.

Marilyn Monroe oli aikansa seksisymboli, jonka pukeutuminen henki seksuaalisuutta tavalla, joka varmasti herätti pahennusta.




Seksinkään harrastaminen ei ole julkisella paikalla kiellettyä (ellei se herätä pahennusta), mutta seksuaalioikeuksien näkökulmasta se on ongelmallista. Yksi jokaista ihmistä koskeva seksuaalioikeus on oikeus koskemattomuuteen, johon kuuluu myös se, että on oikeus valita ne seksitilanteet, joissa on itse mukana. Jos siis bongaa lenkkipolulla pusikossa lempivän pariskunnan, joutuu tahtomattaan keskelle seksitilannetta. Toisille kiinnijäämisen pelko on kiihottava tekijä, mutta on hyvä muistaa, ettei omia fantasioita voi laittaa toisten seksuaalioikeuksien edelle. On kuitenkin huomattavasti eri asia panna puskassa ja tulla vahingossa huomatuksi, kuin mennä tahallaan panemaan tai runkkaamaan näkyvälle paikalle ja saada nautintoa siitä, että ihmiset joutuvat katselemaan. Uimahallin suihkussa runkkaaminen tai vaikka itsensäpaljastaminen ei siis ole millään muotoa hyväksyttävää. Seksissä pitää aina olla jokaisen läsnäolijan suostumus, vaikka nämä eivät osallistuisikaan fyysisesti itse toimitukseen.

Seksuaalisuus on meissä läsnä aina, mutta en näe syytä, miksi sitä pitäisi joka tilanteessa erityisesti korostaa. Harva tekee kuitenkaan työtä seksuaalisuudellaan, joten esimerkiksi töihin lähtiessä voi olla hyvä jättää nahkavaljaat ja kumiasut kotiin. Kovin tiukat pukukoodit ovat hieman vanhanaikaisia, mutta tietyissä konteksteissa on hyvä osata pukeutua siististi ja asiallisesti. Sen ei tarvitse tarkoittaa muodottomia harmaita säkkejä, vaan on mahdollista olla seksikäs ja asiallinen samaan aikaan. Seksikkyys tarkoittaa eri ihmisille eri asioita, eikä siihen liity välttämättä paljasta pintaa ollenkaan. Julkisille paikoille sopiikin paremmin hienovarainen vihjailu kuin kovaääninen seksin korostaminen, jota paljas pinta helposti aiheuttaa. Rajanveto tässä asiassa on kuitenkin vaikeaa: tiukka nahkahame voi olla muuten neutraalissa asussa tyylikäs ja hienovarainen yksityiskohta, kun taas verkkosukkahousuihin ja korkokenkiin yhdistettynä helposti liikaa. Myös ikä ja vartalotyyppi vaikuttavat: pienirintaisella avarampikin kaula-aukko on toimistokelpoinen, isorintaisella mielletään tyrkyksi. Niin ei toki saisi olla, vaan sääntöjen pitäisi olla samat kaikille.

Naisten pukeutumisesta on helppo nimetä elementtejä, jotka herättävät seksuaalisia ajatuksia. Tiukkuus, läpikuultavuus, helman lyhyys, kaula-aukon suuruus, vahvat meikit ja korkeat korot. Naisena on hyvin helppo ilmaista seksuaalisuuttaan, riittää että pukee hameen kanssa verkkosukkahousut, niin saa miesten päät kääntymään. Samanlaisia katseenkääntäjiä ovat esimerkiksi homomiesten nahka-asut. Heteromiesten kohdalla on kuitenkin vaikeaa keksiä mitään vastaavaa pukeutumistyyliä tai vaatekappaletta. Monet naiset nimeävät seksikkäiksi miestenvaatteiksi muun muassa puvut, kauluspaidat ja univormut, mutta ei mitään niistä voi pitää erityisesti seksiä tai seksuaalisuutta henkivänä. Ne ovat enemmänkin siistejä työasuja tai asiallisia juhlavaatteita. Ei ole olemassa mitään erityistä pukeutumistyyliä, jolla heteromiehet voisivat korostaa seksuaalisuuttaan. Tämä johtunee siitä, että miehiä ei ole perinteisesti pidetty seksuaalisina objekteina. Seksikäs pukeutuminen on ajateltu miesten silmäniloksi, jolloin se kuuluu naisille ja homomiehille. Nykyajan naiset katsovat miehiä kuitenkin toisin silmin kuin aikaisempien sukupolvien edustajat, joten ehkä tulevaisuudessa jostain vaatteesta kehittyy miehillekin vaikkapa niiden verkkosukkahousujen kaltainen seksin symboli.

Koko ajatusta siitä, millainen pukeutuminen on ok ja millainen ei, leimaa vahvasti ajan henki. On ollut aika, jolloin säären vilauttaminen oli niin yltiöpäisen seksikästä, ettei sellaista voitu kuvitellakaan julkisille paikoille. On myös ollut aika, jolloin naisten ei ollut sopivaa käyttää housuja. Pukeutuminen on vapautunut koko ajan ja jatkanee vapautumistaan tulevaisuudessakin. Toivoisin, että seuraava askel olisi rintojen seksualisoinnin loppuminen, jotta nännimme saisivat yhtäläiset oikeudet miesten nännien kanssa. Kannatan kuitenkin sitä, että ihan kaikkia seksuaalisuuden vivahteita ei tarvitse julkisilla paikoilla esitellä, vaan jotain on mukavaa jättää myös yksityisemmän piirin tutkiskeltavaksi.

Aiheeseen liittyvää:






3 kommenttia:

Hyppivä Tapio kirjoitti...

Tässä teoriassa liipattiin hieman jopa samaa asiaa kuin jos puhutaan fetisseistä. Tarkotan, että tietyillä fetismin muodoilla on suuri seksistinen aura joka näkyy eritoten pukeutumisessa. Muunmuossa kumiasut. Mielestäni myös sadeasuissa on samanlaista puolta. Fetismin vaatetuksella heteromies voi hyvin tuoda itseään esiin mielestäni.

Larissa Aleksandra kirjoitti...

Hyppivä Tapio: Hyvä pointti, en tullut ajatelleeksikaan tätä näkökulmaa! Sadeasu tosin näyttäytyy seksiin viittaavana vaan niille, jotka jakavat tämän fetissin, itselleni ne nyt on vaan sadevaatteita :D ja mitä kumiasuihin tulee, niin niissä on kyllä tosi vahva seksiviba, ehkä jopa niin vahva, ettei niitä pahemmin julkisissa tiloissa ihmisten päällä näe.

Anonyymi kirjoitti...

Alkuperäinen kysyjä tässä. Kiitoksia kattavasta postauksesta! Kuten tekstistä hyvin käy ilmi, säännöt eivät ole ollenkaan samat kaikille, ei edes täysvaltaisille aikusille ihmisille. Naiset joutuvat ottamaan kantaa seksuaalisuuden ja pukeutumiseen rajanvetoon Pukeudu hutsahtavasti -päivien kaltaisten tempausten avulla, miehillä raami taas on niin tiukka ettei heillä edes ole olemassa minkäänlaista hutsahtavaa pukeutumista.