Otsikko sen jo sanookin. Pornossa on paljon hyvää, mutta väärinkäyttö tekee hallaa sekä seksielämälle että muullekin henkiselle hyvinvoinnille.
Pornoksi luokitellaan kaikki sellainen materiaali, jonka tarkoituksena on tuottaa seksuaalista kiihottumista. Nykyään pornosta puhuttaessa viitataan useimmiten pornovideoihin, joita on netissä saatavilla pilvin pimein. Kirjo on laaja, kuten meemi ”internetin sääntö 34” sanoo: if it exists, there’s porn of it eli jos jokin asia on olemassa, siitä on takuulla myös pornoa. Porno toimiikin mainiosti seksin ja seksuaalisuuden moninaisen kirjon esittelijänä. Pornon avulla voi tutkia omia mieltymyksiään, toteuttaa niitä turvallisesti sekä saada uusia ideoita piristämään omaa seksielämää. Ja kyllähän sen katselusta saa mielihyvää. Sen takia sitä tehdäänkin.
Ongelmallista pornossa on sen tuottaman mielihyvän suuruus. Ihmisen aivoja ei ole tehty käsittelemään niin nautinnollista informaatiotulvaa, joten liiallisella käytöllä on valitettavasti seurauksensa. Runsas pornon katselu sooloseksin yhteydessä voi johtaa siihen, ettei pystykään enää kiihottumaan ilman sitä kumppaninkaan kanssa tapahtuvassa seksissä. Se ei yksinkertaisesti tuota yhtä voimakkaita ärsykkeitä kuin porno. Nuorten miesten erektiohäiriöiden tyypillisimpiä syitä onkin juuri runsas pornonkulutus ja sooloseksi. Hyvä puoli on se, että usein kiihottumisvaikeudet helpottavat nopeasti, kun pornon laittaa hetkeksi tauolle.
Nettiporno on niin suoraviivaista, ettei se jätä mielikuvitukselle juuri tilaa. Siksi hyvä vaihtoehto runkkumateriaaliksi on eroottinen kirjallisuus. Siinä oma mielikuvitus pääsee enemmän valloilleen. Olen itse sikäli onnekkaassa asemassa, että ensikosketukseni pornoon tapahtui juuri eroottisten novellien muodossa. Olen varma, että novellit tukivat seksuaalisuuteni kehittymistä paljon paremmin kuin monet suorastaan shokeeraavan järkyttävät pornovideot (kuten legendaarinen 2 girls 1 cup, jonka esimerkiksi eksäni kertoi nähneensä joskus teininä). Jos siis porno tuntuu tappavan kaiken mielikuvituksen ja kiihottuminen tuntuu vaikealta, suosittelen vaihtamista novelleihin. Niitä löytyy esimerkiksi blogista Seksipäiväkirja 2016, jota kirjoittaa eräs Tinder-matchini, ja jonka uusimman novellin olen itse oikolukenut.
Pornoon voi myös jäädä koukkuun samalla tavalla kuin vaikka alkoholiin tai uhkapelaamiseen. Riippuvuuden määrittely on hankalaa, mutta siitä on selkeästi kyse, jos toiminta alkaa olla pakonomaista ja tuottaa mielihyvän sijaan ahdistusta. Riippuvuudesta kertoo myös se, jos tosielämän seksi ja ihmissuhteet lakkaavat kiinnostamasta. Addiktiosta irti pääseminen vaatii, että ihminen tunnistaa haitallisen toimintamallin ja lopettaa pornon katselun. Usein kyse on vaan tottumuksesta, joka on pikkuhiljaa saanut liian suuret mittasuhteet. Taustalla voi olla myös mielenterveysongelmia, joita yritetään seksistä ja pornosta saatavan mielihyvän avulla helpottaa. Tällöin on tietysti tärkeää hoitaa itse ongelmaa, eikä pelkkä pornon katselun lopettaminen vielä ole ratkaisu.
Pornon vaaroista varoittelevia ja sitä vastustavia tahoja on paljon. Porno on tietysti aina herättänyt vastustusta uskonnollisissa tahoissa ja muissa moraalinvartijoissa, ja uskonnolliset ja konservatiiviset yhteisöt ovat suurimpia pornon vastustajia. Nykyään heidän rinnalleen on noussut ryhmittymiä, joiden jäsenet ovat usein entisiä pornon suurkuluttajia, ja jotka puhuvat pornovapaan elämän puolesta omien kokemustensa kautta. Moni kokee, että pornon katselun lopettaminen parantaa elämänlaatua huomattavasti. Ryhmittyvät pyrkivät tuomaan esille pornon haittoja tutkimustulosten kautta: esimerkiksi yhdysvaltalainen Fight The New Drug- liike esittää sivuillaan kattavasti, kuinka porno vaikuttaa niin aivoihin, ihmissuhteisiin kuin yhteiskuntaammekin, ja perustelee väitteensä tuoreiden tutkimusten tuloksilla.
Kaikkiin asioihin elämässä on hyvä suhtautua kriittisesti, eikä porno ole siitä millään lailla poikkeus. On hyvä että pornon haittoja tehdään näkyviksi, ja kannustetaan ongelmakäyttäjiä päästämään irti tavastaan. Pornoa kuitenkin myös demonisoidaan turhaan, erityisesti juuri näiden uskonnollisten ja arvokonservatiivien toimesta, jotka tuovat ilmi poron haittoja vain keinona ajaa omaa agendaansa. Porno halutaan kieltää kokonaan, koska se nähdään paheellisena ja syntisenä. Myös pornokriittisyyteen on siis syytä suhtautua kriittisesti. Tässäkin asiassa jokaisen luulisi itse tietävän parhaiten mikä omalle kohdalle sopii. Toisille totaalikieltäytyminen on ainoa vaihtoehto, toisilla kohtuukäyttö parantaa elämänlaatua. On tärkeää tiedostaa, että porno itsessään ei ole hyvä eikä huono asia.
Pornoon ilmiönä liittyy toki liuta kaikenlaisia ongelmia, jotka tekevät siitä hieman kyseenalaista. Esimerkiksi pornossa vallitsevat vartaloihanteet, kuten pallomaiset silikonirinnat ja kyynärpään paksuiset penikset antavat hyvin vääristyneen kuvan kauneudesta ja normaaliudesta. Pornovideoita katsellessa ei myöskään voi aina varmasti tietää, ovatko kaikki esiintyjät mukana vapaasta tahdostaan tai esimerkiksi täysi-ikäisiä. Näihin ongelmakohtiin tarjoaa ratkaisun eettinen porno, jossa pidetään huolta esiintyjien oikeuksista ja kameralla näkyy näytellyn seksin sijaan aitoa nautintoa. Suosiotaan kasvattaa myös feministinen porno, jossa esiintyjät edustavat laajempaa vartalokäsitystä kuin valtavirtapornossa, ja naisen nautinto on keskeisemmässä asemassa. Eettisen pornon ongelmana on käyttäjänä kannalta maksullisuus: kaikkia ei välttämättä kiinnosta maksaa pornosta, kun sitä on ilmaiseksi saatavilla netti pullollaan. Suosio silti kasvaa koko ajan, ja eettinen porno olikin esimerkiksi yksi viime vuonna loppuunmyytyjen Wonderlust-festivaalien pääteemoista. Pian jokainen itseään kunnioittava hipsteri katsoo pelkästään eettisesti tuotettua pornoa, eikä siitä mene kauaakaan, kun siitä tulee valtavirran kulutustuote.
On hyvin yksilöllistä, minkälainen määrä pornoa on kenellekin sopivasti tai liikaa. Vähemmän on tässäkin asiassa enemmän, mutta totaalikieltäytyminen ei ole millään lailla välttämätöntä, jos seksi maistuu myös ilman pornoa.
Aiheeseen liittyvää:
1 kommentti:
Huomasin itse tuon että videot syö mielikuvitusta. Toisaalta silloin kun oli ilman videoita niistä pystyi ammentaa fantasioita. Olen alkanut käyttää enemmän porno kuvia joita netti on myös pullollaan. Niiden kuvien perusteella on mukava kehittää itse se tarina päänsä siällä, ja mielikuvitus on kehittynyt.
Lähetä kommentti