Cool girl on nainen, joka on kaunis ja viehättävä, mutta silti kuin ”yksi jätkistä”. Tykkää hengata miesten kanssa koska ”naiset draamailee”, nauraa miesten mukana seksistisille vitseille ja haukkuu muita naisia. Hakee miesten hyväksyntää sanomalla, ettei ole ”kuin muut naiset”, eli pönkittää omaa asemaansa miesten silmissä painamalla muita naisia alaspäin. Ei kauhean hieno juttu se.
Cool girl tekee selväksi, että ei ole feministi eikä tue feministien agendaa. Häntä ei kiinnosta nipottaa pikkuasioista, kuten seksuaalisesta häirinnästä. Cool girlit ovat muun muassa näitä naisia, jotka kommentoivat #metoo- liikettä turhasta valittamiseksi. He ovat loputtoman ymmärtäväisiä miehiä kohtaan, jotta olisivat miesten silmissä rentoja ja hyviä tyyppejä, ei sellaisia jäkättäviä akkoja tai huumorintajuttomia feminatseja kuin muut naiset.
Cool girl on tietyssä mielessä miesten luoma fantasiahahmo. Rento ja hauska nainen, joka tykkää urheilusta, videopeleistä, kaljanjuonnista ja muista ”miesten jutuista”, ja on samaan aikaan hyvännäköinen ja toteuttaa kaikki miehen toiveet ja seksifantasiat. Tällaisia hahmoja näkyy jonkin verran miesten luomissa elokuvissa ja sarjoissa. Helposti voisi ajatella, että kyseinen hahmo olisi joka miehen ihannenainen, ja monelle se sitä onkin. Tämän vuoksi cool girlejä on olemassa. Ajatellaan, että oman naiseuden häivyttäminen ja pienentäminen tekee itsestä haluttavamman ja kiinnostavamman miesten silmissä.
Tutkija ja feministisen Bluestocking-blogin kirjoittaja Minja Koskela kertoo uusimmassa Trendissä cool girl-ilmiöstä. Hän puhuu kokemuksesta, sillä hän on itsekin ollut nuorempana sellainen. Koskela on sitä mieltä, että oman erilaisuuden korostaminen muihin naisiin nähden ei suinkaan avarra naiskuvaa, vaan päinvastoin tukee ahtaita sukupuolistereotypioita. Koskelan mukaan moni cool girl tunnustautuu nykyään feministiksi, koska siitä on tullut trendikästä, mutta ei todellisuudessa toimi feminismin periaatteiden mukaan. Cool girl ehkä taistelee patriarkaattia vastaan, mutta ei raivaa tietä tasa-arvolle, vaan pelkästään itselleen. Eikä välitä siitä, että tulee siinä sivussa lytänneeksi muita naisia alaspäin.
Cool girl-ilmiö johtunee osittain siitä, että meidät naiset kasvatetaan näkemään toisemme kilpailijoina. Tämä on syy, miksi itsekin olen joskus ollut cool girl. On hyvä uskoa omaan ainutlaatuisuuteen, mutta ei ole hyvä asia tehdä sitä toisten kustannuksella. Itse kuitenkin ajattelin nimenomaan niin, etten halunnut olla ”tavallinen nainen”, joka tarvitsee tunteita seksiin ja valittaa miehen pelaamisesta ja ryyppyreissuista ja käyttää hirveät määrät rahaa kauneudenhoitoon (koska cool girlin tulee olla kaunis, mutta sillä lailla huolettomasti, eikä yrittää liikaa). Nauroin jätkien mukana naisille, jotka vaikkapa pitävät yhdyntää takaapäin ”epäkunnioittavana” tai itkeskelivät kännissä, vaikka en pitänytkään siitä tavasta, millä he toisista naisista puhuivat. En halunnut, että minusta puhuttaisiin samalla tavalla. Siksi yritin olla cool girl, jotta miehet pitäisivät minua niitä muita naisia parempana, arvostaisivat minua eivätkä puhuisi minusta rumasti. Kävi ilmi, ettei se auttanut.
En pidä videopeleistä, urheilusta enkä oluesta, joten minun valttikorttini cool girlinä oli seksi. Minulla oli aiemmin suorastaan pakkomielle siitä, että halusin olla jokaiselle miehelle tämän elämän paras seksikumppani. Halusin toteuttaa miesten kaikki toiveet, mikä ei sinänsä ollut ongelmallista, koska seksi on kivaa ja pidän siitä. Ihan kaikkeen en kuitenkaan suostunut, ja vaikka se ei ollut yhdellekään miehelle ongelma, pidin itseäni epäonnistuneena. Ajattelin, että jos en suostu ottamaan munaa peppuun, mies vaihtaa minut johonkuhun, joka ottaa. Olen myös ihan viime aikoihin asti soimannut itseäni valtavasti siitä, että en pysty harrastamaan seksiä ”kuin mies”, eli kiihottumaan ja laukeamaan nopeasti. Olen tuntenut itseni epäonnistuneeksi sen vuoksi, että minulle ei orgasmiin riitä pelkkä kahden minuutin rynkytys ilman mitään lämmittelyjä. Olen vihannut kroppaani siksi, että se ylipäätään tarvitsee lämmittelyä. Olen ajatellut, että jos vain pystyisin kiihottumaan ja laukeamaan helpommin, olisin ihanteellisempi seksikumppani, ja saisin pidettyä miehet luonani. Olen ihan oikeasti vasta ihan viime aikoina tajunnut, kuinka vääristynyt käsitykseni on. Olen yrittänyt väkisin tunkea itseäni johonkin muottiin, johon seksuaalisuuteni ei mahdu. Tämä johtuu tietysti siitä, että naisen rooli seksissä jonain muuna kuin miesten miellyttäjänä on aika uusi juttu, ja yhdyntäkeskeinen seksikäsitys sopii näin yleisesti ottaen paremmin miehen kuin naisen seksuaalisuuden toteuttamiseen. Se on joka tapauksessa typerää, sillä vaikka pystyisinkin tulemaan sormia napsauttamalla, se tuskin saisi yhtäkään miestä rakastumaan minuun. Seksillä ei saa rakkautta eikä arvostusta.
Cool girl-ilmiössä on monta ongelmaa. Ensinnäkin se, että kieltää oman itsensä ja esittää jotain muuta, ei tee ihmiselle kovin hyvää. Vaikka tykkäisikin oikeasti pelata pleikkaa ja juoda kaljaa, niin ”hyvän jätkän” esittäminen voi viedä tilanteisiin, joihin ei haluaisi päätyä. Niin kävi minulle, kun päädyin miehiä miellyttääkseni seksitilanteisiin, jotka mieluummin olisin jättänyt väliin. Isoin ongelma on kuitenkin se, että oman aseman parantaminen toisia lyttäämällä on todella arveluttavaa. Naisten ei pitäisi talloa toisiaan ja miellyttää miehiä elämässä pärjätäkseen, vaan tukea toisiaan ja olla solidaarisia toisiaan kohtaan. Cool girlit ovat syy, jonka vuoksi sanotaan, että nainen on naiselle susi.
Siinä ei tietenkään ole mitään väärää, jos nainen hengaa mieluummin miesten kanssa ja pelaa sitä pleikkaria. Kukaan tuskin myöskään valittaa tyttöystävästä, joka ei räyhää turhasta. Ideana cool girl-ilmiön kritisoimisessa ei ole se, että arvotettaisiin jotain parempia ja huonompia tapoja olla nainen. Pointti on se, että miesten säännöillä pelaava cool girl on harvoin täysin oma itsensä, ja tekee toiminnallaan hallaa sekä itselleen että kaikille naisille ympärillään. Joten kaiken tällaisen naiseuden väheksymisen, muiden naisten mollaamisen ja eritoten feminismin vastustamisen olisi tosi hyvä loppua. Minusta todellinen cool girl on sellainen, joka on aidosti ja rehellisesti sitä mitä on, ei hännystele ketään, ja uskaltaa puolustaa niin itseään kuin muita kaikille väärintekijöille.
Aiheeseen liittyvää:
8 kommenttia:
Pitäisikö nämä cool girlit vaikkapa lähettää jonnekin kristilliselle eheytyskurssille kun hehän eivät nähtävästi sinun mielestäsi voi aidosti olla omia itsejään? Täytyyhän naisessa nyt olla jotain pahasti vialla jos kännissä itkeskely ei tunnu luonnolliselta ja sitä ei osaa arvostaa vaikka feminismin oppikirjassa niin lukeekin ja uskaltaa jopa sanoa sen ääneen.
Anonyymi: Arvasin, että tällainen kommentti tulee. Kysehän ei nyt ollut siitä, että minusta kaikkien naisten kuuluu olla kännissä itkeskeleviä pinkeissä piikkikoroissa sipsuttelevia bimboja, ja muunlainen naiseus on vääränlaista. Pointti oli, että nämä cool girlit (olivat he omia itsejään tai eivät) haukkuvat muita naisia, eli heidän mielestään se itkudraamailu yms. on vääränlaista naiseutta. Minäkin voin tässä myöntää, että en kauheasti arvosta itkudraamailijoita ja häpeän suunnattomasti niitä hetkiä, kun olen itse alentunut siihen. On silti väärin haukkua itkudraamailijoita selän takana ja korostaa omaa erinomaisuuttaan heihin nähden, jotta saisi miehiltä arvostusta. Toivottavasti tämä vähän selvensi pointtiani, niin ei tarvitse niin kamalasti mieltä pahoittaa.
Onko vastaavasti mieheltä sitten väärin korostaa ettei omaa stereotyyppisiä maskuliinisiksi miellettyjä piirteitä? Lähdetkö mielummin treffeille semmoisen tyypin kanssa joka kertoo että on kiltti ja rauhallinen vai semmoisen kanssa joka sanoo että vetää treffien aluksi kännit ja hakkaa sinut lopuksi sitten sairaalakuntoon ja pöllii sun stereot kun on testosteronitasot niin korkealla? Ainakin itse koen että en ole mitään velkaa miessukupuolelle, eikä minun tarvitse mistään lojaalisuudesta teeskennellä että minua kiinnostaa vaikka keskustella autoista tai jalkapallosta tai hakata ihmisiä. En koe tekeväni yhtään mitään väärin jos tuon tämän esiin kohottaakseni osakkeitani vastakkaisen sukupuolen keskuudessa.
Ei niitä paskoja piirteitä omassa sukupuolessa tarvitse arvostaa tai hyväksyä.
Terv. nimim. Cool Boy
Anonyymi: Huonoja käyttäytymismalleja ei pidä hyväksyä keneltäkään, ihan sukupuoleen katsomatta. Kyse ei edelleenkään ollut siitä, että joku toinen tapa olla mies tai nainen olisi toista parempi tai huonompi (paitsi väkivaltaisuus on toki huono asia). Et tee mitään väärin, jos olet oma itsesi. En tarkoittanut tekstilläni sitä, että kaikki stereotyyppisestä sukupuolikäsityksestä poikkeavat olisivat epäaitoja.
Ongelma tässä on se, että nämä "cool girlit" tekevät hallaa sekä itselleen että kaikille muille naisille, kun osallistuvat miesten naisia dissaavaan puheeseen. Kaikki miehet eivät toki näin tee, mutta olen itse ainakin kuullut moneen otteeseen hyvin epäkunnioittavaa puhetta toisista oman sukupuoleni edustajista, huorittelua ja sensellaista. Cool girl kohottaa tässä vaiheessa itsensä näiden keskustelun kohteena olevien naisten yläpuolelle ja korostaa omaa paremmuuttaan kun haukkuu toista naista huoraksi tms. Tavoitteena tällaisessa on se, ettei itse joutuisi samanlaisen keskustelun kohteeksi. Jos sinäkin haukut muita omaa paremmuuttasi korostaaksesi, et toimi oikein itseäsi etkä ketään muutakaan kohtaan. Sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, mitä sukupuolta edustat tai oletko "tyypillinen" sukupuolesi edustaja.
Ei ole kyse siitä, että stereotyyppiset tavat ilmaista omaa sukupuoltaan ovat parempia kuin muut. Ei todellakaan! Pointti on siinä, että stereotyyppisesti feminiinisten piirteiden (kuten tunteellisuus) haukkuminen arvottaa mieheyden naiseuden yläpuolelle. Cool girlit ovat olevinaan muita naisia parempia, koska he enemmän miesten kaltaisia, mutta kuitenkin tarpeeksi naisia ollakseen haluttavia miesten silmissä. Jos joku on oikeasti tällainen, se on hienoa, mutta moni (kuten minä itsekin aikaisemmin) yrittää väkisin tukahduttaa feminiinistä puoltaan, jotta saisi miehiltä hyväksyntää. Samalla tavalla miehiltäkin hyväksytään helpommin maskuliiniset kuin feminiiniset piirteet.
Onko tämä cool girl jotain sukua kaveritytölle ,joka on hengaa jätkien kanssa ja edustaa mainitsemiasi piirteitä mutta ei harrasta näiden kaveriensa kanssa seksiä ja antaa koskemattomuuden suhteen selkeät rajat joita ei ylitetä?
Väljästi kategorioiden voisi puhua Israelin kibbutseista tutusta Westermarch-ilmiöst.
Anonyymi: Ei ole, cool girl on ihminen, joka polkee muita naisia alas miesten edessä omaa asemaansa pönkittääkseen. Sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, viettääkö aikaa miesten kanssa vai ei. Mullakin on paljon kaverimiehiä, osan kanssa en harrasta seksiä ja osan kanssa olen joskus niin tehnyt, enkä kenellekään dissaa muita naisia tai esitä olevani muita naisia parempi.
Mielestäni tässä vähän särähtää korvaan se yleistäminen, että nainen joka tykkää ehkä perinteisesti miehisistä asioista ja tästä syystä myöskin hengaa miesten kanssa, dissaisi automaattisesti muita naisia, jotka omaa ehkä perinteisempiä naisten ominaisuuksia/tapoja. Mielestäni toisten alaspäin painaminen johtuu lähtökohtaisesti aina omista epävarmuuksista. Epävarmuutta löytyy ihan kaikentyyppisistä naisista sekä miehistä, niin en ymmärrä miten tässä justiinsa nämä kärjistetysti futiksesta/bissestä tykkäävät naiset olisivat syy miksi luullaan, että nainen on naiselle susi. Tässä tavallaan tehdään jäätävää yleistystä, jossa leimataan tietyistä asioista pitävä ihminen tiettyy muottiin.
Anonyymi: Hyvä pointti, taisin muotoilla tekstini sikäli huonosti, että tulin jossain määrin edistäneeksi tällaista mielikuvaa. Se ei ollut tarkoitukseni. Hain enemmänkin sitä, että cool girl on nainen joka miesten kanssa hengaillessaan puhuu kuinka ne perinteiset naisten jutut ovat ihan hölmöjä jne, eikä sitä, että olisi jotenkin huonoa naiseutta tykätä muusta kuin meikkaamisesta ja vaaleanpunaisesta. Nämä jututhan eivät mitenkään sulje toisiaan pois, vaan ihminen voi tykätä vaikka jääkiekosta ja leipomisesta yhtä aikaa. Hyvä että toit asian esiin!
Lähetä kommentti