sunnuntai 12. marraskuuta 2017

Pojat on poikia, tytöt on lutkia

Ehkä eniten maailmassa ärsyttää seksuaalisuuden tuplastandardi, eli se, että säännöt eivät vieläkään ole miehille ja naisille samat. Mies saa painella muna ojossa ympäri kyliä panemassa kaikkea mikä liikkuu, vieläpä oikein kannustetaan niin tekemään, mutta kun nainen tahtoo harrastaa seksiä vapaasti, hän on vastuuton lutka, joka ei kunnioita itseään. Eikä sen arvonimen saamiseksi tarvitse edes panna ketään, vaan siihen riittää, että pukeutuu liian paljastavasti, meikkaa liikaa tai käy turhan paljon ulkona juhlimassa. Ihan vaan se, ettei suostu elämään jonkun toisten keksimien sääntöjen mukaan, voi tehdä naisesta lutkan.

Slutshaming on termi, jota käytetään seksuaalisuuttaan epäsovinnaisesti ilmaisevan naisen häpäisystä ja tuomitsemisesta. Ja nimenomaan naisten, sillä miehillä vastaavaa ilmiötä ei ole. Miehet ovat mitä ovat, naiset taas joko hyviä ja hyvin käyttäytyviä tai kevytkenkäisiä "huonoja naisia". Tuplastandardi näkyy jo siinä, että naiset "menettävät neitsyytensä", antavat pois jotain kallisarvoista, kun taas miehille ensimmäinen seksikerta merkitsee siirtymää poikuudesta miehuuteen, lapsesta aikuiseksi. Jostain syystä ajatellaan, että seksin harrastaminen on naisille vahingollista, saastuttavaa ja turmelevaa, kun taas miehille mukava ja nautintoa tuottava juttu.



Lutkaksi leimaaminen on vallankäyttöä, jolla yritetään osoittaa ettei naisen keho kuulu hänelle itselleen. Naiset nähdään edelleen jossain määrin objekteina, jotka ovat olemassa miehiä ja heidän nautintoaan varten. Nainen itsehän ei voi haluta seksiä, naisia kiinnostaa vaan rakkaus ja avioliitto, seksiä haluavassa naisessa on jotain pahasti vialla eikä sellaista kukaan vaimoksi halua. Monen miehen kanssa ollut nainen nähdään jotenkin "käytettynä", saastutettuna. Siksi hyvä ja kunnollinen nainen pitää jalat ristissä ja odottaa Sitä Oikeaa, joka on luultavasti pannut puolta maailmaa mutta mikäs siinä, kyllä miehet saa niin tehdä. Eikä se sitä paitsi niiden miesten vika ole, vaan naisten jotka kuljeskelevat julkisilla paikoilla lyhyissä hameissa. Ihan itseään saavat syyttää jos joku tulee ja raiskaa ja tappaa, mitäs laittoi huulipunaa ja korkkarit.

Minutkin on sillä lutkan arvonimellä palkittu. Joitain vuosia sitten, kun olin juuri löytänyt Tinderin, eräs silloinen kaverini sanoi olevansa minusta kovin huolissaan, kun minusta oli tullut niin "helppo ja halpa". Huolen perusteena oli se, että olin kuukauden sisään pannut kahta miestä ja käynyt treffeillä kolmannen kanssa. Kerran minulle myös huudeltiin jotain "paljonko maksaa" kun olin tulossa baarista kotiin mekko ja korkkarit päällä. Sen enempää en ole huorittelua tai "slutheimausta" saanut kuulla päin naamaa, mutta varmaan tämän bloginkin takia moni ajattelee selkäni takana että voi vittu mikä lutka. Mutta ei se haittaa. Minä, kuten moni muukin lutkaksi kutsuttu nainen, olen suorastaan ylpeä omasta lutkamaisuudestani ja siitä, etten mahdu vanhanaikaiseen naisen muottiin. Ei minua kiinnosta mitä kukaan ajattelee vaikkapa pukeutumisestani, käytän tasan niitä vaatteita joita haluan ja piste.



Eniten ärsyttää, että naisia lutkiksi leimaavat eniten toiset naiset. Toista haukkumalla saa nostettua itsensä kivasti jalustalle, pönkitettyä omaa kunnollisuuttaan ja soveliaisuuttaan. Oikeasti meidän pitäisi seistä yhtenä rintamana, tasa-arvoa ei saavuteta koskaan jos naiset painavat toisiaan alaspäin, mutta väkisinkin sitä tulee katsottua vähän vinoon sellaisia mauttoman lyhyessä pikkumekossa ja liian korkeissa koroissa hoipertelevia neitokaisia, joiden naama näyttää Picasson maalaukselta ja henki haisee siiderille. Sellaiset naiset vaikuttavat juuri siltä, että antavat kenelle tahansa joka älyää kysyä, mutta jos se heitä miellyttää, ei kenelläkään pitäisi olla siihen mitään sanomista. Vaikka minä en tee niin, en ole heitä parempi ihminen. Tyylikkäämpi kenties, vaikka nekin ovat vaan makuasioita.

Moni ajattelee olevansa varsin vapaamielinen ja seksipositiivinen, mutta kuitenkin samalla miettii, ettei tahtoisi seurustelukumppanikseen ihmistä, jolla on ollut paljon seksikumppaneita. Ja tiedän naisia, jotka slutsheimaavat itseään ja häpeilevät omaa seksikumppaniensa määrää. (Eikö siitäkin muuten ole se joku juttu, että naisten pitäisi aina jakaa se todellinen kumppanien määrä kolmella ja miesten taas kolminkertaistaa? Mitä sekin tästä asiasta kertoo...) Eli ei tarvitse edes käyttää sitä lutka-sanaa, slutsheimaukseen voi syyllistyä silti.

Älkää hävetkö, älkää tuomitko, älkää haukkuko. Antakaa lutkien elää rauhassa.

Lisäluettavaksi blogitekstejä ja artikkeleita, joita luin taustamateriaaliksi:

The Truth About Slut-Shaming

Slut-shaming - eli huorittelun anatomiasta

Tyttöenergian helmasyntinä slut-shaming: Shame on you, Rory Gilmore

Ei kommentteja: