Minusta taitaa lähteä jotakin kummallisia viboja, joilla houkuttelen parisuhteessa olevia miehiä, koska sellaiset kiinnostuvat minusta todella usein. Ihan oikeasti, nyt ei puhuta mistään parista yksittäistapauksesta, vaan niin on oikeasti käynyt monta kertaa. Ja se harmittaa, koska en tee mitään sellaisten ihmisten kiinnostuksella, jotka eivät kuitenkaan halua suhdetta kanssani.
Parisuhteen ulkopuoliset ihastukset ovat tosi normaali asia. Minä jos joku sen tiedän, koska olen niin monta monituista kertaa saanut olla se ihastuksen kohde, tai ainakin jonkinlainen seksifantasia. Varattujen miesten märkä päiväuni. Kerrankin yhden bileillan aikana tuli ensin yksi tyyppi kertomaan, että voisi mielellään vaihtaa tyttöystävänsä minuun, ja parin tunnin päästä toinen tunnustamaan, että vähän on ihastusta ilmassa. Siis kaksi jätkää yhdessä illassa. Arvatkaa kuinka monta kertaa joku sinkkumies on tullut kertomaan vastaavaa? Jep, enpä muista yhtäkään tapausta. Mitä ihmeen signaaleja oikein lähetän, kun joudun näihin tilanteisiin?
Oma lukunsa ovat myös vanhat heilani, jotka ovat tahoillaan alkaneet seurustelemaan. Tapasin yhden tällaisen tapauksen kesällä festareilla, eikä siinä kauhean kauaa mennyt, kun tyypin kädet lähtivät jo vaeltamaan toppini helman ja housujeni vyötärön välisellä paljaalla ihokaistaleella. Tyttöystävä odotteli toisella puolella festarialueella janoisena, ja tyyppi vaan hiplasi selkääni. Okei, hänen humalatilansa oli aikamoinen, mutta silti. Aika moni entinen heilani on löytänyt tyttöystävän nopeasti meidän tapailumme päätyttyä, mutta kuitenkin laitellut sitten viestejä että olipas meillä hyvää seksiä ja kyllä sitä vähän on ikävä. Eli parisuhteeseen en kelvannut, mutta kanssani voi kuitenkin vähän lähetellä tuhmia viestejä tyttöystävän selän takana, ettei elämä ihan liian tylsäksi kävisi. Feels good man. Onko tästä nyt sitten pääteltävä, että kahtiajako pantavien naisten ja vaimomatskun välillä on oikeasti olemassa miesten päissä, ja että kuulun näköjään tuohon ensiksi mainittuun porukkaan?
|
Mistä nappulasta pitää painaa, että saisin varattujen miesten houkutteluvibat pois päältä?
|
Valitin tuon festarikokemuksen jälkeen asiasta yhdelle kaverilleni, joka on alunperin tutustunut minuun ollessaan parisuhteessa – ja kyllä, ollut minusta silloin kiinnostunut. Story of my life, sanoinko jo? No, joka tapauksessa, sanoin hänellekin että en vaan jaksa tätä, miksi olen varatuille miehille kuin joku hemmetin konjakkipullo alkoholistille, hunaja kärpäselle, ilmainen ämpäri suomalaisille. Hän kysyi, että miksi se on huono juttu. Että eikö ole kivaa, kun miehiä pyörii ympärillä. No ei ole, koska mitä ihmeen iloa minulle on siitä, että joku toiseen ihmiseen sitoutunut kuolaa minun perääni? Se ei hyödytä minua mitenkään, koska siitä kiinnostuksesta ei koskaan voi kehittyä mitään sen suurempaa. Yhtäkään tyttöystävää ei ole koskaan jätetty minun vuokseni, enkä sitä haluaisikaan, en tahdo rikkoa parisuhteita. Sitä paitsi en mitenkään pystyisi suhteeseen sellaisen miehen kanssa, koska pelkäisin aina, että hän tekee saman minulle. Eikä kumppanin vaihtaminen lennosta ole mielestäni muutenkaan erityisen hyvä idea, vaan pieni tuumaustauko välissä on yleensä ihan paikallaan. Mihinkään pettämiskuvioihinkaan en ole halunnut sekaantua, vaikkei siinä minun puoleltani olisikaan varsinaisesti mitään väärää. Joten ainoa hyöty, mitä näiden varattujen miesten kiinnostuksesta saan, on se pienenpieni itsetuntoboosti. Eikä sekään jaksa ilahduttaa enää, kun mietin vain mikä minussa on vikana, kun olen kiinnostava ja haluttava vain varattujen silmissä.
Ensimmäinen ajatus itselläni oli tietysti se, että tämän on pakko johtua tästä blogista. Totta kai edustan miehille pelkkää seksiä, kun kirjoitan ja puhun siitä niin avoimesti. Mutta syy ei ole blogissa, ainakaan suoranaisesti, sillä eivät kaikki miehet ole tienneet että kirjoitan. Ehkä syyllinen on kuuluisa seksiaura, josta puhuimme paljon seksuaalineuvojakoulutuksessa: meidän kaikkien ympärillä tuntui leijuvan jatkuvasti jotain, joka kannusti ihmisiä puhumaan seksiasioista kanssamme ja ainakin minun tapauksessani myös ehdottelemaan niiden harrastamista. Omassani on selkeästi jokin kielletyn hedelmän tuoksu, kun se houkuttelee erityisesti niitä, jotka ovat lupautuneet toisille.
Mutta voi hyvänen aika kun olisi mukavaa, että joku sellainenkin mies kiinnostuisi minusta, jolla ei jo ole tyttöystävää!
Olen ihmetellyt tätä asiaa täällä blogissani aikaisemminkin, lue siitä
täältä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti