torstai 19. heinäkuuta 2018

Olenko oikeasti seksipositiivinen?

Ajattelen olevani seksipositiivinen. Se tarkoittaa, että minusta jokaisen pitäisi saada harrastaa tai olla harrastamatta seksiä juuri niin monen ihmisen kanssa kuin haluaa, eikä se tee kenestäkään toista parempaa tai huonompaa ihmistä. Siitä huolimatta mietin välillä tosi paljon sitä, mitä ihmiset minusta seksiseikkailujeni vuoksi ajattelevat. Ikään kuin slutsheimaan itseäni. Miksi teen niin?

Seksipositiivisuuteen kuuluu ajatus siitä, että seksin ei tarvitse aina olla mitään maata mullistavan ihmeellistä ja merkityksellistä, eikä siihen tarvitse liittyä rakkautta tai muitakaan tunteita. Seksiä voi harrastaa ihan vaan siksi, että se on kivaa. Tärkeintä seksipositiivisuudessa on mielestäni se, että se potkii persuksille vanhoja käsityksiä miehistä, jotka tulevat ja ottavat, ja naisista, joka lankeavat ja antavat. Seksipositiivisen ajattelun mukaan äännöt ovat samat kaikille sukupuolille, eli kenen tahansa pitäisi saada olla seksuaalisesti juuri niin aktiivinen kuin haluaa ilman pelkoa siitä, että "menettää maineensa" tai leimaantuu. Koko homman pointti on rennompi suhtautuminen seksiin: siitä ei tarvitse  aina tehdä isoa numeroa.

mustikkakeitto ruisrock fishnet
Näin häpeämättömäksi tyypiksi häpeilen joskus vähän liikaa.

Minä elän seksipositiivisen ajattelun mukaan. Harrastan seksiä niiden ihmisten kanssa joita haluan, enkä siinä hetkessä koskaan mieti, mitä kukaan ulkopuolinen asiasta voisi ajatella. Mutta jälkikäteen iskee joskus morkkis: taas yksi säätö lisää, eikö niitä ollut jo tarpeeksi, mitä minusta nyt ajatellaan. Pahinta on silloin, jos panen jotakuta samaan kaveriporukkaan kuuluvaa ja kuumotan, mitä tyyppi kertoo minusta yhteisille kavereillemme. Välillä mietin sitäkin, oliko joku tyyppi tarpeeksi "laadukas" minulle, sellainen valloitus jolla kannattaa ylpeillä, vai sellaine josta kannattaa pysyä hiljaa. Pelkään, että ihmiset pitävät minua helppona ja halpana, jos lankean miehiin, jotka ovat "oman tasoni alapuolella". Hirveää pinnallista paskaa. Millään sellaisella kuin seksikumppanin ulkonäkö tai sosiaalinen status ei pitäisi olla mitään merkitystä, jos se seksi on kivaa. Mutta totuus on, että häpeänkin yleensä vain niitä tapauksia, joiden kanssa olen saanut huonoa seksiä. Ilmeisesti voin siis nautiskella seksistä rennosti ilman huolta silloin kun se on hyvää, mutta yhtä kasuaalisti en kehtaa myöntää sitä, jos kohdalle sattuu huonompaa. Pidän seksiä siis kuitenkin jollain lailla isompana juttuna kuin seksipositiivisuudessa ajatellaan.

Toki myös ympäristöllä on merkitystä siinä, kuinka seksipositiivisesti voi maailmaa katsella. Hankalaahan siinä on rennosti nauttia kasuaalista seksistä, jos lähipiiri tuomitsee sellaisen. Omalla kohdallani kyse ei kuitenkaan ole siitä, koska minulle on monta monituista kertaa sanottu, ettei tarvitsisi stressata niin paljon. Ja kun se minulle ääneen sanotaan, alan itsekin ihmetellä, miksi vaivasin asialla päätäni alkuunkaan. Sehän oli vain seksiä, ei sillä ole mitään väliä. Koska sillä ei ihan oikeasti ole mitään väliä. Jokainen seksikokemus ei muuta maailmaa eikä ole edes mitään kiiman ilotulitusta, joskus se on vaan semikiusallista jyystämistä jonka mieluiten vaan unohtaisi jälkeenpäin, mutta ei se mitään. Välillä sitä tulee harrastettua paskaa seksiä epäkiinnostavien miesten kanssa, mutta nekään kokemukset eivät tee minusta helppoa tai langennutta tai mitenkään "heikomman tasoista". Sellaista sattuu ja ne tilanteet pitäisi voida kuitata vaan toteamalla, että nyt meni metsään, parempi onni ensi kerralla. Ei pitäisi jäädä murehtimaan mitä ihmiset sanovat. Vähän sama kuin tilaisi ravintolassa pahaa ruokaa, ei siitä ketään tuomita tai kukaan sitä häpeä.

Suutarin lapsilla ei ole kenkiä, mutta ehkä tämä seksibloggaaja voisi ottaa itseään niskasta kiinni ja alkaa elää kuten opettaa, seksipositiivisten ajatusten mukaisesti.

tiistai 17. heinäkuuta 2018

Mitä tehdä seksileluille eron jälkeen?

Emme asuneet entisen poikaystäväni kanssa yhdessä, joten eromme oli siinä mielessä siisti ja helppo, kun ei tarvinnut pistää lusikoita jakoon. Ratkaistavaksemme tuli kuitenkin eräs sellainen pulma, johon en ollut aikaisemmissa eroissani törmännyt: mitä tapahtuu yhdessä hankkimillemme seksileluille? Mitä yleensä eron jälkeen tehdään yhteisille leluille, kumpi ne saa vai heitetäänkö ne pois? Entä mitenköhän tulevat kumppanit mahtavat suhtautua sängyn alla olevaan laatikkoon, josta löytyy edellisessä suhteessa käytettyjä leluja?

Sisällä käyneet lelut vaihtoon

Ensimmäisenä tulee mieleen vaan hyvin vahva ei sille, että käyttäisin jonkun uuden miehen kanssa vaikka hänen eksänsä dildoja tai muuta vastaavaa. Minä en halua sisälleni mitään, mikä on jo ollut jossakussa toisessa. Paitsi no, sen miehen munan, mutta jotenkin se on niin eri asia kuin lelut. Lelu tuntuu paljon henkilökohtaisemmalta, ja jotkut leluissa käytettävät materiaalit ovat sellaisia, ettei niiden yhteiskäyttö ole kovinkaan hygieenistä. Pitäisin siis kaikki sisään työnnettävät tai muuten sukuelinten alueella käytettävät lelut henkilökohtaisina, eli erotilanteessa ne saisi se osapuoli, jonka sisälle niitä on tungettu.

On kuitenkin vaikka mitä sellaisia leluja ja välineitä, joiden käytölle uuden kumppanin kanssa ei ole mitään hygieenistä estettä. Meillä lähes kaikki yhteiset lelumme olivat sellaisia, joita kumpikin voisi käyttää ja jotka kumpikin olisi voinut ottaa, joten jaoimme ne sillä periaatteella, että kumpikin sai suunnilleen yhtä paljon. Vaihdettiin samalla muutama sana siitä, millaisia ajatuksia lelujen käyttö uusien kumppaneiden kanssa herättää ja miltä tuntuu tietää, että toinenkin käyttää niitä tulevaisuudessa muiden kanssa.

handcuffs nipple clamps sextons
Tässä pieni osa niistä leluista, jotka minä sain pitää!

Muistuttavatko yhteiset lelut eksästä?

Seksilelut ja -välineet ovat sen verran kalliita, ettei niitä viitsi koko ajan olla ostamassa lisää, emmekä mekään halunneet heittää lelujamme pois vaan siksi, ettemme käytä niitä enää yhdessä. Toisaalta olisi myös ymmärrettävää, jos joku haluaisi eron sattuessa aloittaa mieluummin puhtaalta pöydältä ja hankkiutua eroon leluista, jotka saattavat muistuttaa eksästä. Jotenkin niistä yhdessä ostetuista tai vaikka toiselta lahjaksi saaduista leluista voi tulla se toinen ihminen mieleen niin vahvasti, että tuntuisi kuin hänkin olisi mukana siinä seksitilanteessa missä leluja käytetään jonkun uuden ihmisen kanssa. Ei niin kivaa, ellei satu haaveilemaan kolmen kimpasta eksänsä kanssa. Ja toki myös sillä uudella kumppanilla saattaa käydä mielessä ajatuksia siitä, mitä niillä leluilla on mahdollisesti aikaisemmin tehty, eikä sekään välttämättä ole mikään haluja nostattava mielikuva. Uskoisin kuitenkin, että mitä normaalimpi ja tutumpi asia lelut itselle ovat, sitä vähemmän ajatus niiden aikaisemmasta käytöstä häiritsee. En usko, että itselläni heräisi mitään mustasukkaisia ajatuksia kenenkään tapailemani miehen leluvarastosta. Olisin todennäköisesti vain tyytyväinen.

Yhteisten lelujen jakaminen voi myös olla ikävää, jos miettii paljon sitä mitä toinen tulevaisuudessa niillä leluilla tekee ja kenen kanssa. Voi tuntua houkuttelevammalta vain heittää kaikki menemään kuin antaa niitä eksälle muiden kanssa käytettäväksi. Tavallaan en kuitenkaan ymmärrä sitä, koska todennäköisesti se eksä tulee harrastamaan seksiä jonkun toisen kanssa ennemmin tai myöhemmin riippumatta siitä, omistaako hän kasan leluja vai ei, ja todennäköisesti hän hankkisi pois heitettyjen tilalle uudet lelut jos sellaisia kokisi tarvitsevansa. Käytännössä kyse olisi siis vaan siitä, että haluaisi aiheuttaa eksälleen ylimääräistä vaivaa ja rahanmenoa pakottamalla hänet hankkimaan uusia leluja poisheitettyjen tilalle. En ymmärrä sellaista pikkumaisuutta, ja onneksi minulla ja eksälläni on niin hyvät välit, ettei tarvinnut mistään sellaisesta murehtia hetkeäkään.

Voiko mies omistaa vibraattoreita?

Minä pidän seksilelujen omistamista aika tavallisena, mutta toisille lelut voivat olla aika erikoinen ja jännittävä juttu. Mietittiin eksäni kanssa sitäkin, mitä meistä nyt mahdollisesti ajatellaan, kun meiltä kummaltakin noita leluja nyt löytyy. Mitä jos joku säikähtää leluja niin, että koko seksi jää harrastamatta?

Kuten sanoin jo aiemmin, minua ei yhtään haittaisi tapailla miestä joka omistaa leluja, vaan se olisi mielestäni pelkästään positiivinen juttu – tiettyyn rajaan saakka. Pitäisin kyllä jossain määrin outona, jos miehellä olisi kaapissaan vaikka vibraattoreita tai muita sellaisia leluja, jotka olisivat olemassa selkeästi vain hänen naiskumppaneitaan varten. Niin hyvinvarusteltu tyyppi olisi jo vähän karmiva. Hieman voisin säikähtää myös sellaista 50 Shades-tyyppistä BDSM-leikkihuonetta, mutta sellaisia tulee vastaan kyllä niin harvoin, että varmaan alkujärkytyksen jälkeen uteliaisuus kuitenkin voittaisi. Toki kunnon bondageluolaa arvostaakseen pitää olla itsekin kiinnostunut kyseisestä asiasta, eli jos joku vaniljaseksin ystävä löytäisi kumppaninsa mittavan köysi- ja piiskakokoelman, hän voisi ymmärrettävästi pikkuisen kauhistua, kun taas joku toinen vaan innostuisi. Tavallaan on siis hölmöä murehtia siitä, mitä joku toinen omista leluista ajattelee, koska jos mieltymykset eivät kohtaa, seksi ei toimi oli siinä leluja tai ei. En viitsi itse huolehtia hirveästi, koska uskon kyllä löytäväni suht helpostikin miehiä, jotka tykkäävät samanlaisesta seksistä kuin minä ja joille lelutkin ovat vain plussaa. Enhän kuitenkaan omista mitään anaalihelmiä tai strap onia, joiden voisin jo ymmärtääkin säikäyttävän. Kokoelmistani ei myöskään löydy jättimäisiä dildoja, jotka voisivat ottaa joidenkin miesten itsetunnon päälle, joten uskon olevani aika turvallisilla vesillä. Jos joku nyt säikähtää nänniketjua tai pinkkiä pupuvibraa, niin sille ei sitten voi mitään.

Tästä aiheesta ei muuten löytynyt hirveästi mitään hakutuloksia, joten jos joku päätyy tähän tekstiin vastauksia kaivaten, suositukseni on seuraava: tee mitä teet, mutta älä säästä tyttöystävän dildoja. Sillä pääsee jo pitkälle.

ps. Instan puolella on käynnissä arvonta blogin 3-vuotissynttäreiden kunniaksi! Käy katsomassa @teekutsuillablogi ja osallistu! ;)

perjantai 13. heinäkuuta 2018

7 x eron hyvät puolet

Tämä kesä on ollut parisuhteiden kannalta huono, sillä kaveripiirissänikin on erottu eivätkä kanssabloggaajanikaan ole siltä välttyneet. Kaikenlaisesta paskasta selviää yleensä vähän paremmin, kun keskittyy positiivisiin asioihin, ja sen on oivaltanut myös Mua lemmitkö vielä, Kustaa-blogin Tiia, joka julkaisi blogissaan listan eron hyvistä puolista. Pahimman erotuskan keskellä niitä ei tosiaankaan ole helppo keksiä, mutta Tiia onnistui siinä, ja on taito sinänsä pystyä olemaan hauska myös silloin, kun vaan sattuu ja itkettää. Tiiasta inspiroituneena päätin tehdä oman listan vastaavista jutuista.

Hyvät puolet eroamisessa:

1. Tulee tehtyä paljon enemmän kaikenlaista, lähdettyä spontaanisti ulos ja nähtyä kavereita, kun toinen vaihtoehto on tuijottaa Netflixiä yksin kotona jäätelöpurkin kanssa.

2. Parisuhteessa olevat kaverini saavat viihdyttää itseäni selaamalla Tinderiäni. Ja nyt voin taas tehdä niitä kyselypostauksia, missä haastattelin matchejani! Kiinnostaisiko lukea esimerkiksi tämän kaltaisia reportaaseja?

3. Voin toteuttaa kaikki ne seksifantasiat, joihin ei parisuhteessa ollut mahdollisuutta. Vaikka tuskin uskallan.

4. On tosi paljon enemmän sanottavaa tänne blogiin. Ilmeisesti suurin taide todellakin syntyy tuskan kautta.

orvokki


5. Minun ei tarvitse enää hyväksyä sitä, että olen parisuhteessani aina ensimmäisenä heräävä osapuoli. Vaikka todennäköisesti ikävöin eksäni aamu-unisuutta kovasti siinä vaiheessa, kun seuraava mieheni on joku urheiluhullu joka herää sunnuntaiaamuisinkin kuudelta lenkille. Toisaalta sekin olisi ehkä parempi kuin tätä edellinen eksäni, jonka kanssa seurustelin parikymppisenä ja joka halusi joka sunnuntai lähteä kirkkoon. Kyllä, hänestä tulee pappi ja minä olen seksibloggari. Ai miten niin kasvettiin erillemme?

6. Saan tehdä ihan mitä huvittaa. Voin mennä vaikka alasti kylpyyn kahden miehen kanssa tai syödä yksin pussillisen juustonaksuja eikä tarvitse tarjota kenellekään.

7. Vaikka eroaminen oli ikävää, olen silti helpottunut, kun sentään tiedän missä mennään. Ennen eroa ei ollut kivaa, kun en käsittänyt mitä tapahtuu ja koko ajan ahdisti, ja samaan aikaan piti vielä lukea pääsykokeisiinkin. Ihme kyllä pääsin kaikesta huolimatta kouluun!

Hurjasti tsemppiä kaikille teille vastikaan eronneille, kyllä se siitä helpottaa! Itse voin jo paljon paremmin, paremmin kuin odotinkaan, kyllä se elämä lopulta aina voittaa. <3

keskiviikko 11. heinäkuuta 2018

Kiiman paluu

Muistatteko vielä, mitä tämä tarkoittaa?

kinuskivanukas

Jep. Jälleen kerran tilanne on se, että joudun lääkitsemään miehenkipeyttäni vanukkaalla. Tämä kinuskivanukas on siis toiminut täällä blogissani symbolina puutteessa olemiselle, ja se on esiintynyt aikaisemmin keväällä 2016 sekä syksyllä 2015. Noista edellisistä kerroista on sen verran aikaa että kinuskipurkin ulkomuoto on ehtinyt muuttua, mutta sisältö on samaa tavaraa. Ei se ikinä kovin hyvin ole näihin tilanteisiin auttanut, mutta hyvää se on.

Olen toipunut erosta jopa yllättävän hyvin, mutta aluksi olin tietysti todella rikki ja se tarkoitti myös sitä, ettei seksikään juuri kiinnostanut. Tai ainahan se vähän kiiinnostaa, mutta ajatuskin jonkun toisen miehen panemisesta tuntui oudolta puolentoista vuoden suhteen jälkeen. En siis halunnut kiirehtiä turhaan, vaan päätin odottaa kunnes tuntisin olevani valmis ja harrastaa seksiä vasta sitten kun enemmän haluttaisi kuin pelottaisi. Odottaminen oli hyvä päätös, mutta en odottanut valmiuden tunteen olevan niin äkkiarvaamaton: eräänä aamuna nimittäin vaan heräsin ja tajusin, että jahas, tässähän on muuten oltu reilusti yli kuukausi ilman seksiä. En ollut ajatellut asiaa aikaisemmin, koska erotuska ja muut sekavat tunteeni olivat peittäneet kiimaisuuden alleen, mutta niiden hälvetessä se kehooni kertynyt seksuaalienergia jotenkin vaan ryöpsähti esiin ja yhtäkkiä olikin vaikeaa ajatella yhtään mitään muuta.

jacky makupala 
Yritin tietysti helpottaa oloani ensin kotikonstein. Mutta kun olin yhden päivän aikana tullut jo kolmesti eikä kiima tuntunut hellittävän ollenkaan, oli pakko ottaa järeämmät aseet käyttöön ja lähteä etsimään helpotusta kodin ulkopuolelta. Että nyt on sitten se eron jälkeinen uuden miehen kanssa paneminenkin hoidettu alta pois. Se auttoi hetkeksi, mutta seuraavana päivänä kiima palasi. Tilannetta pahensi vielä ovulaatio, jonka aikana näin monta yötä putkeen hulluja seksiunia ja pidättelin itseäni etten väkisinmaannut kadulla vastaan käveleviä miehiä. Jodelin @miesjumalat-kanavan bokserikuvat aiheuttivat aikamoista värähtelyä pöksyissä, vaikka normaalisti en vähäpukeisista vai varsinkaan peniskuvista juurikaan syty. Vanukasta ja muuta hyvää kului, kun yritin harhauttaa itseäni ajattelemaan muita asioita, mutta vaikeaa se oli, kun kiima tuntui suorastaan sellaisena fyysisenä paineena. Huh.

Vanukkaita paremmin taitaa toimia kuitenkin se, että tekee jotain, jolla saa ajatukset muualle. Esimerkiksi viime viikonloppuna Ruisrockissa en miettinyt seksiä juuri ollenkaan, vaan keskityin täysillä juhlimiseen ja siitä selviämiseen. Vähän olisin silti halunnut oman festariheilan, ei siksi että olisimme voineet panna jossain haisevassa bajamajassa, mutta olisi vaan ollut kivaa tutustua johonkuhun, hengailla yhdessä ja katsella keikkoja käsi kädessä. Ehkä tätä kiimaisuuttani ei siis saakaan tyydytetyksi pelkällä seksillä, vaan tarvittaisiin mukaan ripaus festariromantiikkaa tai jotain muuta jännittävää. Rakastan nimittäin sitä kutkuttelevaa tunnetta, kun tapaa uuden ihmisen ja kaikki on uutta ja jännittävää ja ihmeellistä, enkä ole saanut kokea sitä tosi pitkään aikaan. En tajunnut kaipaavani sitä vielä, koska kuvittelin etten voisi vielä pitkään aikaan ihastua kehenkään, enkä varmaan pystykään, mutta silti kaipaisin jotain pientä sutinaa. Ei pelkästään mitään ennalta sovittua friends with benefits-tyyppistä kuviota mitä luulin haluavani, mutta ei sellaisessa ole mitään jännittävää. Tai sellainenkin kyllä kävisi, jos seksi olisi tosi hyvää.

vanukas
Tässä teille puhkirakasteltu vanukas!
Toinen hyvä tapa saada ajatukset muualle on saada jostain mystinen kuume, joka vie kaikki loputkin festariviikonlopun verottamat voimat. Tosin nyt kuume on laskenut sen verran, että kiimaisia ajatuksia alkaa taas virrata mieleen. Ei kai tässä auta muu kuin painua kauppaan ostamaan vanukasta.

ps. tässä tekstissä ei esiinny vanukasta, mutta liippaa läheltä, ja kuvaa tämänhetkisiä fiiliksiäni ihan hyvin. Näköjään vähän toistan itseäni, mutta minkäs sille voi, kun samanlaisia juttuja tulee käytyä useaan otteeseen läpi.

torstai 5. heinäkuuta 2018

Eroottinen tarina: Mökkiyö

Toivottavasti ne lukijani, jotka aikoja sitten toivoivat minulta eroottisia tarinoita, ovat vielä kuulolla, sillä nyt olisi sellaista tarjolla! Tarinan on kirjoittanut lukijani Merja, joka kirjoittaa suosittua Hirsitalon emäntä-blogia, ja joka toivoi tarinaansa julkaistavaksi täällä minun blogissani, jonne se paremmin sopii. Kiitos tarinasta Merjalle, toivottavasti pidätte siitä!

Mökkiyö

Käännyn suvun mökille vievälle metsätielle, ja olen auttamatta myöhässä. Tuskin moinen edes maata kaataa, vaikka äiti vannotti olemaan ajoissa paikalla. Korkeintaan missasin ensimmäiset grillimakkarat. Mökkiä ympäröivä tontti on täynnä autoja, ja joudun hieman miettimään mihin oman koslani parkkeeraan. Sopiva varjoisa paikka löytyy aika nopeasti koivujen katveesta, ja siihen jätän autoni.

Heitän punaisen hupparini etupenkille, ja nostan auton tavaratilasta urheilukassin, johon olen pakannut kaikenlaista tarpeellista yöpymistä varten. Lisäksi nappaan mukaan ilmapatjan jolla aion nukkua, sekä kassillisen petivaatteita. Heitän kamppeeni mökkiin vapaaseen nurkkaan samalla sukulaisia moikkaillen, ja lähden etsimään äitiäni.

Löydänkin hänet laiturin penkiltä istumasta tätini kanssa. Vaihdan muutaman sanasen, ja hän kehoittaa minua hakemaan ruokaa grillikodasta. Suunnistan kodalle, ja silloin näen sinut. Juttelet rennosti jonkun toisen miehen kanssa jota en tunnista. Moikkaan epävarmasti. Käännyt katsomaan ja tervehdit takaisin hymy huulilla. Olet nostanut aurinkolasit otsalle ja näytät hyvältä. Kysyt, tuliko minulle nälkä ja että saavuinko juuri. Juttelemme hetken, ja menen sitten posket punoittaen hakemaan kodasta syötävää.

Osa porukasta on lähtenyt saunomaan, toiset ovat avanneet jo auton takaluukun ja kaivelevat juomiaan. Heitän kertakäyttöastiat isoon roskasäkkiin, joka on jätetty aidantolppaan roikkumaan. Vieressä on oma säkkinsä tölkkejä ja pulloja varten. Olen iltaan varautunut parilla lonkerolla. Etsin katseellani sinua, ja totean että olet ehkä mennyt saunaan. Löydän serkkuni, ja lähden hänen luokseen. Tavallaan en kiinnostu hänen seurastaan, mutta koska hän on sinun vaimosi, hakeudun samaan porukkaan. Te menitte naimisiin muutama vuosi sitten, vaikka jotain jäi kesken meidän välillämme.

Nyt me vain kierrämme toisiamme kuin kissa kuumaa puuroa. Keskustelut ovat pinnallisia, katseet pikaisia. Oikeastaan joka kerta, kun katson silmiisi, käännät katseesi pois. Mitä se tarkoittaa? Kuitenkin jäät kiinni kun joka välissä minua vilkuilet. Olin oikeassa, sieltä sinä tulit saunasta parin muun miehen kanssa. Kaikilla on juoma kädessä, sormuksesi kimaltaa ilta-auringossa. En ole katkera, olen surullinen ja kaipuu tekee minut sairaaksi.

Avaan pahantuulisena lonkeron, ja menen laiturille istumaan tätini koiran kanssa. Se heiluttaa minulle häntäänsä ja tunkee päänsä syliini. Rapsutan sitä korvien takaa, ja tunnen oloni jo paremmaksi. Ainakin voin yrittää nauttia tästä illasta kaikesta huolimatta. Kiroan typeryyttäni jäädä haaveilemaan varatusta miehestä.

Lähden vaeltelemaan päämäärättömästi, ja törmään äitiini. Irvistän, sillä hän on humalassa kuin mikä. Hän nauraa äänekkäästi ja selittää siskolleen jotain, joka on aivan yhtä humalassa. Raavin korvaani vaivautuneena, kun kuulen yhtäkkiä takaani melua. Sinä tulet sieltä serkkuni ja parin muun kanssa, ja tarjoat huikkaa oluestasi. Näytän omaa lonkeroani ja kippistämme.

Käyn heittämässä tyhjän lonkeropullon autooni, ja avaan samalla toisen – sen viimeisen. Istun autoon ja alan selata Facebookia. Jospa vain jättäisi tämän tähän, ja lähtisi kotiin? Serkkuni tulee istumaan viereeni ja kysyy, miksi yksin täällä istun. Valehtelen, että pääni uhkaa tulla kipeäksi. Päätän sittenkin laittaa musiikkia soimaan, ja jammailemme hetken autossa. Serkkuni lähtee käymälään ja minä jään yksin autoon. Radio soittaa E-Typen Here I go again ja sitten tulee itku.


Äskeisestä heikosta hetkestä selvittyäni suuntaan mökkiin laittamaan petiä valmiiksi. Sekoan vain hetkellisesti joka kerta kun näen sinut, mutta se menee kyllä ohi. Laitan ilmapatjan täyttymään, selvitän lakanat, peiton ja tyynyn. Huomaan serkkuni laittavan nukkumapaikkaa valmiiksi ja nakkaan patjani toiselle puolelle. Ollaan sitten lähekkäin edes näin!

Herään kesken unen siihen, että peittoni heilahtaa. Säikähdän ja pidätän hengitystäni, mutta esitän nukkuvaa. Täytyy olla jo aamuyö. Joku mönkii viereeni peiton alle. Odotan. Varovasti käsi kiertyy ympärilleni, ja näen sormuksesi. Tunnistan sinut heti. Olen jo aikeissa ilmoittaa, että vaimosi nukkuu viereisellä sängyllä, mutta sen sijaan päätänkin olla hiljaa ja esittää edelleen nukkuvaa.

Sydämeni pamppailee. Villeissä haaveissanikaan en uskonut tapahtuvan tällaista. Siirrät kätesi peiton alle, uumani päälle. Ihoni nousee kananlihalle. Kun huomaat, etten vastustele, liu’utat kättäsi rintani päälle. Kevyt kosketus, ja nännini kovettuvat. Huokaiset, ja kätesi etsiytyy toppini alle. Vatsassani tuntuu kouraisu ja halu tulvahtaa jalkojeni välissä.

Joku yskähtää ja vaihtaa asentoa. Kätesi jähmettyy. Makaamme paikoillamme kuin halvaantuneina, kunnes huoneen täyttää jälleen tasainen kuorsaus. Joku päästää ilmaa ja tirskahdan. Rentoudut jälleen ja painaudut ihan kiinni minuun. Tunnen, että olet jo ihan valmis housujesi möykystä päätellen. Tartun käteesi, ja vien sen jalkojeni väliin. Liikutat sormiasi alushousujeni päällä edestakaisin. Raotan jalkojani hieman, ja kätesi sujahtaa housuihini. Sormesi tavoittavat kosteuteni, ja huuliltani pääsee huokaisu. Myös sinä äännähdät, ja painat itseäsi vielä lujemmin minua vasten jättämättä mitään epäilyjen varaan. Sormesi liikkuu taas edestakaisin kevyesti, ja liikutan lantiotani kättäsi vasten.

Ulkona alkaa sataa. Sade rummuttaa mökin peltikattoa peittäen kahden ihmisen salaisen hetken äänet tasaiseen kohinaansa. Jossain kauempana jyrähtää ukkonen. Yksi sormistasi livahtaa varkain sisälleni, ja jää siihen paikoilleen kuin kysyen onko tämä ok. Hivutan käteni peiton alla taakseni, ja hyväilen kovuuttasi housujen läpi. Tukahdutat huokailun niskaani, ja alat liikutella sormeasi kiduttavan hitaasti.

Kuulen takaa kahinaa, ja sinä otat salamannopeasti kätesi pois, suukotat niskaani ja vetäydyt omalle puolellesi. Ilmapatja narahtaa. Vaimosi on vaihtanut asentoa, ja rapsuttaa puoliunisena olkapäätään. Käännähdän patjallani selälleni, ja näen myös sinun makaavan selälläsi silmät auki. Sade hakkaa kattoon, en saa unta. Sydän lyö nopeasti ja alapäässäni tuntuu kuumalta ja turvonneelta, pikkuhousuni ovat ihan märät. Nouset patjaltasi ja lähdet ulos.

Sen sijaan että lähtisin seuraamaan sinua, käännyn takaisin kylkiasentoon. Mietin hetken, tohtisinko, mutta vien sitten oman käteni housuihin. Koskettelen itseäni hiljaa ja painan reisiä tiukasti yhteen. Pidän silmäni kiinni ja yritän pysyä ihan ääneti paljastamatta puuhiani. Avaan hieman jalkojani ja työnnän sormen sisääni. Liikutan sormeani ensin hyvin hitaasti, sitten nopeasti ja puristan reidet yhteen. Laukean. Aalto huuhtoo varpaista päähän saaden nännit töröttämään kivikovina. Häpeän puna nousee kaulalle ja poskille. Otan käteni pois, pyyhkäisen märän sormen lakanaan ja nukahdan.

Haluaisitteko lukea enemmänkin eroottisia tarinoita? En ole koskaan itse sellaista kirjoittanut, mutta kiinnostaisi kyllä kokeilla, jos teiltä löytyy kiinnostusta lukea. Kommentoikaa!

tiistai 3. heinäkuuta 2018

Sinkku tarvitsee sinkkukavereita

Yksi on ylitse muiden, ja se on vertaistuki. Ja sanon nyt ihan suoraan, että sinkkukavereiden olemassaolo on aika helvetin tärkeää siinä vaiheessa, kun oma parisuhde menee päreiksi ja romukoppaan.

Kaikki läheisimmät ystäväni ovat parisuhteissa. Heistä ei siis ole ollut vertaistueksi, vaikka he ovatkin muuten auttaneet minua eron käsittelyssä ja yrittäneet parhaansa mukaan piristää minua surkeiden fiilisten iskiessä. Valitettavasti se ei vaan ole yksin riittänyt, koska pelkästään se fakta, että he ovat parisuhteessa, on tehnyt tilanteeni hyväksymisestä minulle vaikeampaa. Kun joku on vaikkapa valittanut jostain kumppaninsa ärsyttävästä tavasta tai muusta tyhjänpäiväisesti, minun tehnyt mieli ravistella häntä ja huutaa, että älä valita vaan arvosta nyt hyvä ihminen suhdettasi, kun sinulla kerran sellainen on. Olen myös tuntenut itseni epäonnistuneeksi sen vuoksi, että kaikilla muilla on kumppanit, ja olen ainoa joka on yksin. Kaverini puhuvat kesähäistä, yhteenmuutoista ja yhteisistä ulkomaanreissuista, minulle kaikki sellainen on kaukana kuin Oortin pilvi Auringosta (eli noin 14690000000000 kilometrin päässä, näin lyhyellä matematiikalla laskettuna, eli aika kaukana). Tiedän etten ole maailman ainoa sinkku, mutta siltä se välillä tuntuu, kun siinä tiiveimmässä lähipiirissä ei ole ketään samassa tilanteessa olevaa.

red wine
Viini lämmittää vertaistuen puutteessa.
Juhannuksena kaikki läheisimmät ystäväni lähtivät kumppaneidensa kanssa parisuhteilemaan kuka minnekin, joten jäin itse Helsinkiin ja juhlin yötöntä yötä toisenlaisessa porukassa. Osan juhlijoista tunsin paremmin, osan pintapuolisemmin, mutta kukaan heistä ei ollut sellainen ystävä johon olisin tässä erokriisissäni tukeutunut. Sain heidän kanssaan olemisesta kuitenkin valtavasti lohtua, koska koko porukassa ei ollut yhtäkään vakavassa parisuhteessa olevaa tyyppiä. Koko ilta oli uskomattoman vapauttava, koska sekä unohdin sen minua vaivanneen epäonnistumisen tunteen että myös tajusin, kuinka turhaa sellaista on edes miettiä. Ahdistuneisuuden sijaan aloin tuntea ensimmäistä kertaa aitoa iloa siitä, että olen taas sinkku, ja vapaa tekemään mitä haluan. Yleensä läpi yön kestävä juhliminen ei ole mikään terveysteko, mutta tuo ilta (ja aamu ja päivä) teki kyllä henkiselle hyvinvoinnilleni erittäin hyvää. Vihaan voimaantuminen-sanaa, mutta ei kokemustani oikein muullakaan voi kuvata.

graffiti wine

Parasta juhannusviikonlopussa oli se, kuinka kaikki kenen kanssa tilanteestani puhuin näkivät sen ennen kaikkea mahdollisuutena, eivät huonona asiana. Kukaan ei ollut tätä aikaisemmin esittänyt minulle asian johdosta muuta kuin surunvalitteluita, mikä on vähän ikävää, vaikka erot tietysti harvoin ovatkaan mitään onnittelemisen arvoisia juttuja. Yleinen asenneilmapiiri tuntuu olevan se, että sinkkuus on aina parisuhdetta huonompi vaihtoehto, ja parisuhteen loppuminen automaattisesti menetys eikä voitto. Moni on hyvää tarkoittaen koettanut lohduttaa sanomalla esimerkiksi "kyllä sä löydät jonkun uuden" tai "ehkä te palaattekin vielä yhteen", mutta ne ovat olleet mielestäni kehnoja lohdun sanoja, koska ne ovat vain vahvistaneet tunnetta siitä, että sinkkuus on epäonnistuminen. Toisaalta ei kuitenkaan ole ystävieni vika, etteivät he pysty lohduttamaan minua samalla tavalla kuin toinen sinkku voi, koska eivät he voi uskottavasti liputtaa sinkkuelämän puolesta. Vielä hetki sitten olin itsekin yksi niistä parisuhteessa olevista, jotka tuntevat suurta myötätuntoa eronneita kohtaan ja kiittävät onneaan ettei heidän tarvitse käydä läpi samaa, enkä ole unohtanut miltä se tuntuu. Tietysti heidän näkökulmastaan minulla menee huonommin kuin heillä. Sen vuoksi tarvitaan sinkkukavereita, jotka auttavat ymmärtämään, että elämäni on oikeastaan varsin hyvää ja nimenomaan eron ansiosta, ei siitä huolimatta.

Kiitos kuitenkin joka ikiselle ystävälleni, kaverilleni ja tutulleni joka on ollut jollain tavalla tukenani tässä eroprosessissa ja auttanut minua pääsemään tähän pisteeseen, missä olen nyt. Teidän ansiostanne voin paljon paremmin kuin olisin kuukausi sitten uskonut. Ja erityiskiitos jätkille joiden kanssa olin kylvyssä juhannuksena: se jos mikä sai tajuamaan, ettei tässä sinkkuelämässä oikeastaan mitään vikaa olekaan!

ps. Jos et halua päästää sammakoita suustasi, lue tämä postakseni ärsyttävimmistä asioista, joita sinkuille sanotaan. Varsin ajankohtainen teksti, allekirjoitan kyllä edelleen ihan kaiken mitä tuossa sanon!

perjantai 29. kesäkuuta 2018

Kaksi kultaista ohjetta sormettamiseen

(Pahoittelut jo etukäteen cisheteronäkökulmasta. Älkää triggeröitykö, vaan kääntäkää häiritsevät sanat itseänne miellyttäviksi, ja sivistäkää minua aiheesta vaikka kommenttiboksin puolella!)

Arvaatteko mikä on pahinta, mitä minulle on käynyt seksin aikana?

Se, kun joku on epämääräisesti ronkkinut sormillaan pilluani tajuamatta ilmeisesti lainkaan, että siellä todellakin on jo reikä, eikä sinne tarvitse sellaista niillä sormilla kaivaa. Ylivoimaisesti huonoimmat seksikokemukseni liittyvät siihen, kun pilluani on kopeloitu kuin housuntaskua, jonka pohjalta yritetään kaivaa kahden euron kolikkoa.

Monet miehet osaavat varsin kiitettävästi työnnellä munaansa pilluun tai lipittää sitä kielellään, mutta sormettaminen, siinä on sellainen taiteenlaji, joka ei vaan ihan joka jantterilta tahdo luonnistua. (Sormettamisella tarkoitan tässä yhteydessä sekä sitä sormien työntämistä sisälle pilluun että myös ulkopuolelta tapahtuvaa hyväilyä, eli ihan kaikenlaista pillun koskettelua sormilla.) Ongelmana tuntuu yleensä olevan joko se, että sen pillun kimppuun syöksytään liian nopeasti, tai sitten sitä käsitellään liian kovakouraisesti. Kirjoitin viime vuoden puolella kattavahkot ohjeet pillun käsittelyyn, mutta jos ne ovat jääneet joltakulta lukematta, kerrataan perusasiat vielä kerran:

Koske pilluun vasta sitten, kun se on märkä.

Asia vaan on kerta kaikkiaan niin, että sormet pillussa (niin sisällä kuin ulkopuolellakin) ovat kiva juttu vasta sitten, kun on tarpeeksi kiihottunut. Ja sitä kiihottumista ei saada aikaan sillä, että ronkitaan sormilla sitä kuivaa pillua. Eikä silläkään, että sylkäistään sormiin ja aletaan hinkkaamaan klittaa kuin se olisi punaviinitahra valkoisessa sohvassa (joka ei muuten sekään lähde raivokkaasti hinkkaamalla, eli ei toimi siihenkään). Miten se riittävä kiihottuminen sitten saadaan aikaan, siihen en voi antaa mitään yleispätevää neuvoa, mutta lupaan ja vannon, ettei kuivaa pillua ronkkimalla saa ketään syttymään. Koskaan.

Tässä pillut ja penikset selvästi eroavat toisistaan, koska peniksestä tarraaminen on kuulemma ihan hyvä tapa saada mies innostumaan. Munan hinkkaaminen toimii siis ilmeisesti ihan seksin alusta loppuun, siitä voi aloittaa ja siihen voi lopettaa. Jos siis mies kiihottuu siitä, kun hänen munaansa kosketellaan, on hänelle ihan loogista olettaa, että naisenkin saa parhaiten innostumaan pillua ropeltamalla. Mutta valitettavasti pillut toimivat sen verran eri käyttöjärjestelmällä, että tulokset ovat suunnilleen yhtä hyviä kuin jos tankkaisi dieselautoon bensaa. Kuiva pillu muuttuu sormeilun seurauksena todennäköisesti vain entistä kuivemmaksi, joten kannattaa oikeasti antaa sille aikaa kostua tai ottaa liukkari mukaan peliin. Tai nuolla. Se toimii kyllä kiihottajanakin.

sormettaminen

Koske mieluummin liian hellästi kuin liian kovaa.

Arvaatteko mikä on ollut suurin virhe, jonka olen tehnyt seksin aikana?

Se, kun olen maininnut tykkääväni rajuista otteista. Tietty omista haluista ja toiveista saa ja pitää puhua, mutta ilmeisesti olisi pitänyt olla pikkuisen spesifimpi, koska kerran lopputuloksena oli kaksi äkkiarvaamatta kuivana peppuuni tungettua sormea. Toisella kertaa taas minua tartuttiin tiukasti pillusta kiinni ja puristeltiin niin kovaa, että tuntui kuin tyyppi olisi yrittänyt litistää klitorikseni olemattomiin. Au.

Pidän kyllä kovakouraisuudesta enkä säikähdä pientä kipuakaan, mutta jos pilluun sattuu, niin se on kyllä erittäin iso turn-off. Eikä se kipu peppureiässäkään kivalta tunnu. Sormihommissa vähemmän on oikeasti aina enemmän, eli kannattaa ehdottomasti aloittaa hyvin hyvin hellästä kosketuksesta, sellaisesta jonka hädin tuskin tuntee. Varmasti on sormettajallekin kivempaa, kun se toinen pyytää ja anelee lisää, kuin irvistelee ja huutaa tuskissaan. Sormet sisällä pillussa tuntuvat myös huomattavasti paremmilta silloin, kun sormet etsiytyvät johonkin tiettyyn kohtaan (kuten vaikka g-pisteen kohdalle, miten ois),  eikä niitä vaan yritetä tunkea mahdollisimman syvälle. Sormissa kun on se kiva ominaisuus, että niitä, toisin kuin penistä, voi koukistella, niin sitä ominaisuutta kannattaa käyttää.

Ja vinkki vitosena vielä sellainen, että peppuun ei kannata laittaa yhtään mitään kuivana tai varsinkaan yllättäen. Kysykää lupa ja muistakaa liukkari.

Tässä vielä se edellinen tekstini pillun käyttöohjeista. Jos nämä asiat vaan pysyisivät mielen päällä kaiken kiiman keskelläkin, niin varmasti olisi maailmassa useampia onnellisia pillun omistajia.