maanantai 31. joulukuuta 2018

Vuosi vaihtuu, ja olen yhä yksin

Nämä vuoden viimeiset päivät eivät ole koskaan olleet oikein minun juttuni. Tykkään joulusta, mutta siinäkin kivointa on se valmistautuminen eivätkä niinkään itse joulunpyhät. Uudenvuodenaatto on taas sellainen ärsyttävä pakkojuhla, joka on aina ajatuksissa hauskempi kuin todellisuudessa. Juhlimaan on kuitenkin lähdettävä, jottei tuntisi itseään totaalisen luuseriksi. Kumpaakin juhlaa voisi tietysti viettää oman kumppanin kainalossa, mutta kun sellaista ei ole, on olo välillä vähän yksinäinen.

Joulussa on omalla kohdallani se hyvä puoli, että minä ja veljeni olemme edelleen sukumme nuorimmat ja sukulaistemme silmissä siis edelleen lapsia. Kukaan ei siis kuumottele joulupöydässä lapsenlapsista tai muusta vastaavasta, vaan saan olla hyvin rauhassa. Pikkuveljeni toi kuitenkin tänä vuonna ensi kertaa tyttöystävänsä viettämään joulua kanssamme, ja vähän siinä heitä katsellessa harmitti, etten voinut itse tuoda ketään. Väkisinkin tuli mieleen edellinen joulu, kun vierailimme silloisen poikaystäväni kanssa vuorotellen kummankin perheen luona. Pidin eksäni perheestä tosi paljon, ja tunsin haikeutta, kun ajattelin heitä joulunvietossa ilman minua. Niin kurjaa, että erossa joutuu luopumaan kumppanin lisäksi myös tämän perheestä.

Valmiiksi haikeaa joulufiilistäni latisti entisestään se, että sain kaksi päivää ennen joulua tietää, että eksälläni on uusi tyttöystävä. Selasin muina naisina Facebookia ja yhtäkkiä pam, silmilleni lävähti ilmoitus eksäni uudesta parisuhteesta. Harvoin kukaan enää suhdestatuksiaan Facebookiin päivittelee, mutta hänpä oli päättänyt niin tehdä. Tiesin kyllä hänellä olevan jotain meneillään, mutta seurustelu-uutinen tuli silti aika puskista. Tuntui siis tuplasti kurjemmalta ajatella ensin eksäni perhettä joulunvietossa ja sitten vielä tätä uutta naista siinä missä minä vielä edellisjouluna olin. Se ei ollut varsinaisesti mikään joulumieltä nostattava ajatus.

Jos joku muuten joskus kaipaa tehokasta keinoa, jolla saa ajatukset pois esimerkiksi eksän uudesta kumppanista, voin suositella yhtä. Viime lauantaina päätin suuren uutisen kuultuani lääkitä järkytystäni pullollisella viiniä, jonka kyytipojaksi heitettiin mukaan vielä muutama siideri. Siinä oli ehkä hitusen liikaa, tai sitten asialla saattoi olla jokin vatsapöpö, mutta iltani päättyi hyvin lyhyeen kun yhtäkkiä aloin voida todella huonosti ja jouduin lähtemään kotiin. (Jouduin lähtemään = minut heitettiin baarista ulos, koska en pystynyt edes seisomaan omin jaloin.) Oksensin yöllä useaan kertaan ja keskustelin norjaksi vessanpöntön kanssa useaan otteeseen myös sunnuntain aikana. Makasin koko päivän sängyssä kyeten keskittymään vain siihen, että pysyisin hengissä. Siinä vaiheessa alkoivat jotkut eksän parisuhdekuviot tuntua aika vähäpätöiseltä asialta. Samalla sain myös tehtyä vatsaani hyvin tilaa jouluruuille.


Tänään on uudenvuodenaatto ja tunnetusti se päivä, jolloin keskiyöllä olisi hyvä olla joku suudeltava vieressä. Tilanteeni näyttää tällä hetkellä siltä, että niin ei tule käymään. Se ei toisaalta haittaa, koska kerrankin en ole ainoa, joka on tässä tilanteessa. Ystävilleni ei tunnu olevan enää elintärkeää olla poikaystäviensä vierellä vuoden vaihtuessa, ja minusta se on mukavaa. Edellinen sinkku-vuodenvaihteeni sujui nimittäin kyynelet poskilla, kun muiden ihmisten parisuhdeonni tuntui sillä hetkellä niin musertavalta. Tänä vuonna tilanne tuskin on sama. En edes tiedä mitä olen tekemässä illalla, voihan olla, että istun vuoden vaihtuessa sohvalla Netflixiä tuijottaen korkeintaan kissaani pussaillen.

Täysin kivuttomasti vuodenvaihde tuskin tulee kuitenkaan sujumaan. Olen muistellut jonkin verran viime uudenvuodenaattoa, joka oli varsin merkittävä päivä siksi, että eksäni sanoi silloin ensi kerran rakastavansa minua. En halua eksääni takaisin, mutta harmittaahan se, etten nyt ole lähelläkään vastaavaa tilannetta kenenkään kanssa. Kun vertaan nykyistä elämäntilannettani vuoden takaiseen, tuntuu aika vahvasti siltä, että olisin ottanut takapakkia. Koko vuoden olen tuskaillut samaa ajatusta ja jotenkin ahdistaa, että eksäni menee jo eteenpäin ja itse vaan junnaan paikallani. Tiedän kyllä, ettei kyseessä ole kilpailu, mutta nngghh. Haluaisin olla tilanteessa, jossa voisin sanoa jollekulle, että rakastan häntä, ja hän sanoisi sen minulle takaisin. Vaan ei, tuonkin saan sanoa lähinnä kissalleni.

Toisaalta vuoden vaihtuminen on myös mukava asia. Yritän ajatella tätä sellaisena uutena alkuna, jätän kaikki eksääni koskevat harmitukset ja mietteet tähän vuoteen ja keskityn ensi vuonna uusiin mahdollisuuksiin. Ei omakaan suhderintamani ihan olematon ole, etenee vain sattuneesta syystä vähän hitaammin. Olen myös todella tyytyväinen siihen, että olen onnistunut pitämään kaikki uudenvuodenlupaukset, jotka viime vuonna tänne blogiin kirjoitin. Ihmissuhderintamalla meni vähän eri tavalla kuin kuvittelin, mutta blogi on päivittynyt tasaiseen tahtiin ja olen ollut suht aktiivinen myös Instagramissa. Luin myös ahkerasti pääsykokeisiin keväällä ja sain kuin sainkin haluamani opiskelupaikan, jossa olen viihtynyt todella hyvin. Jos tätä eropaskaa ja siitä seurannutta suhdesekoilua ei lasketa, olen mennyt elämässäni tosi paljon eteenpäin. Yritän joka päivä muistuttaa itseäni siitä, että siihen kannattaa olla todella tyytyväinen.

Mahtavaa uutta vuotta 2019 kaikille lukijoilleni! Toivon teille (ja itselleni) paljon rakkautta, nautintoa ja onnea. Älkää juoko niin paljon kuin minä viime viikonloppuna.

ps. kuvat otin kesällä Ruisrockissa. Ehkä voisi sanoa myös valokuvaustaitojeni hieman parantuneen, vaikkakin nämä kyseiset kuvat onnistuivat ihan vahingossa...

lauantai 29. joulukuuta 2018

Puhuin seksistä Ilta-Sanomissa - näin siihen reagoitiin

Yksi blogini suosituimmista teksteistä on friends with benefits-suhteista kirjoittamani postaus parin vuoden takaa. Sen pohjalta julkaistiin reilu viikko sitten juttu Ilta-Sanomissa, johon minua myös haastateltiin sähköpostin välityksellä. Yllätyin jutun julkaisun jälkeen siitä, kuinka paljon vastustusta ajatukseni herättivät juttua kommentoineissa ihmisissä. Olen ilmeisesti elänyt jossain omassa kuplassani, kun olen virheellisesti luullut fwb-suhteiden olevan jo niin arkipäiväisiä, ettei niistä jaksettaisi enää nostaa meteliä.

Toki on yleisesti tiedossa, että iltapäivälehtien juttuihin kommentoivat ihmiset eivät edusta sitä älykkäintä, tiedostavinta ja avarakatseisinta kansanosaa. Kommentit ovat siksi mielestäni lähinnä huvittavia. Seuraavat viisi ovat aivan erityisiä suosikkejani: ensimmäiset neljä naurattivat, ja viidennen kohdalla tekisi mieli vähän itkeäkin...

"Tulevaisuudessa voip olla kiusallista jos jompikumpi kumppanin löytää ja tämä saa tietää mitä on ollut kahden kaverusten välillä...Pakostakin voip tulla näille "sivustaseuraajille" mietteitä kun nämä kaverukset tosiaankin viettää kahdenkeskistä aikaa." - JKP

Tähän kommenttiin vastasi fiksusti eräs toinen kommentoija:

"Jos jompikumpi haluaa lumppanin se johtuu siitä että haluaa enemmän kun seksiä. Miksi siis pettää kaverin kanssa koska se olisi vaan paluuta suhdetta edeltävään tilaan. Ei minua haittaisi koska tietäisin ettei ole loogista syytä olla huolissaan. Ei hän olisi hommannut parisuhdetta jos haluaisi jatkaa seksiä kaverinsa kanssa." - K

En voisi olla enempää samaa mieltä. Jos ihminen on parisuhteessaan onnellinen, hän ei rupea riskeeraamaan sitä minkään fwb:n takia. Jos taas oma kumppani on esimerkiksi mustasukkainen ja epävarma, saattaa parisuhdetta edeltävän elämän helppous mutkattomine fwb-järjestelyineen houkutella. Ei fwb ole tässä se ongelma, vaan luottamuksen puuttuminen.

"Kyllä oli niin monta pointtia fwb suhteeseen larissalla että alkaa kohta jo täyttymään nymfin tunnusmerkit melko hyvin.
Eli jos on kiimainen eikä tee mieli sitoutua niin ei sitä nyt hyvänen aika minkään fwb suhteen alle tarvii jemmata.
Antaa mennä vaan ja panee eikä katso taakse. Toki jos muutaman vuoden jälkeen haluaa vakaaseen parisuhteeseen ja kylillä on joka ukon/akan kanssa tullut bylsittyä niin siinä tilanteessa omalla kokemuksella voin kertoa että piti vaihtaa paikkakuntaa ennen kuin kukaan ”vaimo materiaalin” omaava henkilö tahtoi lähteä ulos.
Nyt kun olen rauhoittunut hurjien nuoruus vuosien jälkeen olen onnellisesti naimisissa ja meillä on kolme lasta.
Pettämistä en harkitsekkaan koska se pelkän panemisen sieluttomuus on jo tullut koettua."
- Ukko 34v

Tässä menee Ukolla nyt hienosti puurot ja vellit sekaisin. Hän on ilmeisesti tulkinnut fwb-suhteen virheellisesti tarkoittavan sitä, että pannaan puolta kaupunkia. Siinäkään ei omasta mielestäni ole mitään väärää, mutta se on silti eri asia kuin fwb-suhde. Ihmettelenkin suuresti, miten vakituinen fwb-suhde, jossa seksiä on suunnilleen saman verran tai vähemmänkin kuin keskiverrossa parisuhteessa, tekee minusta nymfomaanin.

Sen uskon kyllä, että kymmenen vuotta sitten on jollain pienemmällä paikkakunnalla voinut saada melkoisen leiman otsaansa, jos on tullut seksihurjasteluja harrastettua. Tilanne olisi kuitenkin voinut olla erilainen, jos Ukko olisi vain valinnut niistä kylän tytöistä yhden, ja ryhtynyt tämän kanssa fwb-suhteeseen. Ei olisi tarvinnut bylsiä kylillä joka ukkoa/akkaa.


"Lähtenyt hanskasta tämä fwb-ilmiö nuorilla. Eikö se rakkaus ja tunteet pitäisi olla ne tärkeimmät asiat elämässä? Mitä järkeä vaan harrastaa seksiä mahdollisimman monen kanssa ilman mitään tunteita? Mitä se oikeasti antaa? Lopulta saman lyhyen tyydytyksen kuin itsetyydytyskin. Kyllä tunteita pitää olla mukana. Muuten olemme unohtaneet ihmisyydemme." - Lopun alkua

Tällaisia kommentteja, joissa syytettiin nuoria tunteettomuudesta, tuli tosi paljon. Niissä on unohdettu se, että fwb-suhde nimenomaan on tunnepuolen kannalta parempi vaihtoehto kuin kylmät yhden illan säädöt, koska kyllähän kaveriakin kohtaan koetaan lämpimiä tunteita. Fwb-suhteista saa myös eri tavalla läheisyyttä, mikä on monelle vielä seksiäkin tärkeämpi asia. Lisäksi kommentoijat eivät taida ymmärtää, että fwb-suhde on harvalle mikään tavoite, vaan lähinnä välivaihe ennen rakkauden ja parisuhteen löytymistä. Emme me nuoret siis ole muuttuneet sieluttomiksi panokoneiksi, vaan haluamme rakkautta siinä missä meitä vanhemmatkin. Monia meistä ei vaan kiinnosta viettää sinkkuaikaa nyyhkimällä yksin kotona rakkauden puutettamme, vaan meistä fwb on parempi vaihtoehto.

Omasta mielestäni tunteeton seksi on maailman tylsin asia, ja olen kirjoittanut aiheesta blogipostauksenkin. Tässä fwb-artikkelissakin totesin, ettei esimerkiksi panokaverin etsiminen Tinderistä tunnu yhtään omalta, koska tunteeton jyystö ei ole yhtään oma juttuni.

"Itse luin näitä ajatuksia ja teekutsu blogia. Tulee tunne ettei kyseinen Larissa ole edes oikea ihminen, ei siis ole olemassa. On pelkkä blogihahmo." - Satuolento

Ilmeisesti tekstini ja ajatukseni ovat jonkun mielestä niin radikaaleja, ettei hän usko kenenkään oikean ihmisen olevan niiden takana. Voin kuitenkin vakuuttaa, että olen ihan todellinen ihminen, ja allekirjoitan kaikki blogissa sanomani asiat myös tosielämässä. Toki minusta ja persoonastani välittyy blogin kautta erilainen kuva kuin todellisuudessa, koska täällä puhun vain näistä suhde- ja seksijutuista, ja jätän muut osat itsestäni ulkopuolelle. Siinä mielessä on ehkä perusteltua puhua siitä, että blogissa ei esiinny todellinen ihminen, vaan blogipersoonani. Mutta sekin on ihan todellinen osa minua, eikä mikään satuolento.


"Miks kaikkee tällaista pakotetaan meidän nuorisolle ym? Jokainen jolla elämäniokemusta, tietää että tollasta tapahtuu, ja joilta toi pidemmän päälle sujuu ovat tosi kipeitä ja rikkinäisiä, varsinki naiset. Toi jutun henkilöikn voi olla pian psyk hoidossa väsähtäneenä, tai takertuneena johonkin kenen kanssa oli puhe että ollaan vaan tälleen jne. Ihan älytöntä pakottaa ihmisille tällaista josta jokanen tietää miten hetkellisesti tuo voi toimia ja pidemmän päälle murhetta, mielialalääkettä, terapiaa, itsaria jne" - Eieinäin

Okei. No niin. Tätä lukiessa en tiennyt, pitäisikö itkeä vai nauraa.

Tältä kommentoijalta on mennyt selkeästi ohi koko jutun tärkein pointti, eli se, että fwb-suhde sopii vain silloin, kun kummallakaan ei ole tunteita toista kohtaan. Jos tunteita on, suhdetta ei pidä aloittaa. Se on näin yksinkertaista. Kaikki pilvilinnamaiset unelmat, joissa fwb:nä alkanut suhde muuttuukin vuosisadan rakkaustarinaksi, on syytä hylätä heti. Jos elättelee mielessään pienintäkään toivoa sellaisesta, pitää fwb-idea hylätä heti. Ilmeisesti olisi pitänyt vääntää tämä asia rautalangasta ja oikein ylikorostaa.

Jos joku satuttaa itsensä siksi, että on elätellyt fwb-suhteessaan toivoa enemmästä, ei voi minusta syyttää kuin itseään. Se, että syyttää sydänsuruista tällaista lehtijuttua, on sama kuin syyttäisi kuumaa hellaa siitä, että siihen koskeminen polttaa. On myös aika kärjistettyä sanoa, että jokainen fwb-suhde päättyy toisen osapuolen itsemurhaan. Entäs ne parisuhteet, jotka päättyvät eroon? Eikö niissä satu paljon pahemmin? Miksi kommentoija ei syytä avioeroja itsemurhista?

Ohitin muut kommentit naurahtaen, mutta tämä meni oikeasti tunteisiin. En pidä siitä, että joku tulee kutsumaan minua niin epätasapainoiseksi, että tarvitsen psykiatrista hoitoa. Vain siksi, että olen vuosia sitten harrastanut seksiä kaveripohjalta parin entisen heilani kanssa, olen väsähtänyt ihmisraunio, joka ennen pitkää tappaa itsensä, koska on niin rikki. Ja kaiken lisäksi vie nuorison mukanaan rappion tielle pakottamalla tällaisia näkemyksiä lehdissä. Kuka tässä on pakottanut mitään? En minä ole sanonut, että fwb olisi jotenkin ylivertainen suhdemuoto, tai jollain lailla parempi kuin parisuhde. En ole sanonut, että kaikkien pitäisi kokeilla fwb:tä, tai että fwb-suhteet ovat tehneet minut onnelliseksi. Sanoin vain, että jos sellainen kiinnostaa, se voi tietyin ehdoin toimia. Miten joidenkin ihmisten on niin vaikeaa ymmärtää lukemaansa?

Kaikki nämä kommentit todistavat sen, että työtä seksipositiivisen ja avarakatseisemman maailman eteen on vielä tehtävänä. Joten tämä satuolento aikoo jatkaa samalla linjalla ensi vuonnakin, ja toivon mukaan pääsen vielä uudestaankin lehtiotsikoihin aiheuttamaan närää näissä kaiken maailman mielensäpahoittajissa.

ps. lehtijutusta on seurannut myös toisenlainen lieveilmiö. Sain mm. sähköpostia eräältä mieheltä, joka toivoi minulta jonkinlaista opastusta seksiin ja naisen nautintoon liittyen. Hän kertoi käyneensä seksityöntekijöiden luona, mutta se ei kuulemma tuntunut omalta jutulta, niin hän ajatteli sitten, että minä olisin parempi vaihtoehto. Että ilmeisesti hän pitää minua jonkinlaisena ilmaisena huorana. Feels good.

Aiheeseen liittyvää:



keskiviikko 26. joulukuuta 2018

Eroottinen novelli: Onkos täällä kilttejä lapsia?

Neliosainen novellisarja päättyy tähän. Lue myös aiemmin ilmestyneet osat:


Onkos täällä kilttejä lapsia?


Joulunviettoon kuuluu perinteisesti ruokaa, rentoutumista ja joulurauhan julistusta. Oma joulukuuni oli ollut kaikkea muuta kuin perinteinen, eikä aattokaan tuonut siihen muutosta.

Sen jälkeen, kun harrastin joulukalenterimiehen kanssa seksiä ensimmäistä kertaa, oli elämäni puhjennut kukkaan kuin jouluinen hyasintti. Seksileikit eivät todellakaan olleet jääneet yhteen kertaan, vaan olimme yhdessä availleet joulukalenterini luukkuja ja kokeilleet lähes jokaista sieltä paljastunutta lelua. Yksi suosikeistani oli kaunis nahkahapsuinen piiska, jonka käsiteltäväksi olin päässyt jo useampaan kertaan. Kerran olimme myös vaihtaneet osia niin, että mies pääsi piiskattavaksi ja minä sain ohjakset käsiini. Olin laittanut miehen polvilleen lattialle ja läiskinyt piiskalla pitkin hänen ylävartaloaan ja reisiään. Kokemus oli ollut jännittävä kummallekin, mutta nautin silti enemmän alistettuna olemisesta. Toisaalta olin vielä hyvin alussa seksuaalisuuteni tutkimisen kanssa, mutta ainakin nyt tiesin, että siitä löytyi monenlaisia puolia.

Jouluaattoaamuna heräsimme vierekkäin sängystäni piiskanjäljet vartaloa peittäen ja hymy huulilla. Hetken aikaa toisissamme kiehnättyämme nousimme ylös, mies meni keittämään kahvia ja minä suunnistin avaamaan joulukalenterin viimeistä luukkua. Suuri luukku oli kiehtonut minua pitkään, ja odotin jännittyneenä sen sisältöä. Painoin sormillani varovasti luukun auki ja vedin sisällön ulos. Sitten tuijotin sitä hetken aikaa hämmästyneenä. Kädessäni oli musta puikulamainen esine, jotain hieman auton avainta muistuttavaa sekä USB-johto.

Mies tuli keittiöstä luokseni kahvikuppi kädessään. Näytin löytämiäni esineitä hänelle, ja pyysin häntä selittämään mistä on kyse. Hän käänteli esineitä hetken kädessään, työnsi sitten USB-piuhan toisen pään mustan puikulan sisään ja toisen tietokoneeseeni. Puikulaan syttyi vilkkuva valo. ”Tää on ladattava vibraattori”, mies sanoi, ja jatkoi virnistellen: ”Ja jos en ihan väärässä ole, tuo pienempi on sen kaukosäädin.”

Ei ole totta, kauko-ohjattava vibraattori? En ollut tajunnut sellaisia olevan olemassakaan. Enkä ollut oikeastaan ihan varma, mikä sellaisen pointti oli. Oliko tarkoitus siis, että joku toinen voisi kaukosäätimen avulla laittaa vibran päälle ja pois silloin kun haluaa? Voisiko sitä käyttää vaikka julkisella paikalla. Koko ajatuskin alkoi punastuttaa. Omassa makuuhuoneessani uskalsin jo rietastella, mutta en halunnut koko maailman näkevän orgasmejani. Päätin kuitenkin hylätä ennakkoluuloni hetkeksi, kun näin miehen ilmeen hänen tutkiessaan kaukosäädintä. Häntä lelu selvästi kiinnosti, joten hänen mielikseen voisin sitä ainakin kerran kokeilla.

Kahvit juotuamme otin vibran pois latauksesta ja painoin sen päälle. Se tärisi mukavasti. Sitten mies otti kaukosäätimen käteensä, ja painoi virran pois. Ilmeisesti kaikki toimi niin kuin pitikin. Sivelin vibraa liukkarilla, ja sujautin sen sisääni. Mies painoi jälleen kaukosäätimen nappulaa, ja vibra alkoi surista sisälläni. Nappia painamalla mies vaihteli värinän voimakkuutta, ja selvästi nautti sen tuomasta vallantunteesta. Päätimme kokeilla, kuinka pitkän etäisyyden takaa kaukosäädin toimisi. Mies jäi makuuhuoneeseen, ja peruutin sieltä hitaasti kohti keittiötä ja olohuonetta. Pystyin helposti kävelemään asuntoni melkein päästä päähän, ja silti kaukosäädin toimi ilman ongelmia.

Aloin jo tuntea orgasmin värähdyksiä sisälläni, kun yhtäkkiä puhelimeni soi. Se oli poikaystäväni. Hitto vie, hän oli varmaan tulossa hakemaan minua joulunviettoon. Olimme sopineet joulusta jo kauan ennen riitaamme, joten olin jotenkin ajatellut, etteivät suunnitelmamme olisi enää voimassa. Ilmeisesti hän oli kuitenkin eri mieltä. Puhelin lakkasi soimasta, ja heti perään tuli viesti. ”Odotan sua tässä alaovella autossa. Tuu nopeesti.”



Tulemiset saivat nyt sillä kertaa jäädä. Puin pikavauhtia vaatteet päälle, harjasin hiukseni jonkinlaiseen järjestykseen ja nappasin kylpyhuoneesta meikkipussini. Selitin miehelle nopeasti tilanteen, suukotin häntä poskelle ja juoksin takki auki rappukäytävään. Vasta alaovella tajusin, että vibraattori oli unohtunut sisääni.

Saavuimme kiusallisessa hiljaisuudessa vietetyn automatkan jälkeen poikaystäväni vanhempien luo, jonne meidät oli kutsuttu joulunviettoon. Luvassa olisi perinteinen perhejoulu, sillä mukana olisivat myös poikaystäväni sisarukset lapsineen. Olimme keskustelleet autossa tilanteestamme sen verran, että päätimme paneutua sen selvittämiseen vasta joulun jälkeen, mikä tarkoittaisi sitä, että tulevan päivän ajan joutuisimme esittämään onnellista paria. Näyttelijänlahjani eivät olleet kummoiset, mutta toisaalta olin onnistunut pitämään naamani peruslukemilla koko automatkan ajan, vaikka tunsinkin vibraattorikuulan pillussani selvästi. Eteiseen astuessamme ajattelin vain, että tilaisuuden tullen syöksyisin vessaan poistamaan vekottimen, mutta ehdin tuskin saada takin pois päältäni, kun käteeni jo tyrkättiin kuohuviinilasi ja minut vedettiin vastusteluistani huolimatta ruokasaliin sukulaisten keskelle. Kaikki halusivat tervehtiä ja vaihtaa kuulumisia, ja jokainen yritykseni livahtaa vessaan keskeytyi jostain takavasemmalta hyökänneisiin hyvän joulun toivottajiin. Alistuisin siis kohtalooni, ja siirryin joulupöytään vibra yhä pillussani.

Ruokailun jälkeenkään en saanut tilaisuutta hankkiutua eroon epämukavasta tilanteestani, sillä meidät istutettiin olohuoneeseen ja ilmoitettiin, että joulupukki tulisi minä hetkenä hyvänsä. Mihin siinä meitä lapsettomia tarvittiin, sitä en ymmärtänyt, mutta siinä minä istuin nojatuolissa poikaystäväni viisivuotias siskontyttö sylissäni ja rukoilin, että päivä olisi jo ohi. Lahjojen jaon jälkeen olisi luvassa vielä jälkiruoka, ja sitten pääsisimme kotiin. Tuijottelin hajamielisenä kimmeltävää joulukuusta ja mietin, miten kertoisin kalenterimiehestä poikaystävälleni. ”Mitä sä mietit”, kysyi sylissäni istuva viisivuotias, ja havahdutti minut ajatuksistani. ”En mitään, joulupukkia vaan”, vastasin.

Hetken päästä kuulimme, kun ovikello soi, ja eteisestä kuului askelten ääniä. Sitten ovensuuhun ilmestyi punapukuinen hahmo, joka huudahti: ”Onkos täällä kilttejä lapsia?” Ääni oli kumman tuttu, ja katsahdin pukkia tarkemmin. Punaisen puvun ja muhkean parran alta oli vaikeaa erottaa kasvonpiirteitä, mutta kun katseemme kohtasivat, tunnistin tutut vihertävänharmaat silmät. Joulupukki oli minun kalenterimieheni.

Pukki iski minulle silmää ja istuutui sitten sohvalle. Sitten yhtäkkiä tunsin, kun vibraattori alkoi väristä sisälläni. Voi helvetti, mies oli näköjään ottanut kaukosäätimen lähtiessään mukaan! Puristin jalkojani yhteen ja toivoin, että se vaimentaisi tärinästä kuuluvaa ääntä. Puristus kuitenkin sai värinän tuntumaan entistä enemmän, ja huomasin alkavani tahtomattani kiihottua. Katsoin pukkia murhaavasti yrittäen viestittää, että tahdoin värinän loppuvan. Pukki iski jälleen silmää ja samassa värinä voimistui. Mies näköjään nautti tilanteesta täysin siemauksin. Itselläni ei kuitenkaan ollut yhtään hauskaa, vaikka housuissani alkoikin olla kuumat paikat.

”Sinä siellä, tulepas tänne auttamaan pukkia”, mies sanoi, ja viittoi minua luokseen. Nousin paikaltani ja istuuduin pukin viereen sohvalle. ”Noh, ollaankos sitä oltu tänä vuonna kilttejä?”, pukki kysyi, ja muhkean parran takana näin tyytyväisenä virnistävän suun. ”J-joo”, sanoin ääni hieman vapisten, sillä pilluni tärinä tuntui tarttuneen jo koko kehooni. ”Niinkö?”, pukki kysyi hämmästyen, ja yhtäkkiä värinä voimistui taas. Minun oli jo todella hankalaa pysytellä tyynenä. ”Mietipä uudelleen”, pukki kehotti seuraavaksi. Täh, halusiko mies, että tunnustaisin tuhmuuteni tässä kaikkien poikaystäväni sukulaisten edessä? ”No, kai sitä olisi voinut olla kiltimpikin”, sanoin seuraavaksi. Värinä voimistui. ”Nyt pukki ei kyllä usko. Taitaa olla niin, että oletkin ollut viime aikoina hieman tuhma, eikö niin?”, pukki sanoi. Samassa tunsin orgasmin tulevan. Yritin pysyä paikallani, mutta kehoni nytkähteli väkisinkin, kun vibran värinä täytti pilluni nautinnon aalloilla. ”Sano, että olet ollut tuhma tyttö”, pukki sanoi painokkaasti. ”O-olen ollut t-tuhma tyttö”, änkytin katkonaisesti hengittäen. Poikaystäväni sukulaiset toljottivat suu auki esitystämme, ja poikaystäväni ilme oli epäuskoisen järkyttynyt. Minua ei ollut eläissäni hävettänyt niin paljon, mutta samaan aikaan tunsin, kuinka häpeä vain lisäsi nautintoani.


”Suokaa anteeksi”, mutisin ja pyyhälsin vessaan, jossa vedin kiimanesteistäni läpimäräksi kastuneen vibraattorikuulan ulos ja sammutin sen. Sitten istuin pöntölle ja painoin pään käsiini. En tiennyt, miten kehtaisin katsoa ketään olohuoneessa olijoista enää silmiin, ja miten selittäisin tapahtuneen poikaystävälleni. Olin vihainen joulukalenterimiehelle, joka oli niin törkeästi nolannut minut, ja samalla itselleni, kun olin nauttinut siitä. Tuijotin seinälaattoja ja mietin pakosuunnitelmaa: pääsisinkö livahtamaan huomaamatta ovesta ulos, vai pitäisikö minun kiivetä vessan ikkunasta. Pohdintani kuitenkin keskeytyi, kun ovelle koputettiin.

”Tule ulos. Jutellaan”, kuului poikaystäväni vaimea ääni. Henkäisin syvään. Kai minun pitäisi olla aikuinen ja kohdata häpeäni pystypäin. Astuin ulos ja seurasin poikaystävääni pää painuksissa tyhjään makuuhuoneeseen. Sängyllä istui partansa ja lakkinsa riisunut joulupukki. Hän hymyili minulle anteeksipyytävästi.

”No niin, teillä kahdella taitaa olla jotain kerrottavaa”, poikaystäväni sanoi. Katsoin kalenterimiestä silmiin ja hän nyökkäsi rohkaisevasti. Istuin hänen vierelleen sängylle ja vedin jälleen syvään henkeä. Tästä tulisi pitkä keskustelu.

keskiviikko 19. joulukuuta 2018

Eroottinen novelli: Vain illallinen

Novellin edelliset osat:


Vain illallinen 


En ikinä ajatellut olevani ihminen, joka pettäisi. Toisaalta en myöskään uskonut koskaan päätyväni lähes pyörtymään orgasmin voimasta ollessani samalla kahlittuna käsiraudoilla, mutta jotenkin näistä kummastakin oli tullut tosiasioita. Niin se elämä heittelee.

Minä ja joulukalenterimies olimme viestitelleet ahkerasti siitä asti, kun hänen henkilöllisyytensä oli viimein minulle paljastunut. Olin tunnistanut hänet hänen lähettämänsä kuvan perusteella, jossa näkyi pieni vilaus kyljessä olevasta tatuoinnista. Kuvan pääosassa oleva herkullinen penis oli harhauttanut huomioni aluksi itseensä, mutta tajusin heti tatuoinnin huomattuani kuka mies oli. Olin nähnyt samanlaisen tatuoinnin kerran aikaisemmin, kun poikaystäväni oli järjestänyt kavereilleen saunaillan kotonamme. Olin tullut kotiin, ja sohvallamme oli istunut viisi jätkää pyyhkeet päällään, yhdellä heistä kyljessä kyseinen tatuointi. Miehet olivat lähteneet aika pian kotiintuloni jälkeen, mutta muistan tatuoidun kanssa vaihtamani muutamat sanat hyvin. Hän oli katsonut minua tavalla, jolla kavereiden tyttöystäviä ei yleensä katsota, ja reagoin siihen tavalla, jolla poikaystävän kavereiden katseisiin ei yleensä reagoida. Kai se oli sitä kuuluisaa sähköä, kipinää, mistä niin paljon puhutaan. Se kipinä oli nyt läsnä keskusteluissamme, joissa oli käynyt ilmi, että seksuaaliset mieltymyksemme olivat varsin samansuuntaiset. Sen lisäksi mies oli muutenkin hyvää seuraa: hän sai minut nauramaan, ja hänelle oli kummallisen helppoa puhua.

Aluksi olin tentannut mieheltä tiukasti selitystä siihen, miksi hän päätti lähestyä minua ja ennen kaikkea näin epätavallisella tavalla. Mies oli selittänyt, että oli ensinnäkin ollut jo jonkin aikaa kiinnostunut minusta, mutta myös tunsi myötätuntoa minua kohtaan, koska tiesi hankalasta parisuhdetilanteestani ja seksuaalisesta ahdingostani. Ilmeisesti poikaystäväni oli puhunut minusta ja hänen mielestään ”kummallisista” seksitoiveistani kavereilleen melko ikävään sävyyn. Mies oli siis lähettänyt kalenterin ajatellen, että saisin siitä iloa elämääni, vaikka en hänen muille lähestymisyrityksilleen lämpenisikään. Selitys oli kieltämättä varsin erikoinen, mutta mies vaikuttikin tyypiltä, joka ei juuri välittänyt muiden mielipiteistä tai siitä, mikä on normaalia. Se viehätti minua huolestuttavan paljon.

Tietysti tunsin keskusteluistamme aivan järkyttävää syyllisyyttä. Kalenterin leluilla leikkiminen oli asia erikseen, mutta seksuaalissävytteiset keskustelut toisen miehen kanssa ylittivät ilman muuta pettämisen rajan. Tilanne oli kuitenkin niin kutkuttavan jännittävä, etten pystynyt lopettamaan, vaikka tiesin sen olevan väärin – ja kielletyn hedelmän houkutus lisäsi kiinnostusta entisestään. Yritin vakuutella soimaavaa omatuntoani, että koska emme tehneet mitään fyysistä, tilanne ei ollut niin paha. Halusin miestä kyllä äärettömän paljon, mutta olin päättänyt olla tekemättä mitään, ennen kuin tilanne poikaystäväni kanssa olisi selvitetty.

Sitten eräänä iltana keskustelimme ruuasta, kerroin tehneeni herkullista pastaa ja niin vain oli mies yhtäkkiä kutsunut itsensä illalliselle luokseni. Kai olisin voinut estää, mutta en halunnut. Ajattelin, että se on vain illallinen. Me vain syömme. Siinä ei ole mitään pahaan. Me syömme, ja sitten hän lähtee kotiin. Ja kuitenkin ajelin sääreni, siistin alapääkarvoitukseni ja puin päälle seksikkäät alusvaatteet. Mustaa pitsiä, ja kaiken kruunuksi joulukalenterista saamani sukkanauhan. Kyllä, aikeissani oli todellakin vain syödä.

Hän tuli luokseni ja tarjosin hänelle pastaa. Avasin viinipullonkin, tilanne todella vaati sitä, sillä en ollut jännittänyt yhtä paljon varmaan koskaan ennen. Hän istui pöydässä poikaystäväni paikalla ja katsoi silmiini sillä samalla tavalla kuin silloin kerran aikaisemmin. Hän oli mielettömän upean näköinen: pitkä ja hoikka, vaaleanruskeat hiukset olivat aavistuksen kiharat, vihertävänharmaita silmiä kehystivät pitkät ripset. Katselin hänen jänteviä käsivarsiaan, kun hän korjasi ruokailun jälkeen astiat pois pöydästä ja tiskasi ne. Päässäni pyöri tuhat ajatusta, joista en saanut mitään tolkkua.

Poistuin hetkeksi vessaan keräämään itseäni. Istuin pöntölle, ja hengitin syvään. Pikkuhousuni olivat aivan märät. Voi hyvä luoja, ajattelin, tämä on niin väärin. Niin ihanaa ja niin väärin. Minun olisi pyydettävä häntä lähtemään, sillä en tiennyt voisinko hillitä itseäni enää. Huuhtelin kasvojani hieman kylmällä vedellä saadakseni ajatukset kirkkaamiksi, sitten avasin oven ja kävelin takaisin keittiöön ilmoittamaan miehelle, että hänen olisi aika lähteä. Keittiössä ei kuitenkaan näkynyt ketään.

Seisoin keittiön ovella ihmeissäni noin kaksi sekuntia, sitten tunsin kosketuksen ristiselälläni. Vavahdin ja käännyin ympäri. Hän oli siinä, aivan liian lähellä, ja minun teki samaan aikaan mieli juosta karkuun ja painautua tiukasti häneen kiinni. En osannut päättää mitä tekisin, joten jähmetyin paikalleni. Hän kosketti varovasti poskeani. ”Mä tiedän että tämä on väärin”, hän sanoi, ”mutta mä en voi itselleni mitään.” Sitten hän nojautui lähemmäs ja tiesin että se menoa nyt, kun hänen huulensa koskettivat omiani.



Suutelimme hetken varovaisesti, toisiamme hellästi tunnustellen. Hänen kätensä olivat hiuksissani ja lanteillani, minun käteni vaeltelivat pitkin hänen selkäänsä. Sitten hän työnsi minua taaksepäin ja nosti minut kevyesti keittiön tasolle istumaan. Kiedoin jalkani hänen ympärilleen ja työnsin käteni hänen paitansa alle. Hän voihkaisi ja repi paitansa pois päältään. Minun seurasi perässä. Katsoin hetken hänen paljasta ylävartaloaan: kyljen tatuointi näytti hyvältä vaaleaa ihoa vasten, navan alla kulki hento jono vaaleanruskeita karvoja. Suutelimme taas, nyt rajummin: hän piti tiukasti kiinni hiuksistani, toinen käsi vaelteli jo rinnoillani. Päässäni kirkui ääni, joka käski lopettamaan, mutta en välittänyt siitä. Vahinko oli jo tapahtunut, joten mitä sitten, vaikka veisin homman loppuun asti? Sitä paitsi en olisi voinut lopettaa vaikka olisinkin halunnut, sillä tilanne oli tehnyt jaloistani spagettia ja vienyt puhekykyni kokonaan. Tältä kai tuntui oikeasti haluta jotakuta.

”Missä ne sun kalenterilelut on?”, mies kysyi, ja osoitin makuuhuonetta. Hän otti minua kädestä ja veti minut mukanaan sinne. Istuin sängylle hieman pökertyneenä, kun hän ryhtyi penkomaan mustaa silkkipussia, jossa leluja säilytin. ”Sopiiko sulle, jos leikitään vähän”, hän kysyi, ja sain nyökättyä. ”Hyvä. Ota sitten housut ja rintsikat pois ja mene matolle polvillesi.” Tein kuten pyydettiin. ”Ojenna kädet”, kuului seuraava käsky, ja nostin käteni suoraksi eteeni. Mies kiinnitti ne käsiraudoilla yhteen. Seuraavaksi tunsin kevyen kosketuksen olkapäälläni. Mies piirteli iholleni kuvioita höyhenkutittimella: hän kiersi olkapäät ja solisluut, niskan ja yläselän, kosketti lopulta rintojanikin. Värähdin, kun höyhen osui nänneihini. Mies hymähti. ”Tykkäätkö tästä”, hän kysyi, ja pyöritteli sormillaan nännejäni. Suustani kuului vain epämääräistä ininää. ”Entä tästä”, hän kysyi, ja nipisti lujasti. Kehoni läpi kulki kuin sähköisku, ja parahdin kovempaa. Mies hymähti jälleen. ”Ihanaa katsoa, kun sä nautit. Mutta nyt nouse ylös siitä matolta ja tule tänne sänkyyn.”

Kiipesin sängylle kädet yhä kahleissa. Mies työnsi minut selälleni ja vei käteni pääni yläpuolelle. ”Pidät ne siinä.” Sitten hän alkoi riisua housujaan, katsoen koko ajan tiiviisti silmiini. Yritin katsoa takaisin, mutta katseeni alkoi harhailla hänen boksereidensa suuntaan, joiden sisältöön olin jo kuvan muodossa tutustunut. Boksereiden etumuksessa oli selvästi erottuva märkä läiskä: ilmeisesti tilanne oli siis kiihottava miehellekin. Mies riisui bokserit ja kaunis muna ponnahti vapauteen. Mies tuli päälleni, suuteli minua ja liikutteli samalla munaa pillullani, joka jo lainehti kuin tulviva joki. Halusin häntä sisälleni, ja toiveeni toteutui, kun hän työnsi itsensä yhdellä voimakkaalla työnnöllä pohjaan asti. Voihkaisin lujaa. Hän veti itsensä kuitenkin saman tien ulos, ja nousi hajareisin päälleni istumaan. Penis kiilteli kiimanesteistäni. ”Maista itseäsi”, mies sanoi, ja toi munansa lähelle kasvojani. Se oli niin lähellä, että jouduin ottamaan sen kerralla syvälle asti. Mies työnteli penistään suuhuni verkkaisella tahdilla niin, että se liikkui joka työnnöllä muutaman millin syvemmälle. Suupielistäni valui kuolaa pitkin kasvojani. Mies otti kuolaa käteensä ja hieroi sitä kasvoihini niin, että meikkini sotkeentuivat. Tiesin olevani varsin rivo näky.

Sitten mies lopetti kasvojeni panemisen ja kurotti ottamaan käteensä mustan silkkinauhan. Mietin mitä hän aikoi sillä tehdä, sillä käteni olivat edelleen käsiraudoilla sidotut. Vastaus selvisi pian, kun mies pujotti nauhan kaulani ympäri ja kiristi sitä hieman. Samalla hän vei sormensa klitorikselleni ja alkoi hieroa sitä kevyesti. Tunne oli uskomaton. En uskonut voivani kiihottua enää enempää, mutta nauhan puristus kaulallani sai aikaan aivan uudenlaisia väristyksiä kehossani. Mies höllensi nauhaa välillä jotta sain henkeä, ja sitten kiristi uudestaan tehden samalla temppuja pillullani taitavilla sormillaan. Kun hän kolmannen kerran veti nauhasta sitä kiristääkseen, laukesin. Eikä se ollut mikään tavallinen orgasmi, vaan siitä ei meinannut tulla loppua ollenkaan, näin tähtiä ja galakseja ja kehoni tärisi kuin riivattu. En tiennyt, että jotain sellaista olisi edes mahdollista kokea.

Toipuessani orgasmistani tunsin, kuinka minut käännettiin vatsalleni. Mies työnsi jalkojani hieman levälleen ja työntyi sitten uudestaan sisääni. Se tuntui mahtavalta, ja työnsin peppuani ylös häntä vasten, jotta hän pääsisi syvemmälle. Hän tuntui innostuvan siitä, sillä hän tiukensi otettaan minusta ja alkoi kiihdyttää työntöjensä tahtia. Pilluni litisi työntöjen tahdissa. Mies veti kädellään vielä kerran silkkinauhasta, joka oli edelleen kaulani ympärillä, ja työnsi itsensä muutaman kerran aivan pohjaan asti. Lauetessaan hän päästi nauhasta irti, ja haukoin henkeä hänen huudahtaessaan orgasmin voimasta.

Makasimme molemmat hetken hiljaa vierekkäin. Sitten mies irrotti käsiraudat käsistäni ja nauhan kaulaltani, suukotti minua otsalle ja nousi mennäkseen kylpyhuoneeseen. Itse en ollut varma, kantaisivatko jalkani, jos yrittäisin nousta.

Niin, en tosiaan ollut uskonut itsestäni tulevan pettäjää. Oloni oli yhtä aikaa hirveä ja mielipuolisen onnellinen. Mitä seuraavaksi, sitä en tiennyt, mutta ei tästä kyllä paluuta entiseen taitaisi enää olla.

lauantai 15. joulukuuta 2018

Miehet ja menkat

Menkat, siis niin nähty juttu. Niin tylsää peruskauraa kohdullisten elämässä kuin olla ja voi. Vaan miehille siinä tuntuu edelleen olevan jotain mystistä ja tuntematonta, vaikka luulisi heidänkin jo tottuneen siihen, että heidän seksikumppaniensa alapäistä valuu silloin tällöin verta.

Nykyään tapailen sentään sen verran aikuisia miehiä, ettei  nämä menkka-asiat ihan täysin puskista kenellekään tule. Silti usein tuntuu, että menkkojen mainitseminen saa miehet hämilleen, eivätkä he oikein tiedä mitä sanoa. Siksi tuntuu aina jännittävältä mainita uudelle kumppanille asiasta, kun reaktio voi olla mitä vain. Mutta esimerkiksi eksäni oli suhteemme alussa menkkaillessani suloisen huolehtivainen ja yritti kaikin voimin tehdä oloni mahdollisimman mukavaksi. Se oli liikuttavaa, mutta tavallaan ärsyttävää, koska menkat eivät ole sairaus enkä tarvitse niiden aikana mitään erityiskohtelua. Mutta no, eipä se nyt haitannutkaan, kun joku silitti kipeää mahaa ja toi pyydettäessä kaupasta jätskiä. Oli se ainakin parempi tapa suhtautua asiaan kuin mennä paniikkiin. Niinkin on nimittäin joidenkin miesten kanssa käynyt.


Monilla jätkillä on menkkoihin liittyviä ennakkoluuloja, joista yleisin on ainakin oman kokemukseni mukaan se, että naisista tulee täysiä hirviöitä kuukautisten aikaan. Monella on ollut se oletus, että lause ”mulla on menkat” on sama kuin sanoisi ”ärsyttää niin paljon, että tapan sut, jos hengität väärin”. No sitten kyllä ärsyttääkin, kun toinen alkaa käyttäytyä kuin olisin tikittävä aikapommi. Monilla on myös ihan hullunkurisia käsityksiä siitä, miten menkat ihan käytännössä tapahtuvat. Ajatellaan, että tuolla pillun perukoilla vaan yhtäkkiä aukeaa joku hana, mistä hirveällä paineella suihkuaa verta pari päivää, ja sitten se kuin taikaiskusta loppuu. Jotkut ovat myös luulleet, että menkat tulevat samasta reiästä kuin pissa. Jepjep, sinne pikkuruiseen virtsaputkeenhan me niitä tamponeita ja kuukuppeja tungetaan…

Moni mies on sanonut, etteivät menkat haittaa seksin harrastamista, mutta todellisuus on osoittautunut vähän toisenlaiseksi. Hassua, miten joku voikin niin kovasti säikähtää jotain surkeaa pikku veritippaa, kun itsellä se ei tunnu missään. Minulle on käynyt pari kertaa niin, että olen syystä tai toisesta vuotanut seksin aikana pikku pisaran verta, ja reaktio on joka kerta ollut sama. Kauhistunut katse omaan munaan, jossa helottaa punaista, ja närkästynyt kommentti: "Mikset kertonut, että sulla on menkat?" Ei paljon tuollaisten jälkeen menkkaseksit kiinnosta. Tosin ei kiinnosta muutenkaan, koska mahaan sattuu ja pilluun sattuu ja päähän sattuu, mutta siinä lopun tiputteluvaiheessa alkaa yleensä kyllä jo vähän tehdä mieli seksiä. Sitä ei vaan ole kovin kiva harrastaa, jos kuumottaa miehen survaisevan munansa niin syvälle, että sieltä vielä tarttuu mukaan joku viimeinen veripläntti.


Ymmärrän toisaalta hyvin miesten hämmennyksen ja kauhunkin menkkojen suhteen, onhan se heille kovin vieras asia. En tiedä miten nykyään toimitaan, mutta omina kouluaikoinani menkkavalistustunnit pidettiin vain tytöille, ja pojille kerrottiin ihan eri juttuja. Kuukautistietämyksen hankkiminen edellyttäisi pojilta siis aika suurta omaa kiinnostusta aiheeseen, eikä sellaista taida kovinkaan monelta löytyä. Aika paljon jää siis meidän miesten kanssa heilastelevien naisten vastuulle, kun joudumme valistamaan kumppaneitamme kehojemme toiminnasta. Valistustyö ei kuitenkaan ole aina kovin helppoa, sillä meidät on opetettu häpeilemään menkkojamme, ja silloin niistä on kovin vaikeaa puhua avoimesti. Mikä siinä onkin, kun ne menkat nolottavat niin kauheasti! Olen käyttänyt elämästäni ihan liian suuren osan miettimällä tekosyitä, joilla kieltäytyä seksistä joutumatta kertomaan, että minulla on menkat. Eipä varmaan tarvitsisi sellaisiakaan miettiä, jos menkat olisivat miehillekin hieman nykyistä normaalimpi asia.

Olen päättänyt olla jatkossa säästelemättä miehiäni tältä asialta ja puhua menkoistani suoraan. En ehkä kutsu heitä tyhjentämään kuukuppia kanssani, siinä hommassa on nimittäin välillä niin hardcore-teurastamomeininki, että itsekin saatan vielä näin 15 vuoden menkkailunkin jälkeen hätkähtää. Mutta seksistä en kieltäydy vetoamalla huonoihin tekosyihin, vaan sanon suoraan, mistä on kyse. Jos joku mies sellaista säikähtää, niin saa minun puolestani kadota elämästäni, koska en jaksa ketään, joka ei pysty kohtaamaan elämän realiteetteja.

Aiheeseen liittyvää:



keskiviikko 12. joulukuuta 2018

Eroottinen novelli: Kuka oikein olet?

Seksikeskiviikko on täällä taas. Alkulämpäksi kannattaa lukea edellinen osa Yllätyspaketti.

Kuka oikein olet?

Touch boobs. Kiss toes. Tease nipples. Leikittelin arpakuutioilla, jotka olivat paljastuneet joulukalenteristani edellisenä päivänä. Niiden tarkoitus oli kai ohjata esileikkiä, kertoa miten koskea ja minne. Puristin leikilläni omaa rintaani ja pyörittelin sormea hetken nännin ympärillä. Se kovettui. Siirsin käteni pois rinnaltani ja huokasin syvään. Nopilla ei ollut minulle käyttöä, kun ei ollut ketään kenen kanssa niillä leikkiä.

Näytti pahasti siltä, että nopat tai mikään muukaan joulukalenterini uumenista paljastunut lelu ei tulisi koskaan olemaan osa minun ja poikaystäväni seksielämää. Olimme riidelleet rajusti, kun oli paljastunut, ettei joulukalenteri ollutkaan hänen lähettämänsä. Poikaystäväni oli suuttunut kuullessaan, että joku oli lähettänyt minulle seksilelukalenterin, ja kieltänyt minua käyttämästä leluja. Hänen mielestään se olisi käytännössä sama asia, kuin jos menisin sänkyyn toisen miehen kanssa. Minusta hänen logiikkansa oli typerä, ja olin sitä paitsi kiintynyt uusiin leluihini, jotka todellakin toivat kaivattua piristystä harmaan elämäni keskelle. En siis suostunut poikaystäväni vaatimuksiin, jonka seurauksena ensin huusimme toisillemme tunnin puhelimessa ja sitten aloitimme mykkäkoulun, joka oli nyt jatkunut monta päivää. Odotin jo joulua, jolloin hän tulisi kotiin ja pääsisimme selvittämään tilanteen kasvokkain. Välimme olivat kuitenkin jo niin tulehtuneet, että ero alkoi vaikuttaa ainoalta ratkaisulta.

Riita poikaystäväni kanssa hiersi mieleni perukoilla, mutta sitäkin enemmän minua vaivasi epätietoisuus kalenterin lähettäjästä. Kuka ihme se voisi olla? Viestilappusesta päättelin, että kyseessä täytyi olla joku tuttu, ja olin käynyt päässäni läpi listaa potentiaalisista henkilöistä. Ystäväni epäilivät, että asialla olisi joku hullu stalkkeri, joka nyt kyttäsi minua muna kädessä ikkunanraosta siinä toivossa, että näkisi minut käyttämässä lelujani. Sitä hieman pelkäsin itsekin, ja pidin verhot nykyään entistä visummin kiinni. Hauskempaa oli kuitenkin kuvitella kalenterin lähettäjäksi joku taivaallisen komea mies, ja ajatella häntä käyttämässä sen sisältöä kanssani. Mahdollisuus siihen oli toki häviävän pieni, mutta koko juttu oli jo valmiiksi niin outo, etteivät todennäköisyydet kiinnostaneet minua. Omassa päässäni sain kuvitella mitä tahansa, ja siellä pyörikin jatkuvalla syötöllä kuvia miehestä kiinnittämässä minua käsirautoihin ja panemassa rajusti takaapäin, sitomassa silmiäni pitsisellä silmäsiteellä ja kiusaamassa herkistynyttä vartaloani, katsomassa minua seksikkäissä alusvaatteissa housujen etumus pullottaen. Hämmästelin välillä itsekin mielikuvitukseni lentoa.

Päätin selata aikani kuluksi Instagramia, ja nappasin puhelimeni pöydältä. Selasin kyllästyneenä kuvia merenrannoista ja jouluvaloista, kunnes ruudun yläreunaan ponnahti ilmoitus. Joku random halusi lähettää minulle viestin. Painoin ilmoitusta. ”Noo, onkos kalenterin luukkuja availtu ahkerasti? ;)”

Ohmygod. Klikkasin itseni äkkiä lähettäjän profiiliin. Ei seuraajia tai seurattavia, vain yksi kuva, jossa komeili mikäs muukaan kuin kuva saamastani joulukalenterista. Tyyppi oli selvästi tehnyt instatilinsä vain siksi, että voisi lähettää minulle viestin. Todella outoa. Mielessäni pyöri noin miljoona kysymystä, mutta päätin aloittaa tärkeimmistä.

”Moi. Kuka oot ja miksi lähetit mulle sen kalenterin?” 

Vastaus tuli heti.

”Sua piristääkseni. Tiedän kyllä, minkälaisia ajatuksia päässäsi pyörii ja ettei poikaystävästäsi ole halujasi tyydyttämään.”

Pyöräytin silmiäni. Uskomaton tyyppi. ”Miten voit muka tietää, mitä minä ajattelen? Tunnetaanko me jostain? Kerro kuka olet!”

Seuraava viesti oli kuva. 

Kuva näkyi aluksi sumeana, mutta tiesin heti mikä se on. Se oli dickpic. Olin raivoissani miehelle. Kuka helvetti hän kuvitteli olevansa, postitteli minulle seksileluja, väitti tietävänsä mitä haluan ja nyt vielä lähetti kuvan peniksestään? Tyyppi vaikutti suorastaan häiriintyneen röyhkeältä.

Mutta vaikka kihisin kiukusta, en voinut olla hieman ihailematta kuvaa. En yleensä innostu peniskuvista, mutta en ollut nähnyt liveversiota aikoihin, ja tässä munassa todella oli sitä jotain. Se oli kauniin muotoinen, kapeampi varsi leveni ylöspäin terskaa kohti, ja se sojotti ylväästi pystyssä. Sen ympärillä näkyi siistitty vaaleanruskea karvoitus. Parasta oli kuitenkin pieni kaistale lantiota ja vatsaa, jotka paljastivat miehen olevan vartalotyypiltään juuri sellainen mistä pidin eniten, eli hoikka mutta lihaksikas. Kuvan reunalla näkyi miehen kyljessä pieni tatuointi. Hävetti myöntää, mutta kuvan katsominen sai minut hieman kiihottumaan. Kuvan perusteella mies oli kuin olikin sitä, mitä olin fantasioissani kuvitellut.

”Onko sun sängyssä sellaiset kalterit päädyssä”, mies kysyi seuraavaksi. Päähäni putkahti heti likaisia ajatuksia siitä, mitä kaikkea sellaisilla kaltereilla voisi tehdä. Sänkyni oli ihan tavallinen IKEAn runkopatja, mutta halusin tietää mitä miehellä oli mielessä, joten vastasin: ”On.”



”Jos mä olisin sun kanssa siellä, niin laittaisin sut käsiraudoilla niihin kiinni”, mies sanoi. ”Tai sillä silkkinauhalla, jonka sait kalenterista. Sellaisesta varmaan tykkäisit?”

Vastausta odottamatta mies jatkoi: ”Solmisin sut ranteista siihen sänkyyn kiinni niin, ettet pääsisi liikkumaan mihinkään. Istuisin hajareisin sun päälle ja painaisin sun jalat levälleen. Sä et liikkuisi mihinkään, ellen mä antais sulle lupaa. Ja mä voisin tehdä sulle ihan mitä vaan, etkä sä voisi vastustella.”

”Ensimmäiseksi sitoisin vielä sun silmät. Silittäisin sun poskea, ehkä läpsäisisin vähän, koska olet niin likainen lutka. Sitten siirtyisin alaspäin, hyväilisin sun tissejä ja nipistäisin nännit sormieni väliin. Vääntäisin niistä niin, että sä voihkisit, ja mitä enemmän ääntä pitäisit, sen kovempaa puristaisin. Tuntisin, miten kiemurtelisit allani. Tietäisin, että haluaisit jo kosketusta pillullesikin, mutta en antaisi sitä vielä. Sen sijaan kuljettelisin sormiani pitkin vartaloasi, pysähtyen eritoten nännien kohdalle. Kiusaisin sua niin kauan, että oikein anelisit armoa. Ja sen toki saisitkin, mutta ensin sinun pitäisi ansaita se.

Irrottaisin kätesi sängynpäädystä, mutta pitäisin ne sidottuina vartalosi etupuolelle. Tissisi näyttäisivät kauniilta, kun ne puristuisivat käsivarsiesi välissä yhteen. Näkisit pitsisen silmäsiteesi lävitse, kuinka avaisin housuni ja ottaisin kaluni esiin. Se olisi jo kovettunut sinua katsellessani. Vetelisin esinahkaani muutaman kerran edestakaisin, sitten ottaisin sinua hiuksista kiinni ja työntäisin munani suuhusi. Ensin vain vähän matkaa, että saisit sen kunnolla kostutettua syljelläsi. Sitten tiukentaisin otettani hiuksistasi ja työntäisin sen hitaasti niin syvälle kuin mahdollista. Rupeaisit vähän kakomaan, mutta en päästäisi sinua vielä vetäytymään kauemmaksi. Huuliesi välistä purskahtaisi sylkeä, joka valuisi kiihottavana vanana rinnoillesi. Vetäisin munan ulos suustasi hetkeksi, jotta saisit henkeä, ja sitten työntäisin sen takaisin, useita kertoja peräkkäin. Sitten, kun tuntuisi siltä, että olet tehnyt tarpeeksi töitä palkintosi eteen, siirtäisin sinut takaisin sängylle ja kiinnittäisin kätesi taas sängynpäätyyn.

Pujottaisin penikseni päälle seuraavaksi värisevän penisrenkaan. Sait sellaisen kalenteristasi, muistatko? Rengas tekisi peniksestä kivenkovan, vaikka se lienisi sitä muutenkin suihinottosi jälkeen. Haluaisin sen täyttävän sinut läpikotaisin. Tulisin päällesi, levittäisin jalkojasi ja työntyisin varovasti sisälle. Työntäisit lantiotasi minua vasten, janoten minua syvemmälle. Aloittaisin hitaat, kiusaavat työnnöt, jotka saisivat sinut huokaamaan nautinnosta. Sitten napsauttaisin renkaan värinän päälle ja liikuttelisin itseäni syvällä niin, että rengas osuisi klitorikseesi. Tuskin menisi kauaa, kun jo tulisit.

Orgasmisi jälkeen ottaisin renkaan pois, ja kiihdyttäisin tahtia. Nostaisin silmäsiteen pois kasvoiltasi, jotta voisin katsoa sinua silmiin, kun tulen. Poskesi olisivat punehtuneet. Orgasmin hetkellä ottaisin toisella kädellä kasvoistasi kiinni, toisella vetäisin sinua lantiosta itseeni päin. Ruiskuttaisin lastini syvälle sun sisään. Sitten avaisin solmut ja päästäisin kätesi vapaiksi.

Niin mä tekisin, jos olisin sun kanssa siellä.”

Niin, tuota. Tuntematon mies oli juuri lähettänyt minulle yksityiskohtaisen kuvauksen siitä, miten harrastaisi seksiä kanssani, ja minua hieman hävetti myöntää, etten ollut eläissäni ollut yhtä kiihottunut. En tiennyt yhtään kuka mies oli, mutta hän näytti osaavan lukea ajatuksiani, niin hyvin kuvaus osui fantasioideni kanssa yksiin. Otin viestistä screenshotin, palaisin sen pariin vielä uudestaan illalla. Samalla vilkaisin vielä kerran kuvaa, mutta tällä kertaa huomio kiinnittyi kyljen tatuointiin. Se ei ollut aivan tavanomainen, mutta olin varma, että oli nähnyt sellaisen joskus aiemminkin. Sitten tajusin. Tiesin, kuka mies oli.

sunnuntai 9. joulukuuta 2018

Mistä voi tietää, onko joku "se oikea"?

Olen ollut kolmessa pitkässä parisuhteessa, mutten siltikään tiedä rakkaudesta yhtään mitään. Sanotaan, että sen vain jotenkin maagisesti tietää, kun oikea ihminen sattuu kohdalle. No, en ilmeisesti ole kohdannut tätä oikeaa ihmistä vielä, kun en ole tällaista valaistumista koskaan kokenut.

Joskus on muutamien miesten kohdalla tullut sellainen tunne, että vau, tässä hän nyt on. Kerran olin aivan sataprosenttisen vakuuttunut siitä, että tämä mies on minulle Se Oikea ja välillemme kehkeytyy rakkaustarina. Miehestä ei kuitenkaan tuntunut samalta, vaan suhde päättyi parin kuukauden tapailun jälkeen. Minulla kesti tajuttoman kauan päästä hänestä yli, ja suurin syy siihen oli se, etten yksinkertaisesti suostunut luovuttamaan. Oma tunteeni siitä, että meidät oli jotenkin tarkoitettu toisillemme, oli niin vahva, että luulin sen olevan totta. Olin kuullut, että nämä asiat vain jotenkin tietää, ja minä todellakin luulin tietäväni. Mikään asia maailmassa ei kuitenkaan ole totta vain siksi, että musta tuntuu siltä. Minun todellisuudessani ehkä, mutta ei välttämättä kenenkään muun. Luulin siis tietäväni hänen olevan oikea henkilö minulle, mutta ilmeisesti näin ei nyt ollutkaan, koska hän ei ajatellut samoin minusta. Tai siis, eihän sen niin pitäisi mennä?

Toinen tällainen melkein taianomaiselta tuntuva hetki oli silloin, kun tapasin viimeisimmän poikaystäväni ensimmäistä kertaa. Ensitreffiemme jälkeen oli hyvin vahvasti sellainen olo, että nyt kolahti ja kovaa. Tunne ei kuitenkaan ollut läsnä joka hetki suhteemme aikana, vaan aina välillä mietin, olinko sittenkin erehtynyt. Sielunkumppaneista ei koskaan sanota, että ne välillä ärsyttäisivät tai niiden juttuja ei jaksaisi kuunnella yhtään. Olemisen pitäisi olla pelkkää onnea ja sielujen ykseyttä koko ajan, varsinkin suhteen ensimmäisinä vuosina. Olivatko epäilykseni siis merkki siitä, että meitä ei oltu tarkoitettu yhteen? Vai johtuivatko ajatukseni siitä epärealistisesta rakkauskäsityksestä, jossa eletään onnellisina elämä loppuun asti ja rakkaus on päivästä toiseen pelkkää onnea ja ilotulitusta? Mielestäni kuitenkin sovimme eksäni kanssa monilta osin hyvin yhteen, mutta onko tuolla jossain joku, joka sopii minulle vieläkin paremmin? Ja mietinköhän hänenkin kohdallaan, että tätä nyt ei ole tarkoitettu tapahtuvaksi, kun kerran ärsyynnyn hänen juttuihinsa?




On myös outoa, miten jostain ihmisestä voi yhdessä hetkessä olla niin varma, ja seuraavassa jo kyseenalaistaa koko jutun. Tapasin vähän aikaa sitten erään miehen, jonka kanssa koin sellaisen jalat alta-fiiliksen heti ensitapaamisella. Kaikki tuntui vaan jotenkin loksahtavan kohdalleen, ja snäppäsin yhdelle kaverilleni jo treffien aikana, että nyt olen varmaan tavannut elämäni miehen. Heti seuraavana päivänä minua alkoi kuitenkin ahdistaa, ja siitä asti tunteeni ovat heitelleet ääripäästä toiseen. Välillä mietin vain sitä, kuinka ihana hän on ja miten kivaa meillä on ollut yhdessä, mutta toisinaan taas iskee paniikki ja pakokauhu, ja tekee mieli juosta karkuun. Olen keksinyt tuntemuksilleni kaksi mahdollista selitystä. Joko tämä ihminen on minulle täysin väärä, ja alitajuntani on jo tajunnut sen ja yrittää ahdistuksella viestittää sitä minulle. Tai sitten tässä on nyt vihdoin se, josta heti ensikohtaamisella vaan tietää, ja ahdistukseni johtuu siitä, etten ole kokenut vastaavaa koskaan aikaisemmin. Toki tähän vaikuttaa myös se, että edellisen suhteeni päättymisestä on niin vähän aikaa, etten ehkä ole vielä täysin valmis uudelle rakkaudelle. Ja voihan myös olla, että tämä koko juttu on näin sekava siksi, että eksäni sotkee ajatuksiani edelleen. Kuten sanoin, parisuhdekokemukseni eivät ole juurikaan lisänneet ymmärrystäni näistä rakkausasioista.

En usko siihen, että jokaiselle olisi olemassa joku yksi oikea ihminen, jonka kohdatessa maa järisee ja salamat sinkoilevat ja kummankin valtaa joku maaginen valaistumisen tunne. Minun käsitykseni mukaan yhden ihmisen elämän varrelle mahtuu monta ns. oikeaa, jotka jokainen ovat tietyissä elämänvaiheissa oikeampia kuin kukaan muu. Ajattelen myös, että jokaisella menneellä suhteellani on joku tarkoitus, ja jokainen mies on tuonut opettanut minulle jotain tärkeää. Tämän ajatuksen valossa on siis helppo olla laittamatta liikaa painoa sille, että etsisi jotain kosmisia merkkejä jonkun ihmisen vääryydestä tai oikeellisuudesta. Mutta kun ihmisille kuitenkin on ilmeisesti käynyt näitä ”tapasin hänet ja tiesin heti”-tyyppisiä juttuja, niin en voi olla miettimättä, olenko sittenkin väärässä. Tuleeko minun kohdalleni joskus ihminen, jonka kanssa saan kokea sellaisen tunteen, ja saa näihin pohdintoihini jotain tolkkua? Vai mistä tässä kaikessa on oikein kyse?


Aiheeseen liittyvää:



keskiviikko 5. joulukuuta 2018

Eroottinen novelli: Yllätyspaketti

Innostuin saamastani Sinful-joulukalenterista niin, että päätin yhteistyöpostauksen lisäksi kirjoittaa siitä vähän lisää. Ei kuitenkaan ihan siten kuin yleensä täällä blogissa kirjoitan, vaan nyt vihdoin toteutuu se monen lukijan esittämä toive ja pääsette lukemaan kirjoittamiani eroottisia novelleja.

Tarina on neliosainen, ja yritän julkaista uuden osan aina keskiviikkoisin. Ajattelin ensin julkaisupäiviksi kaikkia adventtisunnuntaita, koska Seksiadventti, miten hekumallinen paradoksi! Valitettavasti tenttiahdistus vei voiton ja ensimmäinen adventti meni lukiessa, mutta kyllä kai Seksikeskiviikkokin on ihan hyvä.

Tarinat ovat saaneet inspiraationsa Sinful-joulukalenterista, mutta älkää huoliko, en paljasta yhdenkään luukun sisältöä ennen aikojaan. Kalenterin omistajat voivat siis nauttia novelleista siinä missä muutkin, tai ehkä vielä enemmänkin, kun tarinassa esiintyvät härpäkkeet löytyvät myös omasta takaa. Toivotan kaikille nautinnollisia luku- ja leikkihetkiä! ;)

Yllätyspaketti 


”Sinulle on saapunut lähetys”, luki kirjelappusessa, joka odotti muun postin seassa kynnysmatollani. Outoa, en muistanut tilanneeni mitään. Ehkä joku sukulainen on lähettänyt joululahjan, päättelin, ja lähdin lappu kourassa kohti Postia.

Räntäsateessa laahustaessani en voinut ajattelematta, kuinka ankea sää oli valitettavan osuva vertauskuva elämälleni. Poikaystäväni oli muuttanut syksyn alussa toiselle paikkakunnalle töihin, ja olimme eläneet siitä asti kaukosuhteessa. Seksin suhteen se tosin ei muuttanut mitään, sillä se ei ollut poikaystäväni heiniä. Seksimme oli tylsää, ja hän suhtautui ehdotuksiini sen piristämiseksi varsin nuivasti. Hän kyllä välitti nautinnostani ja velvollisuudentuntoisesti tuotti minullekin orgasmin joka kerta, en saanut siitä juuri mitään irti. Päässäni vilisi mitä villimpiä fantasioita, mutta viime aikoina niissä oli esiintynyt aivan muita miehiä kuin poikaystäväni. Seksielämämme ja koko suhteemme tuntui niin kuivettuneelta, että usein mietin, miksi edes jatkoimme sitä. 

Postissa minua odotti nelikulmainen, litteähkö paketti. Yritin heilutella sitä saadakseni vihiä sen sisällöstä, mutta en tullut hullua hurskaammaksi. Käppäilin takaisin kotiin, ja ensi töikseni etsin sakset, joiden avulla revin paketin auki. Sisällön paljastuessa kulmakarvani kohosivat: pahvinriekaleiden keskellä lepäsi mattamusta nelikulmio, jossa oli hopealla numerot yhdestä kahteenkymmeneenneljään, ja keskellä teksti Sinful. Joulukalenteri! Mutta minkälainen? Tuskin mikään suklaakalenteri ainakaan, luukut näyttivät niin suurilta, että osaan olisi mahtunut tusina suklaakonvehtia. Ja kuka ihme sen on voinut lähettää?

Ravistin tyhjää pahvilaatikkoa toivoen sinne jääneen jotain, joka paljastaisi jotain lisää tästä mystisestä kalenterista. Ja kas, laatikosta tipahti syliini viestilappu. ”Hei ihana”, luki viestin otsikossa. ”Tiedän, että syksy ei ollut ihan sitä, mitä haluaisit. Ehkä tämä kalenteri muuttaa asian. Nautinnollista joulunodotusta ;)”. Pikkuhiljaa aloin aavistella, mistä voisi olla kyse. Asian varmistamiseksi otin kalenterin käteen ja avasin ensimmäisen luukun. Sieltä paljastui musta pötkylä, joka lähemmällä tarkastelulla osoittautui vibraattoriksi. Jep, minulle oli ilmeisesti lähetetty seksilelukalenteri.

Viestissä ei ollut allekirjoitusta, mutta vaikka sitä olikin vaikeaa uskoa, lähettäjä ei voinut olla kukaan muu kuin poikaystäväni. Ilmeisesti kaukosuhde oli saanut hänetkin lämpeämään seksille aikaisempaa enemmän, sillä tämä ei todellakaan ollut hänen tapaistaan. Ei meillä ollut entuudestaan leluja kuin muutama hassu, ja nekin olivat jääneet todella vähälle käytölle. Olin yllättynyt, mutta samalla sydämeeni syttyi lämmin liekki, jota en ollut hetkeen siellä tuntenut. Nyt äskeiset ajatukset suhteemme lopettamisesta tuntuivat taas kaukaisilta.


Mieleni teki heti soittaa poikaystävälleni ja kiittää ihanasta yllätyksestä, mutta vielä sitäkin enemmän halusin tietää, mitä muiden luukkujen taakse kätkeytyisi. Etenin järjestyksessä ja avasin seuraavana kakkosluukun, josta löytyi – niin, mikä se oikein oli? Pitkä musta silkkinauha siistille rullalle käärittynä. Kun tajusin, mitä sillä voisi tehdä, poskeni punehtuivat ja pikkuhousuihini valahti kosteutta. Olin haaveillut sitomisesta niin kauan kuin muistin. Tarkoittiko tämä, että poikaystäväni halusi vihdoin toteuttaa fantasiani kanssani?

Avasin vielä kolme luukkua. Yhdestä paljastui jotain varsin kiinnostavaa: jonkinlainen pieni sauva, jonka päässä oli pehmeitä, mustia höyheniä. Otin sauvan käteen ja sivelin ihoani sillä. Olin ollut ilman kosketusta niin kauan, että pelkkä hipaisu sai kylmät väreet kulkemaan vartaloani pitkin. Ajattelin, miltä tuntuisi olla sidottuna sängynpäätyyn poikaystäväni sivellessä ihoani höyhenillä. Tunsin, kuinka nännini kovettuivat pelkästä ajatuksesta. Siirsin höyhenet alavatsalleni, ja kutittelin reisieni sisäpintaa. Pikkuhousuni alkoivat olla jo varsin märät. Nappasin käteeni uuden vibraattorini ja suuntasin kohti makuuhuonetta.

Heittäydyin sängylle ja aloin muistella erästä kertaa, kun olimme poikaystäväni kanssa peuhanneet samassa paikassa. Olimme tulleet juhlista kotiin, ja kumpikin oli tavallista villimmällä päällä. Poikaystäväni oli yhtäkkiä ottanut minusta kiinni, ja painanut minut seinää vasten katsoen silmiini tavalla, joka oli hänelle täysin uutta. Hän liu’utti kättään hiuksiani pitkin, työnsi kätensä niskaani ja otti määrätietoisesti hiuksistani kiinni. Sitten hän suuteli minua hitaasti ja viivytellen, ja vei samalla toisen kätensä pepulleni ja puristi. Tunsin hänen kovuutensa vatsaani vasten, kun hän painautui koko painollaan minuun kiinni. Pujotin käteni hänen paitansa alle ja hän antoi minun riisua sen, mutta sitten hän nappasi ranteistani kiinni ja painoi käteni seinää vasten levälleen. ”Pidät ne siinä”, hän sanoi, ja tein työtä käskettyä. Hän nosti paitaani ja avasi rintaliivini päästäkseen käsiksi rintoihini, joissa nännit jo sojottivat pystyssä. Suustani purkautui tahaton voihkaus, kun hän nipisti nännini peukaloidensa ja etusormiensa väliin. Se taisi olla hänelle liikaa, sillä samassa hän lopetti, veti yhdellä liikkeellä hameeni, sukkahousuni ja pikkuhousuni alas ja työnsi minut sängylle vatsalleni. Sitten hän nosti minua lantiosta niin, että peppuni oli sievästi tyrkyllä, ja vetäytyi taakseni niin, etten nähnyt häntä.


Pillustani valui mahlaa, vaikka siihen ei oltu koskettu vielä ollenkaan. Janosin häntä sisälleni enemmän kuin koskaan. Pian tunsinkin hänen kätensä pakaroillani ja kovan peniksen pillunhuulillani, mutta hän ei työntänyt sitä sisään, vaan kiusasi minua liikuttelemalla sitä hitaasti klitorikseni päällä. Kiemurtelin kiimaisena ja yritin saada häntä työntämään sitä sisään, jolloin hän naurahti, nojautui päälleni ja kuiskasi korvaani: ”Tekiskö mieli vai?” Samalla hän ohjasi kullinsa raolleni ja työnsi sen hitaasti niin syvälle kuin pystyi. Silmäni tuntuivat muljahtavan ympäri, niin hyvältä se tuntui. Hän aloitti rytmikkäät työnnöt ja kietoi hiukseni toisen kätensä ympärille, jolloin selkäni taipui kaarelle ja pää nousi pystyyn. En ollut koskaan saanut siinä asennossa orgasmia, mutta tilanne oli niin kiihottava, että alkoi tuntua kuin olisin laukeamassa. Hetken kuluttua hän irroitti otteensa hiuksistani, painoi pääni vasten patjaa ja siirsi sitten kätensä klitorikseni päälle. Ei vaadittu kuin muutama hipaisu, kun tunsin orgasmin tulevan. Kehoni yli pyyhkäisi lämmin nautinnon aalto, joka tuntui muuttavan jalkani hyytelöksi. Poikaystäväni työntyi sisääni vielä muutaman kerran supistelustani nauttien, ja vetäytyi sitten ulos.

Orgasmista toettuani käännyin kohti poikaystävääni, jonka muna osoitti edelleen ylväänä ylöspäin. Kosteudestani kimaltaessaan se näytti houkuttelevammalta kuin koskaan ennen. Työnsin hänet selälleen sängylle ja upotin kuuman peniksen huulteni väliin. Koska poikaystävänikin oli näyttänyt uusia puolia itsestään, päätin itsekin kokeilla hieman jotain uutta. Otin peniksen juuresta kiinni ja työnsin sen niin syvälle suuhuni kuin suinkaan pystyin. Poikaystäväni ähkäisi ja kohottautui kyynärpäidensä varaan katsomaan, mitä teen. Tavoitin hänen katseensa muna edelleen suussani, ja siitä näkyi ällistys ja nautinto. Vetäydyin kauemmas ja työnsin munan uudelleen syvälle. Meinasin yökätä, ja yllätyksekseni tunne oli varsin kiihottava. Jatkoin imemistä ja poikaystävänikin tuli mukaan alkaen itse työnnellä penistä suuhuni. Hän kohottautui istumaan ja minä siirryin sängyn reunalta polvilleni lattialle. Siinä asennossa penis tuntui uppoavan vieläkin syvemmälle kuin aikaisemmin. Ei mennyt kauaa, kun tunsin poikaystäväni lihasten jännittyvän, ja tiesin mitä on tulossa. Hän veti peniksen ulos suustani viime hetkellä ja päälleni roiskui paksua, valkoista nestettä. Kosketin pisaraa, joka jäi edelleen nöpöttävän nännini päähän roikkumaan. Se oli lämmin.

En päässyt päässäni tarinan puoliväliä pidemmälle, kun uusi vibraattorini oli jo vienyt minut nautinnon huipulle. Lauettuani aloin miettiä kyseisen illan tapahtumia ja sitä, miksi ne eivät olleet koskaan sen jälkeen toistuneet. Orgasmin saatuaan poikaystäväni oli nimittäin hyvin vaisuna painunut kylpyhuoneeseen ja sieltä suoraan sänkyyn, eikä ollut sen koommin puhunut asiasta mitään. Hän tuntui jotenkin häpeävän tapahtunutta, sillä mitään vastaavaa ei sängyssämme enää tapahtunut, eikä hän suostunut puhumaan asiasta ollenkaan. Ehkä tämä joulukalenteri oli nyt merkki siitä, että häpeä olisi väistymässä, ja tulevaisuuteemme mahtuisi enemmän vastaavia leikkejä.

Otin puhelimen käteeni ja aloin näpyttää poikaystävälleni viestiä. ”Kiitos ylläristä”, kirjoitin, ja lisäsin mukaan kuvan vibraattorista muutaman vinkkaavan hymiön kera. Hykertelin tyytyväisenä vastauksen kilahtaessa puhelimeen, mutta into vaihtui hämmästykseen, kun luin viestin. ”Mistä oikein puhut? En oo lähettänyt sulle mitään”, siinä luki.

Jos poikaystäväni ei lähettänyt kalenteria, kuka ihme sen sitten on lähettänyt?


Kommentoittehan, mitä piditte novellista! Se on ensimmäinen laatuaan jonka olen koskaan kirjoittanut, joten otan mielelläni palautetta vastaan.

Aiheeseen liittyvää:

Eroottinen tarina: Mökkiyö

Eroottinen tarina: #PANTYJOB