Neljä asiaa, joita kaipaan sinkkuudesta eniten

Sinkkuelämä on omalta osaltani ainakin toistaiseksi jäänyt menneisyyteen, ja olen tilanteeseeni varsin tyytyväinen. Vaikka ei se sinkkuuskaan hullumpaa aikaa ollut, ja on jotain asioita, joita kaipaan silloin tällöin entisestä elämästäni. Niitä ovat muun muassa seuraavat neljä juttua:

1. Tinder. Random miesten kanssa treffeillä käymistä ja kiusallisia keskusteluja en kylläkään kaipaa, mutta olihan se pyyhkiminen hauskaa ajanvietettä esimerkiksi tylsiin sunnuntai-iltoihin. Silloin tällöin kohdalle osui myös hauskoja tyyppejä, joiden kanssa oli mahtavaa keskustella. Eniten harmittelen kuitenkin sitä, että Tinderin poistamisen myötä menetin hyvän aineistonkeruukanavan enkä voi enää tehdä tänne blogiin sellaisia Kysy miehiltä-postauksia. 

2. Vapaus päättää itse esimerkiksi kodin sisustuksesta ja jääkaapin sisällöstä. Sinkkuna pystyi hyvin elämään vaikka kokonaisen viikon pelkällä leivällä, jätskillä ja juustonaksuilla, mutta nykyään on tuo parempi puolisko muistuttelemassa siitä, että välillä kannattaa syödä ihan oikeatakin ruokaa. Vaikka on se kai ihan hyvä olla tuollainen järjen ääni elämässä. Kotini saan sentään vielä laittaa täysin oman mieleni mukaan kun emme vielä majaile saman katon alla, mutta jos sellainen päivä joskus koittaa, saavat ihanat vaaleanpunaiset keittiön tuolini, lipastoni ja yöpöytäni melko todennäköisesti jäädä muuttokuormasta..

3. Suurempi vapaus toimia oman mielen mukaan. Suhteessa oleminen tai poikaystäväni eivät tekemisiäni varsinaisesti rajoita, vaan sen tekee enemmänkin muiden ihmisten odotukset siitä, miten parisuhteessa olevan ihmisen pitäisi käyttäytyä. Eniten törmään näihin odotuksiin bileissä: jos poikaystäväni ei ole mukana, minulta kysytään noin sata kertaa missä hän on, ja jos hän on mukana, minun oletetaan nyhjäävän koko ajan hänessä kiinni. Olen saanut paljon ihmettelyä osakseni esimerkiksi siitä, jos olemme lähteneet bileistä eri aikaan kotiin, tai jos olen keskustellut baarissa jonkun muun miehen kuin poikaystäväni kanssa. Sinkkuna oli siinä mielessä helpompaa, ettei olemiseeni kohdistunut samanlaisia odotuksia.

4. Oli enemmän kerrottavaa kavereille. Sinkkuaikoina oli aina hauskaa kertoa kavereille tarinoita viimeaikaisista seikkailuista, mutta nykyään kerrottavaa ei samalla lailla ole. Keskustelumme ovat muuttuneet paljon aikuismaisemmiksi, puhumme nykyään paljon enemmän häistä ja lapsista kuin vaikka seksistä ja bilettämisestä. Mutta toisaalta, aikansa kutakin: kavereistani on varmaan aika helpottavaa kun olen nyt vaan yhden miehen kanssa eikä heidän tarvitse yrittää pysyä kärryillä sekavista ja alati muuttuneista mieskuvioistani.

Muita asioita, joita kaipaisin sinkkuelämästä, en oikeastaan keksi. Nyt kun emme vielä asu yhdessä saamme tavallaan nauttia sekä seurustelun että sinkkuuden parhaista puolista, kun omaa tilaa ja aikaa riittää vielä reilusti ja siksi tästä listasta puuttuu kaikki sellaiset "toinen varastaa aina peiton" tai "se ei ikinä siivoa"-jutut. Ja kaikki nuo edellä listatut asiat (kenties vaaleanpunaisten huonekalujen menettämistä lukuunottamatta) ovat aika helposti ylitsepäästävissä, joten kaiken kaikkiaan olen melkoisen tyytyväinen nykyiseen tilanteeseeni.