Nykyaika ei herrasmiehiä kaipaa

Moni mies on kasvatettu käyttäytymään herrasmiesmäisesti naisia kohtaan: avaamaan ovet, auttamaan takin päälle, kantamaan kassit ja maksamaan treffeillä. Silti välillä valitetaan, kun herrasmiehet ovat kuulemma kadonneet, eikä kenellekään ole enää käytöstapoja. Jälkimmäisestä olen ehkä samaa mieltä, mutta herrasmiehiä en elämääni kaipaa. Sukupuolen perusteella jaettavat kohteliaisuudet ovat sellainen muinaisjäänne, jota ei enää vuonna 2019 tarvita.

Voin avata ovet ihan itse, kiitos.

Huomaavaisuutta vai seksismiä?

Herrasmiehen elkeet periytyvät ajalta, jolloin naista pidettiin jollain lailla miestä heikompana sukupuolena. Nykyään, kun sukupuolten välillä sanotaan vallitsevan tasa-arvo, ei yhden sukupuolen edustajilla pitäisi olla mitään tiettyä toimintakoodia toista kohtaan. Itselleni tulee joistain miesten tekemistä kohteliaista eleistä lähinnä vaivaantunut ja alentava olo. Ne tuntuvat siltä, että toinen pitää minua itseään heikompana. Harvemmin kukaan kuitenkaan enää tekeekään mitään oven avaamista kummempaa, joka varmasti on syy siihen, miksi jotkut itkevät herrasmiesten katoamista. Ylenpalttinen herrasmiesmäisyys naisia ja naisoletettuja kohtaan haiskahtaa nykyään enemmänkin seksismiltä kuin aidolta kohteliaisuudelta.

Herrasmiesmäiset eleet ovat varsin tyypillinen tapa yrittää tehdä esimerkiksi treffikumppaniin vaikutus tai huomioida omaa kumppania. Tässä ei tietenkään ole mitään vikaa, jos se tuntuu kummastakin mukavalta. Huomaavaisten eleiden ei kuitenkaan pitäisi olla miesten yksinoikeus, vaan kummankin tulisi huomioida toista tasapuolisesti. Jotkut naiset pitävät kuitenkin itsestään selvänä, että heitä kohdellaan kuin kuningattaria. Olen jopa kuullut sanottavan, että maailma on epätasa-arvoisena parempi paikka, kun naisen ei tarvitse kantaa omia kauppakassejaan. Ajattelutapa on yhtä muinainen kuin herrasmiesmäisyyskin, ja joutaisi jäädä historiaan. Ei ole kovin hyvää käytöstä tyrkätä painavia tavaroitaan toisen syliin ja vaan olettaa, että tämä sukupuolensa vuoksi kantaa ne mukisematta. Sen sijaan toista voi pyytää auttamaan, sekä tietysti kiittää saamastaan avusta. Tämä tuntuu olevan joillekin kamalan vaikeaa; peruskäytöstavat ovat monella hukassa sukupuolesta riippumatta.

Tämä pyörivä ovi onkin kiva, kun nainenkin selviää ihan itse!

Taka-ajatuksia herrasmieheyden taustalla

Olen aikaisemmin kirjoittanut siitä, kuinka minua hieman ahdistaa, jos mies tarjoaa treffeillä: en pidä siitä tunteesta, että olen jollekulle velkaa. Sama koskee myös näitä herrasmiesmäisiä eleitä. Jos odotan miehen käyttäytyvän jonkun muinaisen käyttäytymismallin mukaan, hänellä on täysi oikeus odottaa minulta samaa; enkä todellakaan ala pesemään kenenkään miehen sukkia siitä hyvästä, että tämä kantoi laukkuani. Eleiden vastaanottaminen tuntuu ikävältä siksikin, että kaikki eivät niitä tee hyvää hyvyyttään tai kohteliaisuuttaan, vaan taustalla on toisenlaisia vaikuttimia. Luin juuri eräältä keskustelupalstalta valitusta siitä, kuinka kiittämättömät naiset eivät viitsi edes kiittää tai hymyillä, kun heille avataan ovi. Tietenkin olisi kohteliasta kiittää, mutta ei se ole aitoa herrasmiesmäisyyttä, jos on naisille kohtelias vain saadakseen jotain vastineeksi. Samaisella keskustelupalstalla mainittiin myös, että näitä eleitä usein tehdään nimenomaan omasta mielestä kauniille naisille, ja ”vanhat kurpat” saavat avata ovensa itse. Naisten kunnioittaminen, josta herrasmieheyden puolustajat aina puhuvat, on tällaisesta käytöksestä kaukana.

Tietysti on myös nämä ihanat herrasmiehet, jotka valittavat kun eivät saa seksiä, vaikka kuinka ovat kivoja ja kohteliaita naisille treffeillä. He syyttävät naisia typeriksi, kun eivät osaa arvostaa hyvää herrasmiestä, vaan rakastuvat aina renttuihin ja kusipäihin. Jos herrasmieheys on sitä, että teeskennellään kivaa seksin toivossa, ei maailma tarvitse yhtäkään herrasmiestä lisää.

Kannan mielelläni myös omat tavarani ihan ilman herrasmiesten apua.

Jotkut tasa-arvon vastustajat nillittävät myös siitä, että naisten on tekopyhää vaatia yhdenvertaisuutta ja samalla odottaa, että miehet kohtelevat heitä herrasmiesmäisesti. Tällaisen argumentin esittäjät ovat yleensä samoja, jotka esittävät myös kommentteja tyyliin ”tarkoittaako tasa-arvo, että naisiakin saa nyt lyödä”. Ilmeisesti heidän mielestään ihmisten väliseen kanssakäymiseen ei normaalisti kuulu kohteliaisuus ja huomaavaisuus muita kohtaan, vaan se on joku poikkeustila, joka koskee vain tiettyjä ihmisryhmiä. Minusta tasa-arvo on sitä, että kaikkia kohdellaan tasapuolisen hyvin, ei tasapuolisen huonosti. Jos vaihtoehtoina kuitenkin on se, että saavutamme yhdenvertaisuuden ja esimerkiksi seksismi ja seksuaalinen häirintä poistuvat, tai se, että joku avaa minulle ovet, voin mieluusti avata ne ovet itsekin.

Sellainen ajatus, että miesten pitäisi sukupuolensa vuoksi käyttäytyä naisia kohtaan tietyllä tavalla, voitaisiin mielestäni siis jättää jo historiaan. Se ei kuitenkaan tarkoita, että kaikkien tulisi pärjätä yksin eikä kohteliaisuudella ja huomaavaisuudella olisi sijaa. Ajattelen, että nykyaikainen herrasmiesmäisyys on sukupuolesta riippumatonta; koko käsite voitaisiin heittää romukoppaan, ja alkaa puhua sen sijaan yleisestä huomaavaisuudesta muita kohtaan. Minusta on jokaisen toimintakykyisen ihmisen velvollisuus huolehtia itse itsestään sekä auttaa niitä, jotka apua tarvitsevat. Jokaisen pitäisi myös voida pyytää ja saada tarvittaessa apua, mutta erityiskohtelua sukupuolen perusteella ei kenenkään pitäisi odottaa tai saada.

Aiheeseen liittyvää:

Mitä on miehisyys?

Mies vaikka väkisin

Aamuyön tuntien soidintanssit