Tapasin kiinnostavan miehen, ja hetkeksi ehdin jo innostua. Lupaavasti alkanut heilastelu tyssäsi kuitenkin alkutekijöihinsä, kun mies ilmoitti, ettei halua jatkaa. Syy tähän oli se, että häntä häiritsi blogini tuoma julkisuus, ja ilmeisesti myös se, että ylipäätään kirjoitan ja puhun avoimesti seksiin ja ihmissuhteisiin liittyvistä asioista.
Tässä ei sinänsä ole mitään uutta ja ihmeellistä. Blogini ja kaikki siihen liittyvä, muun muassa Instagramin kuvat sekä viime aikoina ilmestyneet lehtijutut, vaativat toisinaan hieman sulattelua. Kaikki aikaisemmat heilani ovat kuitenkin alun nieleskelyn jälkeen hyväksyneet asian, ja siksi tämä käänne oli hiukan odottamaton. Tilanne sai minut hetkeksi ihan kunnolla pois tolaltani. Olin ehtinyt jo vähän ihastua ja sen takia juttu tietysti harmitti, mutta enemmän olin vain pettynyt siihen, miten hölmön syyn takia näin kävi.
 |
| Kuvat on otettu yliopistolla, ja olen niissä tosi vihainen. |
En voi olla miettimättä, miten olisi käynyt, jos mies olisi puhunut tuntemuksistaan minulle jo ennen päätöksensä tekemistä. Nyt nimittäin tuntuu siltä, että hän tuomitsi suhteen mahdottomaksi jo ennen kuin edes tutustui minuun kunnolla. Totuus kun on, kuten olen ennenkin sanonut, että täällä blogissa ja muualla somessa esiintyy blogipersoonani, ei minä itse. Toki blogipersoona on osa minua, mutta ei koko totuus, ja varsinkin Ilta-Sanomien viime viikkoisessa jutussa hyvin pintapuolinen ja osittain vääristynytkin kuva totuudesta. Kestän kyllä sen, jos joku minuun tutustuttuaan toteaa, etten ole sitä mitä hän hakee. Torjutuksi tuleminen tuntui nyt pahemmalta, koska syy ei ollut minussa, vaan jonkun toimittajan minusta antamassa kuvassa. Yritin sanoa myös miehelle, että uskon hänen toimivan omassa päässään kehittelemiensä ennakkokäsitysten varassa, jotka tuskin ovat koko totuus. Hän totesi siihen, ettei kiellä sitä mahdollisuutta. Se ei kuitenkaan muuttanut mitään, vaan hän pysyi näkökannassaan.
Toki sekään ei ole kaukaa haettua, etteikö seksistä kirjoittava ja siihen avoimesti suhtautuva nainen voisi olla jollekulle hieman liikaa. Ymmärrän, että tällainen aiheuttaa vähemmän itsevarmassa ihmisessä epävarmuutta. En kuitenkaan voi lakata ihmettelemästä sitä, kuinka niin monelle miehelle tuntuu olevan tärkeää että nainen on seksuaalisesti avoin ja aktiivinen, mutta sitten kun näin on, se onkin pelottavaa. Ilmeisesti niiden ominaisuuksien pitäisi puhjeta naisessa esiin vasta juuri sen kyseisen miehen kanssa. Halutaan omistaa se naisen seksuaalisuus, vaikka sitä ei ehkä ihan niin ajateltaisikaan. Sellainen on kuitenkin mahdotonta, koska jokaisen ihmisen seksuaalisuus on lähtökohtaisesti vain hänen itsensä omaisuutta. Minun tapauksessani sellainen illuusiokin on mahdoton, koska puhun aiheesta avoimesti myös julkisesti. Virheellisesti jotkut kuvittelevat sen tarkoittavan myös sitä, että jaan seksuaalisuuteni koko maailman kanssa myös käytännössä, eli harrastan seksiä kenen tahansa kanssa joka vain keksii pyytää. Tästä kertovat muun muassa jotkut saamani yhteydenotot, joissa on hyvin suoraan ehdotettu seksiä. Kuka ties tämä edellinen heilanikin ajatteli minun olevan joku ”kylän yleinen polkupyörä”.
Itsevarmoja ja vahvoja naisia pelkäävät miehet eivät ole mikään uusi ilmiö. Jotkut ilmeisesti kokevat jonkinlaista riittämättömyyden tunnetta, kun nainen ei tarvitsekaan miestä elättäjäksi, suojelijaksi, lamppujen vaihtajaksi tai seksuaaliseksi tyydyttäjäksi. Hauras maskuliinisuus ei kestä tasavertaista kumppanuutta, vaan miehen täytyy saada olla "alfa", naista ylempänä. Ikäiseni miehet, ainakin pääkaupunkiseutulaiset, eivät enää hätkähdä esimerkiksi työelämässä menestyviä naisia, mutta seksuaalinen nainen, joka tietää mitä haluaa, on silti monelle liian kova pala. Tällainen nainen vaatii kumppanikseen miehen, joka on yhtä sinut itsensä ja seksuaalisuutensa kanssa. Olen ilmeisesti varsin onnekas, kun olen saanut heilastella blogini aloittamisen jälkeen lähes yksinomaa sellaisten miesten kanssa. Ehkä poikkeus vahvistaa säännön?
En voi väittää, ettenkö olisi hieman surullinen siitä, että tässä jutussa kävi näin. Mutta toisaalta tiedän, että en tee mitään miehellä, joka ei pysty hyväksymään minua, blogiani ja sen tuomaa julkisuutta. Minulla ei ole mitään intressejä pienentää itseäni tai lopettaa blogiani siksi, etten säikäyttäisi miehiä pois. Maailmasta löytyy kasoittain miehiä, joille blogi ei ole uhka, ja jonkin verran niitäkin, joiden mielestä tämä on kertakaikkisen hieno juttu. Tärkeintä on kuitenkin se, että löytyy myös niitä, jotka eivät jää jumiin tähän kaikkeen seksihuuteluun, vaan osaavat nähdä minut kokonaisuutena.
Aiheeseen liittyvää:
6 kommenttia:
Löysin blogisi iltasanomien jutun kautta ja jäin koukkuun. Oot rohkee ja ihailtavan avoin. Kirjoitat todella mielenkiintoisista aiheista. Oon käyttänyt muutamassa yövuorossa tuntikausia sun blogin lukemiseen. Vielä en oo ihan kaikkia postauksia lukenut. ��
Mikset vaan laita linkkiä blogiisi Tinderin bioon? Saat sillä karsittua kerralla miehet jotka ei sitä hyväksy
Minusta tuntuu, että tuollainen ajattelu perustuu juurikin siihen, että naisen halutaan olevan seksuaalisesti avoin, mutta vain itselle, ei muille (potentiaalisesti kilpaileville) miehille.
Ekalle anonyymille: Kiitos tuhannesti <3
Toisena kommentoineelle Anonyymille: Olen miettinyt tekeväni niin, mutta siitä seuraisi se, etten saisi matcheja kuin vain seksiä ja hauskanpitoa hakevien miesten kanssa. Moni tapailemani mies on sanonut blogista kertoessani, että haluaa ensin tutustua minuun kunnolla ennen kuin menee tekstejäni lukemaan, jotta ei saa blogin perusteella vääränlaista kuvaa. En halua olla Tinderissä seksi edellä ja tästä blogista saattaa ehkä tulla sellainen viba, joten mieluummin kerron blogista vasta hieman myöhemmin. Usein kuitenkin jo aika aikaisessa vaiheessa. Tämänkin postauksen mies tiesi blogistani jo silloin kun tapasimme ensimmäisen kerran eikä hän silloin sanonut sen olevan ongelma, vaan vasta yli viikkoa myöhemmin...
Alex Kransman: Olet varmasti ihan oikeassa. Ajatus on silti minusta ihan älytön, ja nimenomaan osoitus siitä, että mies kuvittelee voivansa omistaa naisen seksuaalisuuden. Toki on paljon naisia, jotka näyttävät seksuaalisuutensa vain omalle kumppanilleen, mutta heidänkin kai pitäisi sitten olla sen yhden ja saman kanssa koko elämä ettei seuraavalle kumppanille sitten tule paha mieli kun nainen onkin nauttinut seksistä jo edellisessäkin suhteessa eikä mies saa ottaa kunniaa naisen seksuaalisesta heräämisestä itselleen. Tiedostan toki myös sen että olen itse selkeästi erityistapaus, koska puhun näistä asioista julkisesti, ja se voi olla miehistä pelottavaa monesta muustakin syystä kuin tuosta.
Hienosti käänsit tämän tapauksen sinun itsevarmuudesta ja vahvuudesta johtuvaksi. Toki asioille on inhimillinen tarve löytää selitys ja tietysti mieluiten juuri sellainen, joka hivelee omaa itsetuntoa. Vastoinkäymisten kohtaaminen ja hyväksyminen saattaa olla erityisen vaikeaa. Olisihan se nyt siis aivan todella kaukaa haettua lähestyä asiaa siltä kantilta, että julkisuus ja asioiden levittäminen (eritoten sellaisten, joiden keskiössä on myös muita henkilöitä itsesi lisäksi) näyttäytyy monille epäviehättävänä piirteenä. Avoimuus ja asioista julkisesti puhuminen ovat kaksi aivan eri asiaa. Myöskään se että on seksuaalisesti avoin ja aktiivinen, ei pidä sisällään tematiikkaa tai edellytä siitä julkisesti puhumista. Siinä olit kyllä aivan oikeassa, että et tee mitään miehellä, joka ei pysty hyväksymään sinua, blogiasi ja sen tuomaa julkisuutta. Ja ainakin tästä voi nyt siis päätellä, että pidät viehättävänä ja jopa ihastut mieheen, joka on hauraan maskuliininen, epävarma sekä totaalisen ei-sinut itsensä ja seksuaalisuutensa kanssa. Makunsa kullakin... Aurinkoista kevättä, Larissa!
Anonyymille: Totta sinänsä, että on tosi eri asia olla avoin kuin puhua julkisesti. Yritin kyllä tekstissäkin tuoda esille että ymmärrän tämän, mutta näköjään se nyt ei taas välittynyt. Omasta mielestäni en myöskään "levittele" asioita enkä kerro täällä tunnistettavasti muista ihmisistä, mutta no, tulkitse miten haluat. Aurinkoista kevättä vaan sullekin :))
Lähetä kommentti