keskiviikko 29. marraskuuta 2017

Näin onnistut Tinderissä

Minulla oli Tinder-profiili melkein kolme vuotta. Löysin poikaystävänikin sitä kautta: hän oli se yksi helmi useiden vähemmän hyvien treffikumppaneiden joukossa, jotka hekin olivat vain murto-osa tarkalla seulalla valikoiduista matcheistani. Ja kun ne tarkkaan valikoidut matchit, joita ehti kolmen vuoden aikana olla satoja, olivatkin hekin kaikki vain häviävän pieni prosenttiosuus siitä miesmäärästä, jonka Tinder-urani aikana kahlasin läpi. Olen nähnyt valehtelematta tuhansia Tinder-profiileja, ja niissä todellakin on eroja, joten jos jossain olen asiantuntija niin tässä. Enkä edes perusta asiantuntijuuttani pelkkään omakohtaiseen kokemukseen, vaan kirjoitin aiheesta myös seksuaalineuvojaopintojeni lopputyön. Kyseessä oli toki vain hyvin pienimuotoinen kirjoitelma eikä mikään väitöskirja, mutta ihan validia tutkimustietoon perustuvaa faktatietoa sisältävä kuitenkin. Nyt jos koskaan kannattaa siis lukea ajatuksella, kun kerrankin ihan oikeasti tiedän mistä puhun.

Tinder on kuulemma vähän vanha juttu jo, mutta deittisovellukset ovat kyllä tulleet jäädäkseen, sen verran monia muita on noussut tähän Tinderin rinnalle. On siis edelleen varsin ajankohtaista miettiä millainen profiili toimii parhaiten, oli kyseessä sitten mikä tahansa sovellus. Haki niistä sitten mitä tahansa panoseurasta aviopuolisoon, hommasta saa varmasti paljon enemmän irti kun profiilin perusasiat ovat kunnossa.

(Kirjoitin muuten vahingossa ensin "profiilin persasiat". Tärkeitä nekin.)





En ole tässä kuvassa Tinder-treffeillä vaan viinittelemässä tyttökavereideni kanssa, mutta Kampin yläkerrassa sijaitseva Bar Cón toimisi varmaan hyvin treffimestanakin, ihan vinkkinä vaan.

Tärkein juttu Tinderissä on profiilikuva. Vain tarpeeksi kiinnostava profiilikuva saa selaajan klikkaamaan profiilin auki ja katsomaan läpi myös käyttäjän muut kuvat, mutta useimmiten sitä profiilikuvaa katsotaan se sekunnin murto-osa ja tehdään sen perusteella salamannopea päätös jatkoonpääsystä. Jotkut, useammin miehet, eivät kyllä juurikaan katso edes niitä profiilikuvia vaan pistävät vaan sarjatulituksella kaikki jatkoon, mutta naiset tekevät useammin päinvastoin eli vain erittäin kiinnostava profiilikuva pysäyttää vinhasti vasemmalle viuhtovan sormen. Kuvaan kannattaa siis panostaa.

Hyvä profiilikuva on tuore ja selkeä kasvokuva, jossa käyttäjä näyttää itseltään. Kannattaa hymyillä ja katsoa kameraan päin sekä jättää hatut, aurinkolasit ynnä muut kasvoja peittävät asiat pois. Profiilikuvan lisäksi on hyvä olla pari muutakin kuvaa, ainakin yksi kokovartalokuva ja yksi hauska/persoonallinen/kiinnostuksenkohteista kertova kuva. Vältä kuitenkin näitä:

- Kaveriporukkakuvat profiilikuvina, ärsyttävää arvailla kuka se kyseinen käyttäjä siitä porukasta on ja sitten kyllä harmittaa, jos se ei olekaan se porukan kuumin tyyppi.

- Kuvat autoista, koirista, lehmistä, tiikereistä, lentokoneista, traktoreista, tietokoneista tai uusista lenkkareista. 

- Netistä otetut kuvat, kuten hassunhauskat memet (paitsi jos on muuten hyvät kuvat ja joku tosi hauska juttu). Kaikista kauheinta on kun ihmisillä on jotain jääkiekkojoukkueiden logoja Tinderissä, ketä kiinnostaa?

- Kuvat, joissa käytetään päihteitä. Joku skumppalasi vielä menee, mutta rööki kädessä? Ei tyylikästä, ei jatkoon.

- Suttuiset ja epäselvät kuvat joista ei saa mitään selvää.

- Pelkät selfiet. Ja snäppifiltterikuvat.

- Kuvat entisistä heiloista. Myös ne, joista se toinen on rajattu pois mutta vähän näkyy kuitenkin hiuksia tai olkapäätä siitä kuvan reunasta. Etkö ihan tosissaan viitsinyt sen vertaa panostaa, että olisit erosi jälkeen ottanut yhden uuden kuvan itsestäsi?

- Lasten kuvat. Oli kyseessä sitten oma jälkikasvu tai vanhat luokkakuvat 90-luvulta, niitä ei tarvitse Tinderissä esitellä.

On muuten kiinnostavaa, että ihmiset kokevat tutkitusti luotettavimmiksi sellaiset profiilit, joista löytyy linkki esim. Instagram-profiiliin. Jotenkin se muualla somessa esiintyminen lisää luotettavuutta siihen, että tyyppi on oikeasti olemassa ja se kuka väittää olevansa. Kannattaa siis liittää instatili osaksi profiilia, samalla pääsee esittelemään muille laajempaa kuvarepertuaaria itsestään. Kamalan kätevää!

Kuvien lisäksi tärkeä juttu on myös bio eli esittelyteksti. Sillä on yleisesti ottaen vähemmän painoarvoa kuin kuvilla, mutta toisinaan hyvä teksti voi paikata heikompia kuvia tai tylsä teksti vähentää hyvien kuvien kiinnostavuutta. Tekstin sisällön suhteen ihmiset tuntuvat jakautuvaan kolmeen leiriin: on niitä, jotka jättävät tekstin kokonaan tyhjäksi, niitä jotka listaavat kaiken pituudesta ja painosta työhistoriaan ja lempiruokaan, ja niitä jotka kirjoittavat tekstiinsä jotakin hauskaa ja nasevaa. Ei kun on vielä neljäskin porukka, Live Love Laugh Carpe Diem-aforismityypit. Kaikille löytyy kannattajansa, mutta jos tahdot pelata varman päälle, valitse joku muu kuin se aforismi.

Hyvä esittelyteksti on sellainen, josta vastapuoli saa jotain jutunjuurta. Omasta mielestäni parhaita ovat sellaiset pilke silmäkulmassa kirjoitetut heitot, koska usein sellaisten pohjalta aloitetuissa keskusteluissa on jo valmiiksi sopivan humoristinen pohjavire. Kattava lista kiinnostuksenkohteista antaa toki vastapuolelle lukuisia vaihtoehtoja keskustelunaloitukseen, mutta vaarana on, että keskustelusta tulee liian haastattelumainen ja vakava jotta se lähtisi kunnolla käyntiin. Eikä myöskään kannata kirjoittaa mitään "Tykkään hyvästä ruuasta ja matkustelusta" koska öö, niin kaikki muutkin, ei siitä saa mitään kiinnostavaa keskustelua irti.

Esittelytekstissä on myös hyvä mainita jos:

- hakee jotain tosi spesifiä seuraa, vaikka dominaa tai pelkkää panoseuraa

- on esim. avoimessa suhteessa tai muuten poissa ns. vapailta markkinoilta

- on lapsia

- on lähdössä viikon päästä vuodeksi vaihtoon.

Siinäpä ehkä ne tärkeimmät. Eiköhän noilla pääse jotenkin alkuun.

Ei kommentteja: