Muistan hyvin, kun teininä sitä saatettiin käyttää tuntikausia pelkkään pussailuun. Suudeltiin ja kiehnättiin vaan, jos nyt ei ihan kaikki vaatteet aina päällä, niin housut jalassa kuitenkin. Ja olihan se ihanaa. Välillä jopa niin ihanaa, että jos jätkä kiehnäsi päälläni sopivassa kulmassa, saatoin lauetakin. Varmaan sen takia en hirveästi kiirehtinytkään varsinaisen yhdyntäseksin aloittamista, ja miksi olisinkaan, olihan tämä pitkäkestoinen pussailu ja kuivapaneminen itselleni paljon tyydyttävämpää kuin se teinien pari minuuttia kestävä räpellys, joka ehkä etäisesti muistutti panemista. Toki nyt vanhemmiten sitä on tutustustunut seksin saloihin sen verran enemmän, että ihan mielellään ottaa ne housutkin pois, mutta kaipaan välillä sitä kiireetöntä pussailua. Joidenkin miesten kanssa homma tuntuu meinaan menevän nykyään niin, että aluksi pussaillaan noin kaksi sekuntia, jonka jälkeen miehen käsi vaeltaa pikkareihini ja alkaa räpeltää rutikuivaa pilluani, joka ei mitenkään olisi ehtinyt kiihottua saamallaan varoitusajalla. Tosi nautinnollista.
Ensisuudelmaa edeltävä jännitys on ihan omanlaisensa tunne. Ihana, ja samalla super kuumottava. Jännitän ensimmäistä suudelmaa usein paljon enemmän kuin ensimmäistä seksikertaa: osin siksi, että usein ne tapahtuvat varsin lyhyen ajan sisällä toisistaan (jälleen todiste siitä, ettemme vaan osaa enää pussailla ilman, että se johtaa seksiin), mutta vielä enemmän siksi, että suudelmasta voi päätellä aika paljon siitä, miten seksi tulee sujumaan. Välillä se ensimmäinen huulikontakti on kömpelö, hampaat osuvat yhteen ja vähän haetaan sitä tuntumaa toiseen, mutta yleensä se lähtee aika nopeasti sujumaan, jos on sujuakseen. Ja hyvä ensisuudelma ennakoi yleensä sitä, ettei seksikään ihan huonoa ole. Ei se ihan sataprosenttinen lupaus kuitenkaan ole, mutta sen tiedän, ettei huonosta suudelmasta ole koskaan seurannut hyvää seksiä.
 |
Olisin halunnut laittaa tähän jonkun kivan pussailukuvan, mutta ei nyt ollut pusukaveria tähän hätään, niin tuli tällainen. |
Huonoja suutelijoita on kaikenlaisia. Toiset tunkevat kielen kitalakeen asti tai nuolevat koko naaman silmäripsiä ja kulmakarvoja myöten, toiset taas pussaavat huulet kuivina ja niin supussa että tuntuu kuin suutelisi 150-vuotiasta maakilpikonnaa. Sekin on kamalaa, kun joku suutelee seksin aikana niin innokkaasti että tuntuu kuin happi loppuisi. Oma pohjanoteeraukseni on jätkä, joka parin kömpelön suudelman jälkeen kysyi minulta ihan tosissaan, tykkäänkö suudella mieluummin ylä- vai alahuulta. Siis mitä, olenko missannut jotain, kun en ole ikinä tullut ajatelleeksi että pitäisi valita jompikumpi?Tuijotin jätkää äimän käkenä, mutta ilmeisesti hän oli tosissaan, koska ilmoitti tykkäävänsä itse alahuulesta enemmän. Hänen suutelemisensa tarkoitti siis käytännössä sitä, että alahuuleni oli tiukassa puristuksessa hänen huultensa välissä, ja minä raavin omaa ylähuultani hänen viiksiinsä yrittäessäni epätoivoisesti liikuttaa huuliani siten, kuin olen tottunut suudellessani liikuttamaan. Ei varmaan yllätä, ettemme koskaan päätyneet sänkyyn asti. Huono suudelma on todellakin turn-off, ja tuo niistä kaikkien aikojen pahin.
Olen toisaalta saanut kokea myös sen toisen ääripään, sellaisen jalat alta-suudelman. Eikä se ollut mikään metafora, vaan polveni oikeasti notkahtivat ja jouduin ihan oikeasti ottamaan viereisestä pöydästä tukea, kun tämä jätkä suuteli minua ensimmäisen kerran. Sama toistui joka kerta, kun pussailimme. Seksi hänen kanssaan ei ollut mitään maatamullistavan ihmeellistä, vaikka kyllä hyvää (ja on ehkä mainittava, että alkoholilla saattoi olla osuutta asiaan), mutta ne suudelmat, oijoi. Siinä on jotain, mitä voin muistella vanhana mummona kiikkustuolissa. Aivan varmasti mieleenpainuvampi kokemus kuin kaikki random yhden illan juttuni yhteensä.
Näistä kirjoittaessa sitä melkein toivoisi, että olisi joku pussailukaveri tuossa vieressä. Täytyy varmaan mennä pussailemaan kissaa.
Lue tarina ensisuudelmastani ja parista muusta mieleenpainuvasta suuteloinnista täältä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti